Kai sitä nyt pakanoillakin pitää olla omat juhlansa. Mitä sitten vaikka pääsiäinen olisi puidenhalaajien juhla?
0Äänestä
pikkupiru
Pääsiäinen on merkinnyt paitsi paaston loppumista, myös iloa talven päättymisestä ja kevään saapumisesta. Pääsiäisen tavoilla ja teoilla kylvettiin siemenet tulevan kesän onnelle ja terveydelle. Erityisen tärkeää oli varmistaa karjaonni ja viljan kasvaminen. Pääsiäisaatto eli lankalauantai oli väkevää aikaa – tuonpuoleisen väen uskottiin olevan liikkeellä.
Aattosaunan ajaksi saatettiin kattaa pöytä vieraileville hengille samaan tapaan kuin kekrinä. Pahantahtoisia voimia torjuttiin piirtämällä suojaavat merkit ovien päälle. Aattoyönä ennustettiin myös tulevaa, esimerkiksi kuuntelemalla öisiä ääniä kolmen tien risteyksessä. Voionnen sai pääsiäisenä kun pesi kirnun uudella vihdalla ja vei sen paikkaan, josta henget kulkivat yöllä.
Lankalauantain iltana roihusivat pääsiäisvalkeat pitkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan lakeutta. Korkeille paikoille tai pelloille kootuissa valkeissa poltettiin tervatynnyreitä ja olkilyhteitä. Väkevältä tuoksuvan tervaisen savun uskottiin karkottavan pahantahtoisia kulkijoita sekä varmistavan hyvän sadon ja karjaonnen. Väki kokoontui valkeiden äärelle leikkimään ja ilakoimaan. Valkeat tarjosivat erityisesti nuorille hyvän hetken ilonpitoon ja toistensa tapaamiseen.
Pääsiäisruokien suhteen pöydän antimet olivat tähän aikaan vuodessa vähissä, eikä luonto ollut vielä ennättänyt antaa uuttakaan. Perinteisiä pääsiäisruokia olivat munamaito, rieskat, piimästä tai rahkasta tehdyt jamakkapiirakat, juustot, uunijuustot, verimakkarat ja vasikkapaistit. Lisäksi on tietenkin syöty mämmiä. Savossa pääsiäisenä leivottiin pääsiäislimppuja ja suuri kylvöleipä, joka syötiin kylvöpäivänä.
Metsä- ja vesilintujen munat olivat vanhalle kansalle kaivattu kevätkesän ruoanlisä, joka symboloi elämän jatkumista. Munimiskauden katsottiin alkavan pääsiäisestä, jolloin kertoman mukaan varis ja harakka munivat ensimmäisen munansa keleistä riippumatta. Pääsiäisenä tehtiin taikoja, joilla hyvä onni munien löytämiseen sekä keitettiin munia talon väelle ja palkaksi virpojille.
Pääsiäisen aikaan on ollut tapana keinua eli kiikkua. Nuoret rakensivat hakotarhoiksi kutsuttuja keinupaikkoja, jonne kokoonnuttiin kisailemaan, tanssimaan ja nauttimaan keväästä. Jokainen talo koetti kilvan saada keinun valmiiksi, sillä se tiesi onnea talolle jos siellä nähtiin ensiksi pääsiäiskeinu. Pääsiäiskeinuissa otettiin hurjia vauhteja, sillä kiikkuminen toi ihmiselle terveyttä sekä talolle onnea ja hyvinvointia koko vuodeksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kai sitä nyt pakanoillakin pitää olla omat juhlansa. Mitä sitten vaikka pääsiäinen olisi puidenhalaajien juhla?
Pääsiäinen on merkinnyt paitsi paaston loppumista, myös iloa talven päättymisestä ja kevään saapumisesta. Pääsiäisen tavoilla ja teoilla kylvettiin siemenet tulevan kesän onnelle ja terveydelle. Erityisen tärkeää oli varmistaa karjaonni ja viljan kasvaminen. Pääsiäisaatto eli lankalauantai oli väkevää aikaa – tuonpuoleisen väen uskottiin olevan liikkeellä.
Aattosaunan ajaksi saatettiin kattaa pöytä vieraileville hengille samaan tapaan kuin kekrinä. Pahantahtoisia voimia torjuttiin piirtämällä suojaavat merkit ovien päälle. Aattoyönä ennustettiin myös tulevaa, esimerkiksi kuuntelemalla öisiä ääniä kolmen tien risteyksessä. Voionnen sai pääsiäisenä kun pesi kirnun uudella vihdalla ja vei sen paikkaan, josta henget kulkivat yöllä.
Lankalauantain iltana roihusivat pääsiäisvalkeat pitkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan lakeutta. Korkeille paikoille tai pelloille kootuissa valkeissa poltettiin tervatynnyreitä ja olkilyhteitä. Väkevältä tuoksuvan tervaisen savun uskottiin karkottavan pahantahtoisia kulkijoita sekä varmistavan hyvän sadon ja karjaonnen. Väki kokoontui valkeiden äärelle leikkimään ja ilakoimaan. Valkeat tarjosivat erityisesti nuorille hyvän hetken ilonpitoon ja toistensa tapaamiseen.
Pääsiäisruokien suhteen pöydän antimet olivat tähän aikaan vuodessa vähissä, eikä luonto ollut vielä ennättänyt antaa uuttakaan. Perinteisiä pääsiäisruokia olivat munamaito, rieskat, piimästä tai rahkasta tehdyt jamakkapiirakat, juustot, uunijuustot, verimakkarat ja vasikkapaistit. Lisäksi on tietenkin syöty mämmiä. Savossa pääsiäisenä leivottiin pääsiäislimppuja ja suuri kylvöleipä, joka syötiin kylvöpäivänä.
Metsä- ja vesilintujen munat olivat vanhalle kansalle kaivattu kevätkesän ruoanlisä, joka symboloi elämän jatkumista. Munimiskauden katsottiin alkavan pääsiäisestä, jolloin kertoman mukaan varis ja harakka munivat ensimmäisen munansa keleistä riippumatta. Pääsiäisenä tehtiin taikoja, joilla hyvä onni munien löytämiseen sekä keitettiin munia talon väelle ja palkaksi virpojille.
Pääsiäisen aikaan on ollut tapana keinua eli kiikkua. Nuoret rakensivat hakotarhoiksi kutsuttuja keinupaikkoja, jonne kokoonnuttiin kisailemaan, tanssimaan ja nauttimaan keväästä. Jokainen talo koetti kilvan saada keinun valmiiksi, sillä se tiesi onnea talolle jos siellä nähtiin ensiksi pääsiäiskeinu. Pääsiäiskeinuissa otettiin hurjia vauhteja, sillä kiikkuminen toi ihmiselle terveyttä sekä talolle onnea ja hyvinvointia koko vuodeksi.
Kristillinen tapahtuma? http://im.mtv.fi/image/350448/landscape16_9/1024/576/f11e3dbf6803694c1dd32e8603d80ce4/BP/1373685.jpg
Suomalaiset lopettanu paaston miksi noita ylilihavia paksukaisia sitten vaeltaa pitkin katuja.
Myös joulu on pakana-ajan jäänne.
missään raamatussa ei kerrota jeesuksen syntymäaikaa,
siksi se ympättiin vanhaan juhlaan jolloin syöpötellään ja juopotellaan.
Näin luterilainen usko saatiin myytyä pakanoille.