Itse en huolisi miestä, jolla ei ole suhteellisen hyväpalkkainen työ tai muuten hyvät tulot. Omaan elämäntapaani kuuluu mm. matkustelu ja en haluaisi miestä, jolla ei ole varaa lähteä matkalle 3-4 kertaa vuodessa tai varaa syödä hyvissä ravintoloissa. En misään nimessä halveksi köyhiä tai työttömiä, mutta haluan miehen, jolla on samanlainen elämäntapa kuin minulla.
Varallisuuden merkitys parinvalinnassa
Matkailija nti.
20257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei kelpaa käytetyt huoranpillut minullekaan, että kiinnostaisi sellaisen takia töihin mennä.
No hyvä tietää.
Toivottavasti joudut työttömäksi laman vuoksi, rahasi loppuvat ja joudut elämään kädestä suuhun ja myymään itseäsi.
Maikailija nti. lienee vähän yksinkertainen. Hyvät tulot ja varallisuus merkittävästi eri asia. Mutta mitäpä muuta tradenomilta voi odottaa,
Siinä olen toki samaa mieltä Matkailija nti.:n kanssa, että varallisuutta pitää olla. Jos naisella ei ole 500 000 euron sijoitussalkkua painukoot takaisin itä-stadiin slummiinsa deittailemaan koneinssinöörejä.
Itse en huolisi naista jolla on tapana lähteä matkalle 3-4 kertaa vuodessa ja haluaa syödä vain hyvissä ravintoloissa. Vaikka minulla molempiin olisikin varaa. En missään nimessä halveksi hienostelevia maailmanmatkaaja naisia, mutta haluan naisen, jolla on samanlainen elämäntapa kuin minulla.
Älä kiltti mies jaksa.
Vakka kantensa valitsee. Onhan tuolla puiston penkeillä rappioalkoholistipariskuntiakin. Kyse ei ole siitä, että millainen olisi unelmien kumppani yleisesti ottaen, vaan mikä olisi itselle sopivin kumppani, jotta voi olla onnellinen.
Itse en ota kantaa AP:n avautumiseen. Itse arvostan enemmän sitä, että mies on pistänyt rahansa vaatimattomaan omistusasuntoon kuin esim. komeaan urheiluautoon. Joku toinen taas haluaisi päinvastaista tilannetta. Minä en myöskään pidä tärkeänä ulkona syömistä (ellei tarkoiteta eväiden ottamista mukaan uimarannalle...), koska olen tottunut itse tekemään ruoat. Sen vuoksi arvostaisinkin paljon enemmän esim. kokkaustaitoista miestä kuin rikasta, joka veisi joka ilta ulos syömään.
Hyvätuloisella saattaa olla varaa lähteä matkoille, mutta eri asia että onko aikaa. Tietysti lyhyille matkoille löytyy aikaa, mutta se että onko ne niitä aloittajan toivomia onkin eri asia.
Niin joo ja hyvä ravintola ei sitten välttämättä tarkoita kallista. Kallit raflat kun yleensä tarjoaa ruokaa mikä sopii paremmin koristeeksi ja kastiketta on laitettu vain sen verran että lautanen likaantuu.
Miksi minä pidän itseäni, jos en varakkaana, mutta ainakin vakavaraisena:
-Teen töitä omistamassani firmassa.
-Tulen lähivuosikymmeninä perimään yksin äidiltäni ison velattoman omakotitalon, tontin ja hieman metsää.
-Tililläni on rahaa noin 48.000e. Osa on työstäni säästetty ja osa erään maa-alueen myynnistä saamani osuus.
-En ole tuhlaajapoika vaan tarkka rahankäyttäjä. Tunnen oloni ihan kotoisaksi Seppälän tai Prisman vaatteissa ja lähes 20 vuotta vanhan Mersun ratissa.
Mitä minun pitäisi tehdä, jotta naiset näkisivät minut varakkaana:
-Minun pitäisi muuttaa asumaan yksin keskelle kaupunkia, vaikka en viihtyisi siellä ja joutuisin jättämään äitini oman onnensa nojaan.
-Minun pitäisi avokätisesti tarjota naisille baari-iltoja, koruja, lomareissuja yms. muuta turhakkeita.
-Minun pitäisi pukeutua kuin Cheek, Elastinen, Jare, Ville Galle tai joku muu jännittävä ADHD-pelle.
-Minun pitäisi ostaa uudehko BMW ja asentaa siihen alle mahdollisimman isot ja kiiltävät kromivanteet sekä toki huudattaa äänentoistoa ylikovaa.
Mutta olisiko minulla silloin enää rahaa?
Oot vaan niin köyhä ettei oo varaa kunnon autoon ja kledjuihin.
suammi tyttö 89 ... makoiset naurut :D
Kai tuo oli edes osittain vitsi. Ei naisille pidä mitään tarjota, mutta omaan asuntoon voisit muuttaa ja vaatetusta uusia. Mersun voit pitää.
Miksi makuutat 48 tonnia käyttelytilillä? Inflaatio syö säästöjesi arvoa koko ajan. Kannattaisiko sijoittaa ainakin osa? Jätä esim. 10 ke varakassa ja sijoita loput.
Ei ne käyttötilillä ole, vaan sellaisella pankin kasvutuottotilillä, mutta eipä sekään juuri mitään tuota. Pelkään sijoittamisen riskejä, mutta pitänee jossain vaiheessa tutustua asiaan.
Minulla on hyvät tulot. En käy juuri koskaan ravintoloissa. Matkustelen harvoin ja silloinkin pienellä budjetilla lähialueille. Haluan naisen, jolla on samanlainen elämäntapa kuin minulla.
Kannattaa pitää kiirettä sen mieleisen miehen löytymisessä koska markkina-arvosi laskee koko ajan, innokkaasti etelän auringossa itseään grillaava nainen voi olla tosi kaunis kaksvitosena mutta kolmenkymmenenviiden iässä alkaa se liika auringotto kostautua ja naama pikkuhiljaa muuttuu rusinaksi, ei varakas mies semmoista enää halua varsinkaan jos sillä ei ole mitään intoa taloustöihin, sillä varakkaalla miehellä kun illat venyy töiden parissa tahtoo se syödä mielluummin kotona kuin lähteä viemään muijaansa joka ilta ravintolaan.
trolli :/
En usko, että mieskään huolisi sinua mutta osaat varmaan laskea, että mainitsemasi elämäntapa vaatii 4-5 000€/kk tulot, eikä sellaista miestä heti ole kyllä vapailla markkinoilla. Sen lisäksi täytyy myös huomata mieltymykset ,että jos olisikin nin haluaako hän tehdä noita samoja juttuja? Jos haluaa niin sitten pitää enää löytää se mies.
Itse pidän tärkeämpänä perhettä ja kotia. Siinä ei ole enää rahoja eikä huolia kun sitä pyörittää. Oletan edelleen, että olet velaton ja voit hoitaa tuon kaiken käteisellä tai jollain lukuisista luottokorteistasi..Jos ,et niin sitten olet noita halveksimiasi työttömiä ja köyhiäkin surkeempi ihmisrepale.
että mies maksaa ainakin osan sinunkin matkakuluistasi ja ravintolalaskuistasi. OLET PELKKÄ HUORA JA LOINEN!
Kyllä rakkauden löytäminen on vaikeaa. Minä naisena säikähdän, kun mies alkaa painokkaasti kertomaan omaisuudestaan. Menen psyykkisesti lukkoon. En ole koskaan vielä oppinut selvittämään reagtiota itselleni, mutta silloin aina tiedän, että tutustuminen lähestyy loppuaan. Mitä tajuan sellaista mitä en halua kuulla?