Ateistit antavat tuossa "ateismin syyt" aloituksessa sen suuntaisia lausuntoja että pahat teot voi kuitata sillä että pyytää anteeksi syntiseltä toveriltaan.
Miksi pyydätte anteeksi syntiseltä ihmiseltä? Mitä teette hänen anteeksiannollaan? Onko syntinen ihminen tosiaan ateistin herra? Miksi alistutte syntisen palvelukseen pyytelemällä anteeksi? Aivan kuin tuo syntinen voisi teidät pelastaa..
Miksi pyydätte anteeksi syntiseltä ihmiseltä? Mitä teette hänen anteeksiannollaan? Onko syntinen ihminen tosiaan ateistin herra? Miksi alistutte syntisen palvelukseen pyytelemällä anteeksi? Aivan kuin tuo syntinen voisi teidät pelastaa..
Vastaukset 23
Vanhimmat
Pyydätkö itse syntiseltä anteeksi jos vaikka vahingossa teet pahan teon? Vai ulkoistatko asian jumalallesi?
Kääntäen: jos joku tekee sinulle vaikka vahingossa pahan teon - esimerkiksi menettää autonsa hallinnan liukkaalla kelillä ja jäät alle ja loukkaannut vakavasti - tarvitsetko anteeksipyyntöä?
”Pyydätkö itse syntiseltä anteeksi jos vaikka vahingossa teet pahan teon?”
Miksi vahingossa? Minä ainakin teen syntiä tietoisesti.
Tuskin syntiä voikaan tehdä muulla tavalla.
Minä pahoittelen asioita, en pyytele anteeksi. On valitettavaa jos jotain ikävää tapahtuu ja siksi sitä pahoitellaan. Anteeksi en pyydä anteeksi sellaiselta jolla ei ole valtuuksia antaa anteeksi.
Oletetaanpa että menetät autosi hallinnan liukkaalla kelillä jne...
Harvinaisen rehellistä myöntää että teet syntiä. Synnin tekeminen onkin usein mukavaa.
Jaa, se olikin siitä kiinni että määrittelet anteeksiannon(kin) omalla tavallasi...
Pahoittelussa ja anteeksipyynnössä on selkeä ero. Pahoittelussa ei olla kiinnostuneita miten kohde tekoon suhtautuu. Asiaa pahoitellaa omista lähtökohdista käsin koska halutaan että toiselle tulee parempi mieli. Anteeksipyyntö puolestaan on nimenomaan pyytämistä. Siinä alistutaan toisen ihmisen tahtoon kuin tällä olisi oikeasti valta antaa anteeksi tai jättää antamatta. Se on itsepetosta sillä kenelläkään ihmisellä ei sellaista valtaa ole muuten kuin Jumalan kautta.
jumala on mielikuvituksen tuotetta ja raamattu paimentoaisten aivopaskomaa sontaa :D
”Harvinaisen rehellistä myöntää että teet syntiä. Synnin tekeminen onkin usein mukavaa.”
Vain kristitty voi tehdä syntiä, koska Pyhä Henki näyttää synnin. Ilman synnintuntoa ei tiedä synnistä.
Enneminkin kyse on siitä, että Kristuksen kanssa uskova voi kohdata syntisyytensä. Jeesus vapauttaa synnin orjan.
Ilman Jeesusta pysyisimme synnin orjina. Jumala lähetti Poikansa, jotta me olisimme vapaita.
"Vain kristitty voi tehdä syntiä, koska Pyhä Henki näyttää synnin."
Voi jumaIaut. Minä kun olen luullut tehneeni syntiä niin maan perkeIeesti. Mutta jos se ei kerran olekaan syntiä niin jatkan vielä heIvetimmin mielelläni!
”kuin tällä olisi oikeasti valta antaa anteeksi tai jättää antamatta. Se on itsepetosta sillä kenelläkään ihmisellä ei sellaista valtaa ole muuten kuin Jumalan kautta.”
Minua ei ainakaan haittaa, jos anteeksiantaminen on ihmisille tuttua. Jos me emme anna anteeksi, niin meillekään ei anteeksi anneta, sanoo Raamattu.
Anteeksiantamisen prosessi kannattaa aloittaa mahdollisimman nopeasti tai muuten aurinko saattaa laskea vihan ylle.
”Voi jumaIaut. Minä kun olen luullut tehneeni syntiä niin maan perkeIeesti. Mutta jos se ei kerran olekaan syntiä niin jatkan vielä heIvetimmin mielelläni!”
Se on syntiä, Pyhä Henki näyttää sen sinulle.
Kyse on siitä, että mitä teet sen jälkeen, kun Henki on näyttänyt synnin?
Synti riippuu minussa kiinni, sanoi Apostoli Paavali. Siitä ei pääse irti kuin vasta ylösnousemuksessa. Silloin se, mikä on vanhaa katoaa ja uusi tulee sijaan.
Puhut synnistä kuin joissain Intian uskonnoissa puhutaan karmasta. Se on ihmiseen takertuvaa "mustaa ainesta" jonka vain valitut pystyvät havaitsemaan. Muiden tehtävä olisi sitten noudattaa rehellisyyttä, pidättäytymistä väkivallasta jne, mutta suoraan eivät sille voi mitään. Vain opettajan(guru tai jokin Jumala) kautta pystyy sen havaitsemaan.
Uskon itse että synti on kuollut joten se ei saisi myöskään vallata suutamme. Jos pyydämme anteeksi niin silloin se mitä olemme tehneet tulee myös sanoiksi. Anteeksipyytäminen voi olla toki rakentavaa mutta mielestäni vielä parempi olisi rukoilla Jumalaa sillä jos ihminen pyytää anteeksi ihmisiltä mutta ei rukoile Jumalaa, niin hän jatkossa, uskon heikentyessä valitsee yhä useammin synnin ja valheen.
Anteeksiantaminen puolestaan on elämän keskiössä.
”Uskon itse että synti on kuollut”
Minä ei ole vielä päässyt tuohon vaiheeseen, odotan vieläkin vapautumista synnin orjuudesta. Tarvitsen edelleen Jumalan armoa.
Itse en näe synnin hievahtavankaan. Sehän se tässä onkin pelottavaa. Synti on kuin karhu talviunilla. Mutta vaikka asia on itsessään pelottava, niin Kristuksessa ollessahan ei ole syytä minkäänlaiseen pelkoon. Itse uskon vahvasti että jotain oleellista muuttui synnissä sinä hetkenä kun Kristuksen sovitustyö oli tehty. Synti tehtiin siinä voimattomaksi hyvin monellakin tavalla. Ja sehän on hyvin tärkeä maailmanhistoriallinen tapahtuma.
Synnin hirvittävimpiä ominaisuuksia on juuri se, että siihen jää vangiksi. Se on kuin noidan kehä. Se ei päästä pois ketään joka siihen on astunut ja koska veremme on perittyä ja synti on veressä, niin olemme syntymästämme asti osa sitä noidan tai paholaisen kehää.
Synti itse luo lisää syntiä ihmiseen. Jo synnin pelko luo syntiä ja jo se että ihminen tiedostaa synnin ja kokee hallitsevansa sitä, luo syntiä. Niinpä ihminen ei voi koskaan vapautua siitä itse. Vain Kristus voi vapauttaa.
Mutta on myös niin, että jos uskomme vain synnin kuolemaan mutta emme Jeesuksen ylösnousemukseen, niin silloin emme voi itsekään nousta. Silloin siis vain kuolisimme synnin mukana vaikka tarkoitus olisi elää siitä vapaana Kristuksen ruumiissa.
Joka kerta kun tunnemme että Kristus on kanssamme, niin uskon että meillä on syytä olettaa, että suurin synti eli epäusko ja sitä kautta epätoivo ja rakkaudettomuus ovat meissä kuolleet.
synti on satua ja jumala mielikuvituksen tuotetta :D
Raamatunvastaista. Jeesus puhui anteeksi pyytämisestä ja anteeksi antamisesta - nimemomaan kanssaihmisten suhteen - lukuisia kertoja. Sinä et siis edes pyydä anteeksi. No, et sinä paljon Raamatun mukaan tunnu tekevän muutenkaan.
Oletkohan jonkin sortin masokista? Teet syntiä jotta saat sitten kärvistellä synnintunnossasi ja kärsiä?
Menisit jonnekin muualla todistelemaan moraalittomuuttasi.
Häivähdys ikuisuutta, jossa ihminen kamppailee anteeksiantamattomuutensa kanssa
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=11794
Oliko siis koko aloituksen pointti se, että uskovainen mies,, ei osaa tai on kykenemätön anteeksi pyytämiseen?
Kyllähän sinut jo aika rajoittuneeksi jo ennestään juttujesi tasolta tiesin. Mutta ei tuokaan nyt niin iso yllätys ollut.
Vaikkakin kyllä sääliksi silti vähän käy.
Kysymyksissäsi on syvää ristiriitaisuutta, Uskova mies.
Kysyt: "Miksi pyydätte anteeksi syntiseltä ihmiseltä? Mitä teette hänen anteeksiannollaan? Onko syntinen ihminen tosiaan ateistin herra? Miksi alistutte syntisen palvelukseen pyytelemällä anteeksi? Aivan kuin tuo syntinen voisi teidät pelastaa"
Ateisti ei usko että on Jumalaa tai tuonpuoleista elämää.
Synti on myös määritelty rikkomukseksi Jumalan tahtoa(jonka hän ilmoittaa Raamatussa) vastaan.
Ateisti ei usko Jumalaan, ja pitää Raamattua tarinakokoelmana.
Ateisti ei usko mihinkään korkeammalta taholta tulevaan pelastukseen.
On vain tämä elämä.
Luulisi Sinunkin tämän jo ymmärtävän.
Mitä mieltä siis on aloituksessasi, ateisti ei usko pelastukseen eikä uskovaisten syntikäsitykseen?
Jos teen pahaa jollekin, vain tekoni kohteelle voin hyvíttää tekoni pyytämällä anteeksi ja korvaamalla mahdollisesti aiheuttamani vahingon.