Olen nähnyt kuolemaa pilvin pimein tähän ikään saakka- (56v)...Setäni hukkui 25-vuotiaana. Isäni teki itsemurhan (sodan käynyt mies) Hän oli silloin 51 v...Sitten elämä kuitenkin jatkui eteenpäin. Jouduin tekemään myös abortin..Mutta se on ollutta ja mennyttä...Joo, muutama vuosikymmen oli seesteistä aikaa--Mutta sitten taas alkoi tapahtua..Sukulaisen sukulainen (nuori mies 26v) ampui itsensä--Kotipaikka paloi ja tulin mummoksi samana syksynä(v.2007)..Rakas lapsenlapsi sai äidinrakkautta vain 2-vuotiaaksi..Hänen rakas äiti nukkui ikiuneen yövuoteelleen..Oli vikaa sydämmessä..Mutta ihmeellistä kyllä. elämä vaan jatkuu kaikesta huolimatta..me kaikki kuljemme varjoista valoon päin
kuolema on kalamies
aamupäivä
0100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.