Suuri vyyhti

Luin aamulla Helsingin Sanomia ja siinä olevaa Bulevardin perhesurmassa menehtyneen tyttären äitiä, lastenlasten isoäitiä.
Se juttu on koskettava, sillä se valtava määrä kaikkea muuta mitä hän on saanut osakseen vielä tuon vaikean tapahtuman jälkeen on sanoin kuvaamaton.

Ei yltänyt kriisituki hänelle ja puolisolleen, ei ollut vierellä ollutkaan tukijaa.
Hänen kertomuksensa ei syytä puoliso, surmaa tehnyttä, niin kuin oikein onkin, sillä ei tämä puoliso oli väsynyt, todella väsynyt, mutta mistä?? Sitä ei kerro kukaan enää.
Vielä hän menetti puolisonkin.

Kun hän kertoi, kuinka ihmiset , jotka olivat olleet lähellä ennen, hylkäsivät heidät tässä tilanteessa, siirtyivät kadun toiselle puolelle, piileskelivät kaupan hyllyjen takana.
Kuinka tuli kirjeitä, joita piti avata lavuuarin päällä.

Hän oli menettänyt rakkaimpanasi ja häntä kohdeltiin näin julmasti.

Tämä sama on ollut hyvin lähellä itselläni, se ei johtanut noin traagiseen, mutta mihinkään hyväänkään. Jäi tuo tuhotyö tekemättä, mutta eroon päätyivät. Mutta ero on ollut hirvittävä, siitä en kerro enempää.

Sama tuli eteen meille eli asia tuli täytenä yllätyksenä, niin kuin tieto siitäkin mitä olisi voinut tapahtua. Kuinka vaikeaa on ollut ja mistä johtuen, sitä ei meille ole kertonut kukaan.
Sitä vastoin meidätkin on hylätty, kaikki ovat kaikonneet, on tullut samoin noita viestejä, joiden sanoma on ollut suorastaan oksettavaa, On suoraan sanottu, että olen ollut huono äiti ja kaikki johtuu minusta.
Olen itkenyt läpi yön monta kertaa, olen käynyt kuin varkain kaupoissa, että kukaa ei pääsisi loukkaamaan vielä enempää.
Mukana on myös pieniä lapsia, en osaa edes kuvitella, mitä ovat nähneet ja kuullet, kyse on myös hyvin menestyneistä nuorista ihmisistä.

Suren todella tuon äidin samaa osaa tässä maailmassa.

Teille rakkaat lapsemme, joille koittaa näitä valtavan kovia aikoja elämässä, älkää sulkeko itseänne vaan tulkaa jos mahdollista sinne äitienne ja isienne luo ja kertokaa , sillä minä ainakin olisin tehnyt kaikkeni voidakseni saada apua, jolla olisi estetty tuo paha joka jatkuu.
Nytkin olen sen tehnyt minkä voin.
079
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Tuhotut elämät kirjoitti:

Luin aamulla Helsingin Sanomia ja siinä olevaa Bulevardin perhesurmassa menehtyneen tyttären äitiä, lastenlasten isoäitiä.
Se juttu on koskettava, sillä se valtava määrä kaikkea muuta mitä hän on saanut osakseen vielä tuon vaikean tapahtuman jälkeen on sanoin kuvaamaton.

Ei yltänyt kriisituki hänelle ja puolisolleen, ei ollut vierellä ollutkaan tukijaa.
Hänen kertomuksensa ei syytä puoliso, surmaa tehnyttä, niin kuin oikein onkin, sillä ei tämä puoliso oli väsynyt, todella väsynyt, mutta mistä?? Sitä ei kerro kukaan enää.
Vielä hän menetti puolisonkin.

Kun hän kertoi, kuinka ihmiset , jotka olivat olleet lähellä ennen, hylkäsivät heidät tässä tilanteessa, siirtyivät kadun toiselle puolelle, piileskelivät kaupan hyllyjen takana.
Kuinka tuli kirjeitä, joita piti avata lavuuarin päällä.

Hän oli menettänyt rakkaimpanasi ja häntä kohdeltiin näin julmasti.

Tämä sama on ollut hyvin lähellä itselläni, se ei johtanut noin traagiseen, mutta mihinkään hyväänkään. Jäi tuo tuhotyö tekemättä, mutta eroon päätyivät. Mutta ero on ollut hirvittävä, siitä en kerro enempää.

Sama tuli eteen meille eli asia tuli täytenä yllätyksenä, niin kuin tieto siitäkin mitä olisi voinut tapahtua. Kuinka vaikeaa on ollut ja mistä johtuen, sitä ei meille ole kertonut kukaan.
Sitä vastoin meidätkin on hylätty, kaikki ovat kaikonneet, on tullut samoin noita viestejä, joiden sanoma on ollut suorastaan oksettavaa, On suoraan sanottu, että olen ollut huono äiti ja kaikki johtuu minusta.
Olen itkenyt läpi yön monta kertaa, olen käynyt kuin varkain kaupoissa, että kukaa ei pääsisi loukkaamaan vielä enempää.
Mukana on myös pieniä lapsia, en osaa edes kuvitella, mitä ovat nähneet ja kuullet, kyse on myös hyvin menestyneistä nuorista ihmisistä.

Suren todella tuon äidin samaa osaa tässä maailmassa.

Teille rakkaat lapsemme, joille koittaa näitä valtavan kovia aikoja elämässä, älkää sulkeko itseänne vaan tulkaa jos mahdollista sinne äitienne ja isienne luo ja kertokaa , sillä minä ainakin olisin tehnyt kaikkeni voidakseni saada apua, jolla olisi estetty tuo paha joka jatkuu.
Nytkin olen sen tehnyt minkä voin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu