huutava mies...elämässäni opittua

Olin aivan avuton ja onneton, kun hyväluontoiseksi luulevani mies hurjistui aivan mitättömistä asioista ja kaikki oli syytäni. Olin jopa aloittanut riidatkin. Olin se joka huusi vaikka niin ei ollut. Välillä tuntui, että onko oma selväjärkisyys kadonnut, niin hurjasti ja julmasti asiat käännettiin. Seinissä ja ovissa oli nyrkin mentäviä reikiä ja kuinka rukoilinkaan
öisin, ettei vauva heräisi, koska vauvan itku sai miehen välittömästi raivon partaalle. Ihan kauhulla muistelen noita aikoja ja säälin itseäni. Jälkeenpäin kaikki selvisi. Miehellä oli toinen nainen. Tämä laukaisi hänessä tällaisen käyttäytymismallin. Ja vielä enemmän tästä syystä säälin silloista minääni...mutta ottakaa te opiksi. Joillakin saattaa olla sama tilanne. Ero mahdollisimman pikaisesti, eikä niinkuin minulla, kun mies oli käynyt fyysisesti käsiksi minuun useamman kerran.