Olen lumeavioliiton uhri

Hahah, tyhmästä päästä kärsii koko elämä.

Ehkä seuraava akka Venuksesta?

No aika harvoin näissä tällaisissa avioliitoissa on kyse rakkaudesta. Monessa sellaisessa kulttuurissa, josta näitä vaimoja löytyy/haetaan, ei romanttisella rakkaudella ole niin suurta väliä kuin täällä päin. Onhan tämä ihan selvää, ihme, että jotkut miehet aina vaan luulevat että se on rakkautta. Tietenkin suuria rakkauksiakin voi syttyä, mutta se on kyllä harvinaisempaa. Monessa olemattoman sosiaaliturvan maissa lasten kuuluu elättää vanhempansa. Länsimainen mies on heille koko perheelle lottovoitto. Täällä Suomessa, missä on mahdollisuus saada vaikka mitä tukia, ei tajuta sitä miten asiat monessa muussa kulttuurissa toimii avioliittojen suhteen.

Avioliittoa ei pidä koskaan solmia kenenkään kanssa, ei suomalaisen eikä ulkomaalaisen, ennekuin todella tuntee toisen.
Jos ulkomaalaisen haluaa, on viisainta katsoa joku jolla jo on oleskelulupa, joka on integroitunut ja asiat muutenkin kunnossa.
Missään sokeassa "rakkauden"huumassa ei pidä vihille rynnätä. Ei kenenkään kanssa.
Olen ollut naimisissa 14 vuotta ulkomaalaisen kanssa. Toisemme olemme tunteneet 16 vuotta. Aluksi olin toki skeptinen ja siinä ja siinä että vihille lähdin. Siitä huolimatta meillä meni tosi hyvin, mies kävi ja käy vakituisessa työssä, on nyt hakenut myös kansalaisuuden. Suomessa emme asu vaan eräässä kolmannessa maassa. Ei siis kummankaan kotimaassa. Hänen perheensä tunnen serkkuja setiä ja tätejä myöten! Pidän heistä todella kovasti ja olen aina avosylin vastaan otettu.
Ei ne avioliitot näytä kestävän sen kummemmin saman kansalaisten kesken, mutta ulkomaaløaisen kanssa on haasteena väistämättä erilaiset taustat, tavat, kaikki. Vaatii paljon tahtoa molemmilta, mutta antaa tosi paljon onnistuessaan!
Sinulla tuntuu olevan myös taakkana tuo huono itsetunto; naiset kiertää 50 metrin päästä jne. Oletko miettinyt miten paljon se vaikuttaa naissuhteisiisi ja valintoihisi?
On todella vaikeaa solmia onnistunutta ja tasapainoista parisuhdetta jos omaa itseään ei pysty rakastamaan. On vaikeaa antaa rakkautta myöskään toiselle, tai sitä vastaanottaa.
Ehkä kannattaisi ensin hoitaa tuo puoli kuntoon, ennenkuin parisuhdetta edes alkaa haaveilemaan.

oletko kenties miettinyt, että sinussa voi olla jotakin vikaa, jos naiset kiertävät sinua 50 metrin säteeltä?
panostatko sinä ulkonäköösi, pukeutumiseesi ja hygieniaan? jos olisit nainen haluaisitko sinä seurustella itsesi kaltaisen miehen kanssa? arvostatko kumppaniasi ja kohteletko häntä hyvin? teetkö puolet kotitöistä? oletko liian juurtunut arkirutiineihin?

mielestäni 10v. kestänyt liitto ei kuulosta lumeliitolta, nainen olisi todennäköisesti jo 5 vuoden jälkeen saatuaan pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saanut heidät Suomeen joten tuskin hän ainoastaan hyötysyistä pysyi noin pitkään kanssasi. Suomalaisista joka toinen eroaa, ulkomaalaisten kanssa seurustelevista enemmän kuin joka toinen eroaa, koska kulttuurierot sun muut vaikeuttavat suhdetta.

Olen hyvin pahoillani puolestasi, ap. Varoitat aiheesta. Maailma on muuttunut, mutta avioliitto/osituslaki ei ole. Yhä useammin suomalaistetkin kusettavat niin, että menevät naimisiin vain rahan vuoksi. 5v riittää, että saa puolisonsa omaisuudesta puolet, tai eräät avioliiton aikana ostattavat puolisollaan omaisuutta omiin nimiinsä.

Tämä alkaa olla aika yleistä tässä maassa, kun rikkaat ja köyhät kohtaavat toisensa joka paikassa, 'rikas' on helppo saalis löytää mistä tahansa, joillekin ison asunnon velaton omistaja on jo rikas kumppanisaalis. Ennen avioliitot olivat elinikäisiä, nykyään eroon päättyvät liitot kestävät keskimäärin 11 vuotta ja erossa parin omaisuus puolitetaan. Joten osituslaki ei enää sovi nykypäivään, kun ollaan muutama vuosi vain naimisissa, ja silti pitää jakaa omaisuutensa erossa toiselle.

fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.

eli toka kerta omaa typeryyttä.

Älä suostu enää menemään naimisiin. Seurustella voi aina ja olla avoliitossakin... Aika yksinkertaista? Myös sillä on aikalailla merkitystä että mistä maista sinä näitä vaimokkeita haalit... köyhistä maista ei kannata ainakaan ilman että on varpaillaan.

Sitä varten avioehto on keksitty! Jos toisella osapuolella ei ole minkäänlaista omaisuutta ja toisella taas reilusti, on mielestäni perusteltua tehdä avioehto joka koskee nimenomaan ennen avioliittoa kertynyttä omaisuutta. Avioliiton aikana kerrytetty omaisuus taas voisi sitten olla yhteistä ja joka sitten mahdollisen eron sattuessa puolitetaan. Näin molemmat lähtisivät avioliittoon samalta viivalta. Mikäli toinen osapuoli ei tämänkältaiseen ehtoon suostu, voit olla varma että hän on rahan perässä.

Ei muuta kuin naimisiin vaan, mutta muistakaa hyvät ihmiset se avioehto. Ja muistakaa myös että kun vanhuus tulee että perintö niin että lapsien puolisot jäävät nuolemaan näppejään.

Ehkä ulkomailla on ihmisiä, jotka ovat köyhiä ja epätoivoisia. Siellä ei ole sosiaaliturvaa? Tai valuutta on suurempi täällä?

Ehkä voit korjata vähän jotain, jos epäilet että on syitä miksi nainen ei kiinnostu. Ovatko ne pinnallisemmasta päästä naisia?