miten on?

*Onko...

On ja se on hyvin helppoa ja selkeää. Yksi sen logiikan peruskivi on se, että pulinat ovat pulinoita ja teot puhuvat puolestaan. Sinä joko teet asiat omituisesti tai sitten miehesi on ikivalittaja, jolle ei kelpaa mikään. >miehennäkökulmasta katsottuna minä teen asiat omituisesti

*Aina...

No mikä mättää? Mistä se mies valittaa? Missä kohtaa sinun mielestäsi se äly ei toimi?
>koen toimivani väärin, sanovani vääriä asioita, silti ovat minun kokemuksiani, historiaani. Ehkä osittain siinä, että ihmiset ovat erilaisia, erilaisista lähtökohdista lähtöisin, joten elämä ja kokemukset ovat siten erilaisia, ei oikeita tai vääriä, erilaisia vaan. Siksi älykkyyden mielestäni pitäisi kertoa tämä asia ihmiselle. Ei voi olla samaa. Myös se, että jos et saa mahdollisuutta itse kertoa elämästään, ajatuksistaan, ei voi tulla ymmärretyksi ja siten hyväksytyksi ja rakastetuksi. Sama toisinpäin, että voisin ymmärtää miestä ja hänen ajatuksiaan ja elämäänsä. Harmistun ja turhaudun, kun en saa itseäni ymmärretyksi. Olen erilainen nuori.

*Jos...

Koska olet itse viimeksi vilkaissut "peiliin"? Mitä näkyi? > Tänään useaan otteeseen, eikä kovin hyvät näkymät ollut, huomasin mustasukkaisuutta,itsekkyyttä,loukkaantumista,rakkaudettomuutta paljon muutakin....

*Joskus...

Niinpä juuri. Mitäs jos joskus itsekin pussaisit se puhumisen sijaan. Mitä sinä haluat? Onko sinulla selkeä kuva tulevaisuudestasi, vai haahuiletko eri vaihtoehtojen välillä osaamatta päättää? Millainen sinun mielestäsi on "todellinen mies"? > Voisinpa tehdäkin sen.
Jos jopu uskaltautuu vielä lähitienoolle. Olen haahuillut eri vaihtoehtojen välillä. Nyt olen huomannut, jotain joka on selkeyttänyt asioita jonkin verran enemmän. Tietty kaukainen visio on, mutta välimaasto avara. Yleensä asiat ovat auenneet askel kerrallaan,siihen luotan, nyt olen vaan itse pakittanut.
"Todellinen mies" tietää, mitä haluaa ja tekee sitten sen. On rohkea,vahva, ei vietävissä, ottaa kokonaisuuden huomioon, auttavainen, huumorintajuinen, rakastava, uskaltaa ylittää esteet ja mahdolliset rajat, uskaltaa kokeilla uusia ennestään tuntemattomia asioita, on vahva heikkoudessaan, ei tarvitse olla täydellinen, osaa sanoa "ei".

alkup. kirjoitti:

*Onko...

On ja se on hyvin helppoa ja selkeää. Yksi sen logiikan peruskivi on se, että pulinat ovat pulinoita ja teot puhuvat puolestaan. Sinä joko teet asiat omituisesti tai sitten miehesi on ikivalittaja, jolle ei kelpaa mikään. >miehennäkökulmasta katsottuna minä teen asiat omituisesti

*Aina...

No mikä mättää? Mistä se mies valittaa? Missä kohtaa sinun mielestäsi se äly ei toimi?
>koen toimivani väärin, sanovani vääriä asioita, silti ovat minun kokemuksiani, historiaani. Ehkä osittain siinä, että ihmiset ovat erilaisia, erilaisista lähtökohdista lähtöisin, joten elämä ja kokemukset ovat siten erilaisia, ei oikeita tai vääriä, erilaisia vaan. Siksi älykkyyden mielestäni pitäisi kertoa tämä asia ihmiselle. Ei voi olla samaa. Myös se, että jos et saa mahdollisuutta itse kertoa elämästään, ajatuksistaan, ei voi tulla ymmärretyksi ja siten hyväksytyksi ja rakastetuksi. Sama toisinpäin, että voisin ymmärtää miestä ja hänen ajatuksiaan ja elämäänsä. Harmistun ja turhaudun, kun en saa itseäni ymmärretyksi. Olen erilainen nuori.

*Jos...

Koska olet itse viimeksi vilkaissut "peiliin"? Mitä näkyi? > Tänään useaan otteeseen, eikä kovin hyvät näkymät ollut, huomasin mustasukkaisuutta,itsekkyyttä,loukkaantumista,rakkaudettomuutta paljon muutakin....

*Joskus...

Niinpä juuri. Mitäs jos joskus itsekin pussaisit se puhumisen sijaan. Mitä sinä haluat? Onko sinulla selkeä kuva tulevaisuudestasi, vai haahuiletko eri vaihtoehtojen välillä osaamatta päättää? Millainen sinun mielestäsi on "todellinen mies"? > Voisinpa tehdäkin sen.
Jos jopu uskaltautuu vielä lähitienoolle. Olen haahuillut eri vaihtoehtojen välillä. Nyt olen huomannut, jotain joka on selkeyttänyt asioita jonkin verran enemmän. Tietty kaukainen visio on, mutta välimaasto avara. Yleensä asiat ovat auenneet askel kerrallaan,siihen luotan, nyt olen vaan itse pakittanut.
"Todellinen mies" tietää, mitä haluaa ja tekee sitten sen. On rohkea,vahva, ei vietävissä, ottaa kokonaisuuden huomioon, auttavainen, huumorintajuinen, rakastava, uskaltaa ylittää esteet ja mahdolliset rajat, uskaltaa kokeilla uusia ennestään tuntemattomia asioita, on vahva heikkoudessaan, ei tarvitse olla täydellinen, osaa sanoa "ei".

Lue lisää

Sinun pitää tuoda asiasi ydin esiin, ei sepustuksistasi saa mitään selvää. Säälin miestäsi, jos höpöttelet tuollaisia hänelle... Mihin pyrit? Onko kirjoituksessasi jnkl. sanoma?

alkup. kirjoitti:

*Onko...

On ja se on hyvin helppoa ja selkeää. Yksi sen logiikan peruskivi on se, että pulinat ovat pulinoita ja teot puhuvat puolestaan. Sinä joko teet asiat omituisesti tai sitten miehesi on ikivalittaja, jolle ei kelpaa mikään. >miehennäkökulmasta katsottuna minä teen asiat omituisesti

*Aina...

No mikä mättää? Mistä se mies valittaa? Missä kohtaa sinun mielestäsi se äly ei toimi?
>koen toimivani väärin, sanovani vääriä asioita, silti ovat minun kokemuksiani, historiaani. Ehkä osittain siinä, että ihmiset ovat erilaisia, erilaisista lähtökohdista lähtöisin, joten elämä ja kokemukset ovat siten erilaisia, ei oikeita tai vääriä, erilaisia vaan. Siksi älykkyyden mielestäni pitäisi kertoa tämä asia ihmiselle. Ei voi olla samaa. Myös se, että jos et saa mahdollisuutta itse kertoa elämästään, ajatuksistaan, ei voi tulla ymmärretyksi ja siten hyväksytyksi ja rakastetuksi. Sama toisinpäin, että voisin ymmärtää miestä ja hänen ajatuksiaan ja elämäänsä. Harmistun ja turhaudun, kun en saa itseäni ymmärretyksi. Olen erilainen nuori.

*Jos...

Koska olet itse viimeksi vilkaissut "peiliin"? Mitä näkyi? > Tänään useaan otteeseen, eikä kovin hyvät näkymät ollut, huomasin mustasukkaisuutta,itsekkyyttä,loukkaantumista,rakkaudettomuutta paljon muutakin....

*Joskus...

Niinpä juuri. Mitäs jos joskus itsekin pussaisit se puhumisen sijaan. Mitä sinä haluat? Onko sinulla selkeä kuva tulevaisuudestasi, vai haahuiletko eri vaihtoehtojen välillä osaamatta päättää? Millainen sinun mielestäsi on "todellinen mies"? > Voisinpa tehdäkin sen.
Jos jopu uskaltautuu vielä lähitienoolle. Olen haahuillut eri vaihtoehtojen välillä. Nyt olen huomannut, jotain joka on selkeyttänyt asioita jonkin verran enemmän. Tietty kaukainen visio on, mutta välimaasto avara. Yleensä asiat ovat auenneet askel kerrallaan,siihen luotan, nyt olen vaan itse pakittanut.
"Todellinen mies" tietää, mitä haluaa ja tekee sitten sen. On rohkea,vahva, ei vietävissä, ottaa kokonaisuuden huomioon, auttavainen, huumorintajuinen, rakastava, uskaltaa ylittää esteet ja mahdolliset rajat, uskaltaa kokeilla uusia ennestään tuntemattomia asioita, on vahva heikkoudessaan, ei tarvitse olla täydellinen, osaa sanoa "ei".

Lue lisää

Hmm... Olet ilmeisesti päätynyt yksiin taustaltaan hyvin erilaisen ihmisen kanssa ja nyt ei keinot riitä toistenne edesottamusten tajuamiseen. Siihen on olemassa vain yksi keino: kiihkoton ja analyyttinen keskustelu. Sitä en tiedä, miten sen toisen saa keskustelemaan, jos hänellä itsellään ei ole halua tai kykyä siihen. Et arvaakaan, miten hyvin ymmärrän turhautumisesi tilanteeseen - on 8 vuoden kokemus keskustelutaidottoman kanssa elämisestä. Sitten loppui hermot :(

Aika ikävä peilikuva. Ehkäpä saisit oloasi paremmaksi sillä, että mietit, mikä näkemästäsi on syytä ja mikä seurausta. Minun mielestäni esimerkiksi rakkaudettomuus on seurausta jostain. Mitä voisi tehdä, että sitä ei pääsisi tulemaan?

Odotat mieheltä määrätietoisuutta samalla, kun itse pidät "välimaastoa avarana". Melko konstikas yhdistelmä, josta seuraa miltei vääjäämättä pulmia tavalla tai toisella. Mitäs jos koettaisit omaltakin osaltasi laatia suht'koht selkeää "toimintasuunnitelmaa"? Se ei tarkoita sitä, että pitää puskea väkisin vaikka vuoren läpi, jos olosuhteet muuttuvat äkkiarvaamatta. Niin ne joskus tekevät ja silloin on hyvä pystyä soveltamaan tilanteen mukaan.

Koska tätä keskustelua näkyy seuraavan henkilöitä, joilla on vaikeuksia ymmärtää abstraktia ajattelua, väännän rautalangasta esimerkin siitä, miten voi olla sekä tavoitteellinen että joustava samanaikaisesti.

Olen oman alani huippuosaaja ja pidän työstäni. Yrittäjäperheen kasvattina minulle on itsestään selvää, että "ainoa oikea" tapa on se, että rakennan asiakkaille taloja avaimet käteen. Sattui erinäisiä tapahtumia, jotka tekivät yrittäjänä toimimisen taloudellisesti kannattamattomaksi toistaiseksi. Siispä pistin pillit pussiin ja pestauduin palkolliseksi. Sama työ, mutta nyt jää viivan allekin jotain. Muutaman vuoden kuluttua yrittäminen kannattaa taas (ellei eu sitä ennen ehdi kieltää tai sanktioida pienyrittäjänä toimimista). Pieni mutka matkassa, mutta kymmenen vuoden kuluttua olen taas takaisin unelmassani: "vapaa taiteilija jumalan armosta".

Varsin kohtuulliset vaatimukset sinulla. Melkein täytän ne: vielä kun oppisi sanomaan "ei" kun puhelin soi ja pukkaa viikonloppukeikkaa rantasaunaa tai grillikotaa veistämään, niin kyllä se tästä :)