Monikulttuurisista suhteista keskustelijat inspiraation lähteenä

Ei ole kokemusta koska en asu Suomessa, mutta aika todentuntuinen kirjoitus oli. Erityisesti islamin uskoiset ovat niitä jotka elelevät sosiaalipummeina.

aika negatiivista...mikään ei pidä omalla kohdallani paikkaansa, koska miehelläni on jo ole lupa, kansalaisuus melkein hanskasssa. perheensä ei ole köyhä, he ovat avustaneet kalliisti hänen pääsynsä suomeen, joten eisät tarvitse rahallsita asustusta.

heillä on upea omakotitalo, tyylikkäällä modernilla sisustuksella, skypen kauttaa nähty monet kerrat , ja matka kurdistaniin odottaa heihin tutustumaan paremmin :)

Miwhwni puhuu 5 vuoden suomessa olon jälkeen jo lähes täydellistä suomea, ja ääntäminen on sujuvaa, ja koko ajan oppii paremmin. 8 kk seurustelun aikana kehitys on ollut huimaa omastaankin mielestä.

opiekelupaikkaa on hakenut kauan, mutta aina vastaus on sama, ei kokemusta tai liikaa hakijoita :/

Töitäkin kovasti , mutta tosiaan kukaan ei oikein halua palkata...

mutta töitä tehsään kovasti , paikan löytymiseksi, koska kova stressi on siitä että joudun maksamaan enemmän.


hän on irakin kurdistanista, kurdi. ja EI emme tavanneet siellä vaan ihan netin kauttta tutustuin häneen, hän asui Turussa ja minä naapuuriunnassa, joten näemme lähes joka viikonloppu ja kaiken vapaa ajan vietämme yhdessä minkä voimme :)

eli ei mennyt ihan noin kuin tuossa, TODELLAKIN kyynisessä JUTUSSA.. ;)

Eli ei kannata uskoa ihan kaikkea lukemaansa.

hirvittävää yleistystä, tuossa artikkelissa oltaisiin voitu hieman spesifioida esim. tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvat henkilöt jotka eivät tilastollisesti työllisty tai sopeudu Suomeen sen sijaan, että kaikki Suomen ulkopuolelta tulevat niputetaan samaan kastiin.

Itse tunnen kymmeniä Suomessa asuvia mieheni maasta tulevia henkilöitä, joista kaikki ovat töissä, parilla heistä on oma yritys jotka myös työllistävät suomalaisia.

Mieheni sai töitä lähes heti, hän pääsi ammattikorkeakouluun ensimmäisellä yrityksellä ja baareissa hän käy todella harvoin eikä hän viihdy ostoskeskuksissa, mielummin hän menee kavereille katsomaan jalkapalloa. Laskut hän on aina maksanut puoliksi. Suomalaisia "kavereita" hänellä on pari koulusta mutta hekään eivät ole mitään kovin läheisiä ja suurin osa hänen kavereistaan on ulkomaalaisia.

Omalta kohdaltani jo lähtökohta oli väärä: mieheni ei tullut Suomeen mun takiani, mutta jäi tänne mun takiani, toistaiseksi. Raha tai oleskelulupa eivät olleet vaikuttimina. On totta, että miehelleni on on ollut tärkeää vaurastua ja huolehtia perheen toimeentulosta. Mies on avustanut vanhempiaan eri tavoin, sisaruksiaan lähinnä investoimalla bisneksiin ja tukemalla lasten opiskelua. Mutta ei se kaikkea rahaa ole vienyt. Päätämme yhdessä rahojen käytöstä.

Mieheni tuli Suomeen sellaisella statuksella, että lupa-asioista mun ei tarvinnut huolehtia. Kansalaisuushakemuksessa autoin sen verran, että toimitin kopion avioliittotodistuksesta ja hommasin opettajan testaamaan miehen kielitaidon ja antamaan siitä todistuksen. Siihen aikaan suomen kielellä suoritettu tutkinto ei riittänyt todistamaan kielitaitoa.

Työkkäri ei ole tullut mulle tutuksi. Mies on käynyt siellä kyselemässä opintovapaita ja lisäkoulutusmahdollisuuksia. Töitä on ollut, usein jopa saanut valita. Iso rooli oli eräällä opettajalla, joka suositteli tuttavalleen miestäni harjoittelijaksi. Mieheni suoritti kyseisessä firmassa pakollisen harjoittelun ja jäi sinne vielä pitämään välivuoden opiskelusta. Sitä kautta sai näyttöä, että suomen kieli ja työt sujuvat - se oli äärimmäisen tärkeää myöhempää työllistymistä ajatellen. Ja siltä työpaikalta mies sai myös parhaimmat suomalaiset ystävänsä, jotka ovat säilyneet tähän päivään saakka. Mies tienasi pitkään enemmän ja on elämänsä aikana maksanut enemmän veroja kuin mä. Hygieniapassikin löytyy :)

"Myös kahden ensimmäisen vuoden ajan ulkomaalainen jaksaa pitää yllä positiivisia odotuksia työpaikasta, suomalaiseen yhteiskuntaan hyväksytyksi tulemisesta ja muutenkin nähdä positiivisessa valossa tulevaisuuden uudessa kotimaassaan."

No ei se ihan näin mennyt.

"Kahden ensimmäisen vuoden jälkeen totuus iskee vasten kasvoja"

Jep, vastoin kasvoja iski muutakin.

Lapsia ei ole tullut Suomeen, lapsemme ovat syntyneet Suomessa. Mies puhuu lasten kanssa äidinkieltään, mutta se ei ole rapistuttanut kenenkään suomen taitoa.

Tuttavapiiriimme kuuluu suomalaisia, ja olemme paljon tekemisissä myös vanhempieni ja sisarusteni kanssa. Maanmiesten ja -naisten kanssa tapana on juurikin viettää koti-iltoja. Baareissa ollaan käyty yhdessä suomalaisten kavereiden kanssa. Yökerhot eivät ole meidän juttu. Miehelleni ovat jotkut suomalaiset joskus kuittailleet, kun hän on erehtynyt käymään ruokakaupassa päiväsaikaan. Kaikki kunnon ihmiset nääs ovat töissä klo 8-16, kukaan ei ilmeisesti tee ilta- tai viikonlopputöitä.

"Avioliittoa solmittaessa on hyvä tiedostaa, että seksuaalinen eksotiikka ja uutuuden viehätys loppuu noin kahden vuoden kuluessa."

Koskeeko tämä avioliittoa yleisesti? Uutuuden viehätys loppunee aiemminkin, mutta ainahan voi keksiä jotain uutta. Seksuaalinen eksotiikka - voi, kunpa tietäisit :)

Tässä oli kyllä kaikki juuri niin sanottu kuin ne asiat todellisuudessa ovatkin, kaunistelematta, sen kauniimman version voi jokainen itse keksiä. Tämä kirjoitus pitäisi jakaa kaikille niille jotka suunnittelevat avioliittoa tai yleensä suhdetta juuri köyhistä maista tulevien kanssa jotka luulevat ja huhuihin uskovana ovat tulee tänne lintukotoon mikä suomi ei tosiaankaan ole.
Elämä on tosiaankin rankkaa ulkomaalaisen kanssa, mutta suomalaiset ovat liian kilttejä, auttavaisia ja hyvää tarkoittavia että alkavat näihin leikkeihin mitä nämä tulijat pelaavat.

Pitäisiköhän päivittää selain???
vai näenkö näkyjä??
Linkin kirjoitus alkaa näin:
Naimisissa ulkomaalaisen kanssa -ironisoitu totuus
Lisätty 27.04.2014
Avioliitto ulkomaalaisen kanssa kyynisesti nähtynä
Ja loppuu näin:
Tämän kirjoituksen inspiraationa on toiminut Suomi24 keskustelupalstan Monikulttuuriset suhteet ja Kaukosuhteet osioiden aktiiviset keskustelijat. Erityinen kiitos mainittakoon Kaukosuhteet osion nimimerkille 7 vuotta kokemusta, joka on erityisellä tyylillään vaikuttanut tämän kirjoituksen syntymiseen.

Siis kirjoittajakin mainitsee moneen otteeseen, että teksti on täyttä fiktiota eli tehty yhdistelemällä ko. palstoilta kerättyjä mielipiteitä.
Lähinnä lienee tarkoitettu viihteeksi niille, jotka pointin ymmärtävät ja muille ihan vaan jutun juureksi.