Appiukkoni ei suoranaisesti minulle ole mitään tehnyt. Yhden kerran loukkasi minua kun oli tarkoituksensa loukata poikaansa. Mutta hän kohtelee poikaansa jotenkin kovin epäreilusti. Niin että hän olisi ansainnut huonomman elämän kuin muut ihmiset. Valittaa hänen ajotavastaan, hänen lapsistaan, koulutuksestaan, työpaikoista ja kaikesta muusta mahdollisesta. Hän kohtelee kylmästi ja huonosti yhtä hänen lapsistaan koska vihaa hänen äitiään. Poika on kaiken lisäksi autistinen eikä ymmärrä asioita kuten muut. Appeni saattaa yhtäkkiä karjaista pöö tai vastaavaa jolloin poika säikähtää ja alkaa itkemään ja sitten appi valittaa kun hän on niin huonosti käyttäytyvä. Sain eilen tietää mieheltäni että hän myös jättää kahvikuppinsa tahallaan minun pienen poikani ulottuville että hän polttaisi kätensä ja oppisi siten varomaan kahvikuppia. Minä suutuin ja sanoin miehelleni että poika ei sitten kyllä ole enää koskaan vaarin kanssa kahden jos hän satuttamalla yrittää opettaa poikaani varomaan. Hän voi polttaa itsensä pahastikin jos antaa pudottaa kupin kuumaa kahvia päälleen. Mikä ihmeen sadismi häntä vaivaa. Tuntuu koko ajan muuttuvan kovemmaksi ja julmemmaksi myös sanoiltaan. Hän vetoaa että on hänen talonsa ja hän saa tehdä siellä mitä huvittaa. Eipä huvita mennä käymään jos asiat muuttuvat tällaisiksi. Anoppi on sanonut että hänellä on epäilys alkavasts Alzheimerista. Ongelma on se että häntä ei saa lääkäriin kovin helposti ja hän ei kuuna päivänä myöntäisi päässään olevan vikaa.
Appiukon äreys
6
660
Vastaukset
- Hajurako voimaan
Appiukot eivät yleensäkään ole mitään lapsenlikkoja.
Ikä ei suinkaan tuo suopeutta isoisään, joka ei ehkä koskaan omiakaan lapsian hoitanut aikanaan.
Minusta ei lasta tule jättää isoisän vahdittavaksi kuin muutamaksi minuutiksi kotioloissa. Ulkona istukoon pappa penkillä ja muksu häärätköön hiekkalaatikossa. Enempää ei voi vaatia.
Empatia on monelle ikämiehelle vaikeaa. On paljon helpompi pitää muksu aloillaan ja hiljaisena, kun ärjäisee ja äkseeraa. Lapsi pysyy kaukana ja varoo.
Ei siinä tarvitse dementioita ja alzhaimereita manata. Hapannaamavaareja on maailma täynnä. Enemmän heitä on kuin vaikeita mummoja. Mummoilla on sisäänrakennettu hoivavietti, joka toimii ainakin jossain määrin vanhanakin. Miehillä sitä ei ehkä aina ole ollutkaan. - erikoista on
"Hajurako voimaan" teksti oli hyvä. Nyt kun olen raskaana olen huomannut appiukossa erikoisia pirteitä. Olen tähän asti ollut hänen ns. suosikki, koska minulla on hyvät tulot, koulutettu ja olen hoikka ja nätti. Mutta nyt kun vauvamaha on alkanut kasvaa ja hänellä on tieto siittä että jään äitiysloman ajaksi kotiin, olen kokenut että hän on alkanut jotenkin halveksivan minua. Ihan kuin minun pitäisi käydä töissä ja opiskella äitiyslomallakin. Appiukolla on lisäksi alkoholi (tissutteluongelma) ja ilmeisesti mt-ongelmia ja kun hän on sekaisin ongelmat kärjistyy. Olenkin päättänyt ettei hän ikinä hoida lasta, vaikka näennäisesti onkin lapsirakas. Anopille toki voin lapsen jättää hoitoon, hän suhtautuu asiaan eri tavalla, se on varmaan se hoivavietti joka tulee esiin.
- anna karenina--
Sama täällä. Appiukko on juuri sellainen mitä kuvasitte. Parempi vähän yliviivata häntä elämästä jo vähän ennakkoon, muuten saatte kärsiä kymmeniä ja kymmeniä vuosia turhaan, odottaen heidän pyytävän anteeksi tai muuttuvan. Huonot anopit ja apit eivät muutu sen paremmiksi. Joten älkää, neuvon, tuhlaatko onneanne negatiivisiin apeihin ja anoppeihin. Elämä on sellaista.
On juuri sellaisia tapauksia julmista isovanhemmista. Lapset eivät saa tehdä yhtään mitään. Usein nuori kokematon äiti haluaa hyväksyntää ja rakkautta, muuta saa vastineeksi juuri sellaista vihaa ja julmuutta anopilta ja appiukolta. Lapset kärsivät samoin. Se on ihmeellistä, että edes lapset eivät ole riittävä ehto muutokselle parempaan. Parasta on olla kyläilemättä isovanhempien luona. Se helpottaa äidin ja koko perheen arkea.
- ei hoitoon
Eihän lapsia tietenkään tarvitse jättää isovanhemmille hoitoon. Kun tapaatte, tavatkaa koko perheenä ja olkaa itse aina mukana tapaamisissa. Muutenkin ihmettelen tätä nykyistä ajattelutapaa että isovanhemmat olisivat automaattisesti myös lapsenhoitajia
- alkup.
En siis tarkoittanutkaan varsinaisesti hpitoon jättämistä vaan ylipäätään vahtimista jos olen vaikka vessassa. Lapsemme on ollut kaksi kolme kertaa isoäidillä hoidossa. Yhden kerran kun menin katsomaan miestäni sairaalaan kun hän oli todella huonossa kunnossa. Toisn kerran kun oli tapaaminen jonne ei saanut ottaa lasta mukaan ja oli päivällä. Hän oli ainoa joka ehti ja tarjouitui itse. Kolmannen kerran siksi koska muutimme. Hän oli silloinkin ainoa joka voi katsoa lasta.
Ja isoisälle en todellakaan jättäisi. Mutta joskus on tilanteita että pitää mennä vessaan ja mies saattaa olla tupakalla. Silloin sen pienen hetken on pakko.
Alzheimer-epäily koska suvussa ollut suhteellisen nuorilla.
Koska tämän kirjoiuksenn jälkeen on edelleen jatkanut samalla lailla, käntini ovat harventuneet ja harventunevat edelleen - järki hoi!!!!
" Muutenkin ihmettelen tätä nykyistä ajattelutapaa että isovanhemmat olisivat automaattisesti myös lapsenhoitajia "
Kyllä ne nyt sen aikaa saavat perään katsoa, kun vanhemmat käyvät pa**lla. Muutenhan pitää lähteä mummolasta kotiin heti kun tulee vessahätä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad671222- 42901
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että335685- 51661
- 51638
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116636- 101625
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 76592
- 56574