Hei!
Mikä on ongelma kohdallani kun en vaan yrityksistä huolimatta työllisty.
Tässä pohjaa casestani;
- merkonomi pohjalla (90- luvun)
- aikuisiällä opiskeltu AMK-tutkinto sos. ja terveysalalle
- ikää 39
- yksi leikki-ikäinen lapsi ja avopuoliso
- nainen
- asun Pohjois-Suomessa
Siis en enää ymmärrä. Silloin vielä käsitin missä vika kun oli pelkkä merkonomin tutkinto minulla. Ajattelin että kun 2000-luvulla opiskelee itselleen tuoreen ja mielestäni monipuoliseen työhön käyvän ihmisläheisen ammatin niin jo rupeaa töitä löytymään, mutta ei. Tottakai ajattelin että myös entisen ammatin pitkä työkokemus toimisto- ja hallintoalalta auttaa työllistymään kun vaan koulutus on tuore.
Tuskastunut olen monen monta kertaa tilanteeseeni. Pätkiä on tarjolla mutta ei mitään pysyvämpää. Yhden sektorin karsin pois (AMK-tason) koska ei ole minun juttuni mutta tämän ei pitäisi olla syynä koska vieläkin on paljon paikkoja joihin voisin ja olenkin hakenut.
Ns. Paperihaulla ei ole kuin kerran tässä parin vuoden aikana tullut haastatteluun kutsu ja silloin pääsinkin "hyvällä tuurilla" sijalle 2.
Viime vuonna tsemppasin itseäni monta kuukautta että viimeistään syksyllä olen töissä. Soittamalla sitten poiki paikan alkusyksystä ja se olikin äitiysloman sijaisuus. Voisi luulla että siitä ilon lykkäsi. Eipä ei, vaikka yleensä äitiysloman sijaisuudet kestävät pitkään niin minun kohdalla kuntapuolen työantaja halusi säästää ja sisäisellä siirrolla minun paikalle tuli vastaavan ammatin omaava vakituinen siksi aikaa kunnes äitiyslomalainen palaa takaisin. Työntekijänä olin pidetty ja työni tein hyvin. Siis ei tämä enää ole tottakaan!
Nyt alkaa selkäranka katkeamaan ja pahasti :(.
Omilla avuilla työpaikan sain ja se vietiin nenän alta pois. Katkera en ollut silloin enkä aio olla myöhemminkään mutta p...ska tuuria sanon minä.
Olen älyttömän ahkera työntekijä, ehkä liiankin? Kaikki todistukset (työ- sekä koulu) ovat sisältäneet vain kehuja. Miksi en siis kelpaa työnantajille? Vievätkö akateemiset kaikki paikat mitä itse olen myös havainnut? Menevätkö paikat suhteilla ja "talon sisäisesti". Eli kun ilmoitus MOL;n sivulla on se on siellä vain siksi että sen on pakko olla?
Voisiko joku kokeneenpi tai työnantaja vastata missä vika? Kysyä saa lisätietoa jos jokin jäi mietityttämään minusta. Esim. Minulla ei ole vakituista paikkaa Lapissa asuessani v.2003 ollut vaan määräaikaisia monipuolisia pätkätöitä olen ikäni tehnyt. Lisäksi olen tehnyt usealle työnantajalle useamman pätkän mikä kertoo että pidetty olen ollut.
Pelkään todella että leima on jo päässäni. Etelä-Suomeen muuttoa olen myös tosissani suunnitellut perheen kera ja se toinen vaihtoehto on että eikun lisää lapsia koska tyhjänpanttina en tod. halua tätä elämää elää. En ole opiskellut työttömäksi itseäni ja turhaudun liialliseen joutenoloonkin. Nimim. ahkera nainen töitä vailla
Mikä on ongelma kohdallani kun en vaan yrityksistä huolimatta työllisty.
Tässä pohjaa casestani;
- merkonomi pohjalla (90- luvun)
- aikuisiällä opiskeltu AMK-tutkinto sos. ja terveysalalle
- ikää 39
- yksi leikki-ikäinen lapsi ja avopuoliso
- nainen
- asun Pohjois-Suomessa
Siis en enää ymmärrä. Silloin vielä käsitin missä vika kun oli pelkkä merkonomin tutkinto minulla. Ajattelin että kun 2000-luvulla opiskelee itselleen tuoreen ja mielestäni monipuoliseen työhön käyvän ihmisläheisen ammatin niin jo rupeaa töitä löytymään, mutta ei. Tottakai ajattelin että myös entisen ammatin pitkä työkokemus toimisto- ja hallintoalalta auttaa työllistymään kun vaan koulutus on tuore.
Tuskastunut olen monen monta kertaa tilanteeseeni. Pätkiä on tarjolla mutta ei mitään pysyvämpää. Yhden sektorin karsin pois (AMK-tason) koska ei ole minun juttuni mutta tämän ei pitäisi olla syynä koska vieläkin on paljon paikkoja joihin voisin ja olenkin hakenut.
Ns. Paperihaulla ei ole kuin kerran tässä parin vuoden aikana tullut haastatteluun kutsu ja silloin pääsinkin "hyvällä tuurilla" sijalle 2.
Viime vuonna tsemppasin itseäni monta kuukautta että viimeistään syksyllä olen töissä. Soittamalla sitten poiki paikan alkusyksystä ja se olikin äitiysloman sijaisuus. Voisi luulla että siitä ilon lykkäsi. Eipä ei, vaikka yleensä äitiysloman sijaisuudet kestävät pitkään niin minun kohdalla kuntapuolen työantaja halusi säästää ja sisäisellä siirrolla minun paikalle tuli vastaavan ammatin omaava vakituinen siksi aikaa kunnes äitiyslomalainen palaa takaisin. Työntekijänä olin pidetty ja työni tein hyvin. Siis ei tämä enää ole tottakaan!
Nyt alkaa selkäranka katkeamaan ja pahasti :(.
Omilla avuilla työpaikan sain ja se vietiin nenän alta pois. Katkera en ollut silloin enkä aio olla myöhemminkään mutta p...ska tuuria sanon minä.
Olen älyttömän ahkera työntekijä, ehkä liiankin? Kaikki todistukset (työ- sekä koulu) ovat sisältäneet vain kehuja. Miksi en siis kelpaa työnantajille? Vievätkö akateemiset kaikki paikat mitä itse olen myös havainnut? Menevätkö paikat suhteilla ja "talon sisäisesti". Eli kun ilmoitus MOL;n sivulla on se on siellä vain siksi että sen on pakko olla?
Voisiko joku kokeneenpi tai työnantaja vastata missä vika? Kysyä saa lisätietoa jos jokin jäi mietityttämään minusta. Esim. Minulla ei ole vakituista paikkaa Lapissa asuessani v.2003 ollut vaan määräaikaisia monipuolisia pätkätöitä olen ikäni tehnyt. Lisäksi olen tehnyt usealle työnantajalle useamman pätkän mikä kertoo että pidetty olen ollut.
Pelkään todella että leima on jo päässäni. Etelä-Suomeen muuttoa olen myös tosissani suunnitellut perheen kera ja se toinen vaihtoehto on että eikun lisää lapsia koska tyhjänpanttina en tod. halua tätä elämää elää. En ole opiskellut työttömäksi itseäni ja turhaudun liialliseen joutenoloonkin. Nimim. ahkera nainen töitä vailla
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ja vielä yksi lisäys tähän tilitykseeni.
Olen aika rönsyilevä luonne, eli puhun paljon ja sen kautta myös kirjoitan paljon. Olen sitäkin jo alkanut epäilemään että kirjoitan hakemuksiin liikaa tekstiä? Ja olen jopa max. 10 adjektiivilla kehunut itseäni. Onko tämäkin liikaa työnantajille? Voihan se olla että monikaan ei usko niin hyvää työntekijää olevan. Suomalaiset ovat aika vaatimattomia yleisesti ja työnanajat voivat karsastaa jos itseään liikaa kehuu?
Toki olen muotoillut myöhemmin tiiviimpään muotoonkin hakemuksiani ja tiivistänyt että olisi helppolukuinen mutta eipä mikään näytä auttavan.
Tällä hetkellä itse työhakemus on 1,5 sivun mittainen ja CV 3 sivun (sitä ei voi lyhentää)
Hei,
Suomessa riittää töitä kaikille halukkaille, joten minusta on aivan turha valittaa ettei työllisty. Tottahan se on, että ei ne kaikki paikat ole vakituisia, mutta miksikös ei voisi tehdä pätkätöitäkin? Kyllä niitä riittää, ja on niitä vakituisiakin. Usein ihmisillä vain tuntuu olevan ongelmana se, että haetaan "liian hyviä" paikkoja.
Itse olen vasta 19-vuotias, merkonomin opiskelut kesken, mutta kyllä minä olen työllistynyt, ja tehnyt töitä jo useamman vuoden. Toki olen innolla ottanut vastaan kaikki hanttihommatkin, kuten varhaisjakelu- tai siivoustyöt. Toki varhaisjakelussakin tuntipalkkani oli 15€/h eli ei ollenkaan hullumpi ;) Ja vaikka tutkintoni on kesken, niin olen silti saanut oman alani eli kaupallisen puolen tehtäviä, ja niihin olen ollut oikein tyytyväinen. Välillä käy jopa niin, että joudun joistakin tarjotuista paikoista kieltäytymään, koska saan useamman tarjouksen. Olen siis nuoren ikääni ehtinyt työskennellä niin varhaisjakelussa, siivoojana, puutarhatyöntekijänä, tuotantotyössä, myyjänä, lastenhoitajana jne.. Ja kaikista töistä olen tykännyt, tykkään töiden teosta, ja usein teenkin juuri 60-100 tuntista työviikkoa :)
Eli töitä kyllä löytyy, kun vain on oikeasti ahkera. Hakee töitä (itse lähetän n. 10 työhakemusta aina kun etsin uutta työtä, ja sitten tuleekin 2-4 haastattelukutsua ja töitä tarjotaan). Hakemukseni ei ole kauhean pitkä, ehkä vain puoli sivua, mutta siinä on lyhyesti ja ytimekkäästi faktat, myös negatiiviset. En kehu itseäni aivan taivaaseen, vaan annan CV:n ja koulutukseni puhua puolestaan, ja haastattelussa olen aina rehellinen ja pirteä oma itseni, ja perustelen asiat hyvin.
Suomessa siis todellakin riittää töitä eli töihin vain!
Valitettavasti ei se ihan noin mene. Ei maailma ole noin mustavalkoinen, että tuosta vain töihin. Toki töitä löytyy jos suostuu 10-15 euron tuntipalkkaan. Mutta miten koulutettu 40-vuotias, jolla on lapset ja asuntolaina tulee tuollaisella liksalla toimeen?
Ymmärrän, että se on ihan hyvä taskuraha 19-vuotiaalle, mutta kyllä työstä pitää saada sen verran palkkaa, että tulee toimeen. 60-100 tuntiset työviikot eivät pitemmän päälle ole edes laillisia, normaali työaika viikossa on 37,5-40 tuntia. Missä vaiheessa ehtii olla perheen kanssa? Mieti vähän, viikossa on 168 tuntia, jos olet töissä niistä 100 ja nukut 49 tuntia jää sinulle vapaa-aikaa viikossa vain 19 tuntia. Onko se enää mitään elämää. Missä vaiheessa ehdit edes opiksella?
Kouluttaudu lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi ja muuta Etelä-Suomeen niin rupeaa töitä löytymään. Valitettavasti merkonomien aika on ohi.
Sinulle ahkera oikeasti. Aika rankkaa väitettä siitä että en olisi elämäni aikana töitä tehnyt. Jos luet tarkemmin alkuperäisen tekstini niin siinähän mainitsin että tein pitkän työhistorian jo pelkästään merkonomin töissä. Ja sen lisäksi olen myös sinun ikäisenä hakenut kyllä samalla tavoin paikkaa kuin paikkaa. Ei kannata tehdä äkkinäisiä johtopäätöksiä kun ei tunne vastapuolta millään tavoin.
Tottakai nuorena pitääkin tehdä kaikenlaista työtä enkä itsekään ole sen suhteen tarkka ollut. Mutta ota huomioon että meillä kahdella on jo parikymmentä vuotta ikäeroa. Se tarkoittaa että useimmiten minun ikäisilläni on jo muutakin vastuuta kuin itsensä elättäminen. Toiseksi kyllä Suomessa vielä hommat menevät niin että koulutettu ja pidemmän työkokemuksen omaava saa jo valitakin mihin töihin hakee. Minusta se on oman koulutuksen pilkkaamista jos nyt lähtisin siistijän töitä tekemään hohhoijaa palkalla. Ei siinä järin itseään saatikka omaa koulutusta arvosta johon on myös vuosien työn tehnyt että sitten lähtisi tekemään ihan mitä vaan.
Toisekseen ahkeralla ei taida perhettä olla kun tuollaisia tuntimääriä teet ja onko tuossa nyt enää järkeäkään? Itselläni on jo tullut kohtuus kuvioihin mukaan. Keskitien kulkeminen on ihan viisasta jos ei halua hankkia itselleen burn outtia. Sinä vielä nuorena jaksat mutta kun ikää tulee huomaat että on muutakin kuin työ eikä fyysinen tai psyykkinen kunto myöskään ole samaa tasoa kuin nuorempana oli. Ja miksi tehdä tuollaisia tuntimääriä kuin kohtuudella n. 37,5h/vko ja päivätöissä minä saan saman palkan kuin sinä tällä hetkellä?
Työhakemusten lähettäminen tuossa määrin mitä sinä teet kertoo että asut jossain Etelä-Suomessa. Avaappas huvikseen Pohjois-Suomen yhden kaupungin tai paikkakunnan avoimet työpaikat niin et edes kuukaudessa lähetä samaa määrää työhakemuksia kuin etelässä pystyt tekemään parissa päivässä. Usko pois kyllä minäkin haen kaikkia paikkoja jotka koulutustani vastaavat ja kuten alunperin mainitsin mahdollisuuksia on paljon mutta olisi tripla paljon jos asuisin siellä etelässä.
Työhakemuksessani en todellakaan kehu itseäni maasta taivaaseen. En nyt sentään niin naiivi ole. Riippuen hakemastani paikasta mainitsen ne taidot jotka siinä työssä ovat tarpeellisia ja joiden katson vastaavan myös omia kykyjäni. Liioittele en milloinkaan enkä valehtele. Sitäkin näkyy valitettavasti ihmiset näillä työhön liittyvillä palstoilla oikein kehuvan. Järkytyin siitä että olenkohan sitten ollutkin liian rehellinen kun jokin toinen työnhakija valehtelee jopa perhestatuksensa naimisissa olevaksi ja pari kouluikäistä lastakin olevan vaikka onkin täysin sinkkumies :/! No tämä rehellisyys on meillä lappilaisilla perisynti ja se että töitä tehdään kun niitä vaan saa.
Sen tiedän että olen vahvoilla jos haastatteluun pääsisin, siinä se ongelma vain juuri onkin ettei siihen helpolla täällä Lapissa vain mennäkään.
Jälkimmäiselle kommentoijalle totean että et huomannut koulutukseni olevan AMK-tason eikä merkonomi kuten mainitsit.
Kiinnostaisi edelleen kuulla mikä on rekrytointikäytäntö varsinkin Lapissa. Mikä työhakemus nousee muiden edelle ja miksi? Vai saadaanko työpaikat nykyään pelkästään suhteilla tai talon sisäisesti?
En koe että minussa mitään vikaa on mutta karma ei kyllä ole puolellani näissä hommissa. Kai se täytyy uskoa että tuuristakin se vaan riippuu työllistyykö vai ei. Sitä vaan saattaa tällä menolla passivoitua koska näkee että tekee turhaa työtä työnhaun eteen... On niin kauan kuin mahd. vaan työttömyyskassan jäsen ja yrittää keksiä sijaispuuhaa.
Jälkimmäinen kommentoija: huomasin että sinulla on myös toinen kuin merkonomin tutkinto. Epäilen silti että työllistyminen lähi- tai sairaanhoitaja on 2-5x todennäköisempää kuin merkonomina tai kyseisellä AMK tutkinnolla (tunnen kavereita joilla on kyseisiä tutkintoja - tosin en sellaista jolla molemmat, molempi tietty parempi).
Liian pienet tissit... kokeilepa seuraavassa haastattelussa jotain toppauksia rintavarustukseen, niin johan alkaa tärppäämään!