Uskotteko, että on tosi vittumaista katsella, kun kolmen lapsen äiti ja ennen niin rakas vaimoni on alkanut huoraamaan ihan tosissaan.
Tämä alkoi noin vuosi sitten. Sattumalta kun hän ei ollut kotona ja hänen kännyynsä tuli viesti, niin minä luin sen. Viestissä luki: Asia OK tulen klo 18.00. Ylityössä sama paikka. Od kiiihkeästi sinua. J.
Perkele vai ylityössä. Sitäkö se on ollutkin ? Jo muutaman viikon ajan oli ollut epämääräisiä iltamenoja. Koulutusta, jumppaa, kuntosalia ja ties mitä. Harrasti vaimo mitä tahansa, niin nyt ei ollut kaikki kunnossa.
Yritin vihjailla näistä lisääntyneistä menoista, mutta hän vastaili, että nyt on paremmin aikaa, kun ei ole enää pienet tässä riesana koko ajan.
Minä tein kotona jatkuvasti kaikenlaisia hommia, autoin siivouksessa, laitoin ruokaa, kuljetin harrastuksissa ja ties mitä. Tämäkö on palkka siitä, että olen ollut mielestäni hyvä isä, tunnollinen ja kunnollinen aviomies, rakastanut, pitänyt hyvänä ja kuunnellut ja keskustellut.
Seksielämämmekin oli ollut pääsääntöisesti ihan kunnossa, mitä nyt lasten ollessa pieniä, omat keskeytykset ym.
Tilanne on siis tänään tällainen. Vaimo menee omia polkujaan. Asumme yhdessä edelleen. Kun puheluita vierailta miehiltä tulee eikä lapsia ole paikalla, niin hän juttelee, kuin minua ei olisi olemassakaan. Voihan paskan paska. Mihinkään en voi kotoani lähteä. Vaimoa en voi potkaista pihalle. Omaisuutta ei ole paljoakaan, mutta erota emme voi.
Nuorin lapsistamme asuu vielä kotona. Hän on alkanut oireilemaan ja lintsaa mm. koulusta, on kavereiden luona yötä ja mitä lie välillä puuhailee. Kaksi vanempaa lastamme tietävät myös tilanteen ja heille se on myöskin perin ahdistavaa ja hankalaa ymmärtää.
Katsele nyt tässä vain petettynä, loukattuna, alistettuna, raukkana, kun akka jakaa persettään ympäri kaupunkia. Varmaan jo moni mies on saanut naiskennella häntä. Miltähän heistä tuntuu panna vuorollaan entistä kultaani. En minä heitä syytä mistään. Pankoon vaan, jos saavat. Mutta minä en kyllä aio lähteä vierasta hakemaan.
Onko kohtalotovereilla jotain näkemyksiä tai kokemuksia asiaan, vaikka ei se taida enää auttaa ainakaan minua.
Jussi
Miten tässä näin kävi ?
13
4584
Vastaukset
- Niin,
Katselee nyt siinä kaikessa rauhassa. Jos se on ainoa vaihtoehto, niin minkäs sille sitten voi. Mukavaa loppuelämää jussi!
- Hei
Niin....kamalaa. Olet kiltti. Vaimosi luulee tai tietää, että pysyt siinä vieressä pitämättäkin.
Kyllä sun tarttis jutella asiasta vaimosi kanssa. Ei noin voi jatkua viikosta...kuukaudesta toiseen.
Ahdistut lisää...
Eiköhän vaimon ole aika kuunnella sinua. Saa luvan katsoa sua silmiin ja vastata muutamaan kysymykseen. Kuka on J? Jaana vaiko Jukka??
Ole vähän kovempi ja laita koko perhe pöydän ympärille. Olet isäntä talossa. Näytä se myös !!
Ei tietenkään nyrkkiä pöytään, mutta sullakin on oikeus korottaa ääntä ja saavat luvan kuunnella. Perheen pienin....niin...missä silloin?
Ole lastesi ystävä ja Isä. Sulle voi kertoa kaiken jne... Sano näin lapsillesi. - kottarainen
Jos viestissä luki odotan kiihkeästi sinua, on kyseessä joku muu kuin ystävä. Tai suorastaan pirullinen pila.
Mistä minullekin saataisiin tuommonen mies? Pitäisin sinut kyllä todella hyvänä! En pettäisi, en salaisi, en kohtelisi huonosti, en pihtaisi...voi voi...miksi elämä on näin pirun epäreilua?
Olet kerrassaan loistava puoliso ja isä, mikäli kirjoituksesi on totta. Pistä vaimosi vuorostaan tekemään kaikki ja mene itse kuin viimeistä päivää...toivottavasti tilanne korjaantuu tai löydät paremman. - minä
Ylityöhän on baari jossain päin Suomea-ettet nyt vaan vedättäny meitä!
Seuraava viesti joka tulee vaimosi puhelimeen,numero talteen sit soitat kaverille ett muuttolasti tulossa.Ex vaimosi,lapsesi ja mahdolliset kotieläimet muuttavat kyseisen rakastajan luo asumaan.Loppuu se aisan kanniskelu.Sinun elämän täytyy jatkua,hyviä uskollisia naisia löytyy vielä,usko pois.Itsellä tämä temppu toimi,kokeile.LYKKYÄ TYKÖ.OLE MIES.
- ei sellainen
mutta miksi sinun pitää esittää marttyyria,ne ei ole olleen muotia aikoihin, vaimohan juoksuttaa sua narussa ihan selvästi ja sinä passaat mutta sehän on sinun valinta.
- Jussi
Jussi jatkaa
Kitti vaan kannanotoistanne. Olen omasta mielestäni ihan kunnollinen mies. En kuitenkaan äkkipikainen, väkivaltainen enkä kovin vittumainenkaan. Se, miksi en ole vaimoani heittänyt pihalle, johtunee enempi siitä, että kunnioitan ja arvostan ihmisiä, vaikka he eivät olekkaan täydellisiä, eivätkä samanlaisia kuin minä itse. ( Siis en ole täydellinen, enkä haluaisi ollakkaan.)
Olen yrittänyt puhua ja selvittää tapahtumien kulkua. Hän vaan on sitä mieltä, että näin on käynyt ja hän on alkanut elää omalla tavallaan. Ei siihen ole mitään erityistä syytä. Hän ei myöskään syytä minua mistään. Edelleen hän yrittää vakuuttaa, että minä olen ihan hyvä, hän vaan on tällainen, ei se johdu muista millään tavalla.
Hän jopa ehdottaa, että jatkettaisiin edelleen yhdessä ja hänen puolestaan myös minä voin ottaa vapauksia ihan miten vaan haluaisin. Että silleen meillä on tilanne.
Ryhdynkö minä myös kulkemaan ympäri kyliä etsimässä lohtua, vai panisinko ilmoituksen lehteen, että haetaan uutta rakasta, kun entinen on alkanut hylkimään omaansa ?
Olen ajatellut käydä kysymässä neuvoa joltain ammattiauttajalta. Luulen kuitenkin, että siitä ei tässä tapauksessa ole hyötyä. Emme ole samoilla linjoilla vaimon kanssa ainakaan juuri nyt.
Jatkakaa keskustelua ja antakaa kommentteja. Sekin tuntuu ihan hyvältä Kiitos
Jussi - Mark8674
Jussi kirjoitti:
Jussi jatkaa
Kitti vaan kannanotoistanne. Olen omasta mielestäni ihan kunnollinen mies. En kuitenkaan äkkipikainen, väkivaltainen enkä kovin vittumainenkaan. Se, miksi en ole vaimoani heittänyt pihalle, johtunee enempi siitä, että kunnioitan ja arvostan ihmisiä, vaikka he eivät olekkaan täydellisiä, eivätkä samanlaisia kuin minä itse. ( Siis en ole täydellinen, enkä haluaisi ollakkaan.)
Olen yrittänyt puhua ja selvittää tapahtumien kulkua. Hän vaan on sitä mieltä, että näin on käynyt ja hän on alkanut elää omalla tavallaan. Ei siihen ole mitään erityistä syytä. Hän ei myöskään syytä minua mistään. Edelleen hän yrittää vakuuttaa, että minä olen ihan hyvä, hän vaan on tällainen, ei se johdu muista millään tavalla.
Hän jopa ehdottaa, että jatkettaisiin edelleen yhdessä ja hänen puolestaan myös minä voin ottaa vapauksia ihan miten vaan haluaisin. Että silleen meillä on tilanne.
Ryhdynkö minä myös kulkemaan ympäri kyliä etsimässä lohtua, vai panisinko ilmoituksen lehteen, että haetaan uutta rakasta, kun entinen on alkanut hylkimään omaansa ?
Olen ajatellut käydä kysymässä neuvoa joltain ammattiauttajalta. Luulen kuitenkin, että siitä ei tässä tapauksessa ole hyötyä. Emme ole samoilla linjoilla vaimon kanssa ainakaan juuri nyt.
Jatkakaa keskustelua ja antakaa kommentteja. Sekin tuntuu ihan hyvältä Kiitos
JussiKerron kokemuksesta:
1. Et ole ainoa
2. Sokki on kova. Noin kolmeen kuukauteen ei asiaa oikein tajua
3. Hanki tai lainaa kirja Bruce Fischer: "Jälleenrakennus", lue ja ymmärrä!
4. Suhde ei palaa ennalleen. Omasta kriisistä selvitäksesi pyrit jatkamaan. Vaimosi on nainen; samalla tavalla kuin hän (sinulta liiemmälti kyselemättä) aikanaan rakensi avioliittoanne, kotianne ja perhettänne hän sen myös hajottaa. Huolehdi itsestäsi ja elä omaa elämääsi, niin kykenet myöhemmin huolehtimaan paremmin lapsistasi.
5. Ei kostonkierteelle. Uusi suhde(tai vanha hitsattuna)voi toimia sen jälkeen kun olet oppinut hyväksymään yksinolosi. Aikaa tähän kuluu vuodesta kolmeen.
Voimia ja rohkeutta - Jokke
Jussi kirjoitti:
Jussi jatkaa
Kitti vaan kannanotoistanne. Olen omasta mielestäni ihan kunnollinen mies. En kuitenkaan äkkipikainen, väkivaltainen enkä kovin vittumainenkaan. Se, miksi en ole vaimoani heittänyt pihalle, johtunee enempi siitä, että kunnioitan ja arvostan ihmisiä, vaikka he eivät olekkaan täydellisiä, eivätkä samanlaisia kuin minä itse. ( Siis en ole täydellinen, enkä haluaisi ollakkaan.)
Olen yrittänyt puhua ja selvittää tapahtumien kulkua. Hän vaan on sitä mieltä, että näin on käynyt ja hän on alkanut elää omalla tavallaan. Ei siihen ole mitään erityistä syytä. Hän ei myöskään syytä minua mistään. Edelleen hän yrittää vakuuttaa, että minä olen ihan hyvä, hän vaan on tällainen, ei se johdu muista millään tavalla.
Hän jopa ehdottaa, että jatkettaisiin edelleen yhdessä ja hänen puolestaan myös minä voin ottaa vapauksia ihan miten vaan haluaisin. Että silleen meillä on tilanne.
Ryhdynkö minä myös kulkemaan ympäri kyliä etsimässä lohtua, vai panisinko ilmoituksen lehteen, että haetaan uutta rakasta, kun entinen on alkanut hylkimään omaansa ?
Olen ajatellut käydä kysymässä neuvoa joltain ammattiauttajalta. Luulen kuitenkin, että siitä ei tässä tapauksessa ole hyötyä. Emme ole samoilla linjoilla vaimon kanssa ainakaan juuri nyt.
Jatkakaa keskustelua ja antakaa kommentteja. Sekin tuntuu ihan hyvältä Kiitos
Jussieukollesi. Olet itsekin jo huomannut, mikä vaikutus nykytilanteella on itseesi ja lapsiisi. Jos et muuten pysty, ajattele edes vielä kotona asuvaa lastasi. Hänestä sinulla on velvollisuus huolehtia.
Singlefather antoi hyvän vinkin, paitsi että lapsesi kuuluu jäädä asumaan luoksesi. Vaimosi ei ainakaan tässä vaiheessa pysty hänestä huolehtimaan.
Käy erohomma läpi kaikessa rauhassa. Keskustelukavereita tarvitset varmasti. Ammattiapujakaan ei kannata väheksyä, jos vähänkin siltä tuntuu. Lapsesi tarvitsee vanhempaa, joka on ehjä.
- pena
Kyllä oot itelles eukon valinnu..ei voi muuta sanoa. Tuntuu et toi on kyl aika yleistä et muijat pettää,ja vielä tolla tyylillä. Ei nyt tietenkään kaikki...ei voi yleistää, mut omalle kohalle on sattunut vastaavanlaisia tapauksia.
- Jussi
Olen valintani ( valintamme ) tehnyt vajaat kakskymmentä vuotta sitten. Tilanne ei tuolloin ollutkaan ihan sama, kuin nyt. Ymmärrätkö ?
En aio tehdä edelleenkään hätiköityja päätöksiä. Lapsesta varmasti huolehditaan jne
Mutta kun en edelleenkään ymmärrä, että miksi juuri meille, tai minulle näin on käynyt. MISTÄ SYYSTÄ ??? - Liinu
Jussi kirjoitti:
Olen valintani ( valintamme ) tehnyt vajaat kakskymmentä vuotta sitten. Tilanne ei tuolloin ollutkaan ihan sama, kuin nyt. Ymmärrätkö ?
En aio tehdä edelleenkään hätiköityja päätöksiä. Lapsesta varmasti huolehditaan jne
Mutta kun en edelleenkään ymmärrä, että miksi juuri meille, tai minulle näin on käynyt. MISTÄ SYYSTÄ ???Olen nainen ja saman kokenut. Avioliittomme jäi tosin puolet lyhyemmäksi. Mies ja lasten isävalinnasta olen itseäni soimannut käryn käymisestä saakka. Olisiko parhaat ystäväsi tai sukulaisesi nähneet vaimostasi aikoinaan noita piirteitä? Eivät. Et sinä asialle voi mitään. Ei se ole sinun vikasi.
Sitä haluasit tietää syyn. Sitä syytä ei vain aina ole. Toivottavasti vaimosi jossain vaiheessa antaa joitakin vastauksia kysymyksiisi. Ilman niitä elämän jatkaminen (erossa tai yhdessä) on vielä vaikeampaa.
Oma mieheni petti minua viimeisimpien juorujen mukaan n. 1½ vuotta, ennen kuin käry kävi. Mitään ns. järkeen käypiä vastauksia en ole saanut, mutta siitä huolimatta olen saanut itselleni ja lapsilleni luotua uutta elämää.
Lapsillesi voisit tietysti keskittyä olemaan isä ihan täysillä. He tulevat olemaan siitä ikuisesti kiitollisia ja rakastavat sinua. Ehkä olisi hyvä myös miettiä rajat, mitä vaimoltasi hyväksyt. Millaisessa suhteessa suostut elämään?
Paina mieleesi, että kaltaisiasi vastuuntuntoisia isiä ei ole joka perheessä. On hienoa, että jaksat etsiä ratkaisuja ja odottaa, mutta katso, ettet polta itseäsi loppuun odottaessasi. Vaimosi pitäisi nyt herätä, muuten yrityksistä ei oikein ole hyötyä.
Pää pystyyn!
- Kysyn vaan
Heitä nyt äkkiä mäjelle tuollainen naikkonen! Talo myyntiin ja astiat jakoon. Huoltajuussopimus ja elatusasiat kuntoon jos ei muuten niin raastuvan kautta. Ja ei kuin uutta matoa koukkuun!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?1022296- 1151781
- 881439
- 1331397
- 1171266
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘741238Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis631111- 511057
- 36982
- 33834