Talon kokonais U-Arvo??

Tuo Jämerän laskuri oli aika hyvä, jälkimmäinen sisälsi jo vähän liikaa detaljeja..

Kiitokset linkistä.

RELohje ainakin ihan mukiinmenevä. Tiedätkö jotain rakennusmääräysten energiantarpeen laskentaohjeen (D5) uudistuksesta? julkisuuteen ei ole paljon kuulunut. Käykö niin että tulevaisuudessa käytännössä lämmöneristyksiä ei enää mitoitekaan C3:n mukaan vaan D5:n mukaan. Se jää nähtäväksi.

Harmi ettei Jämerän laskuri päde muuhun kuin Siporexiin.

Lisäksi arvelen sen vetävän jonkin verran kotiinpäin.

Mutta kuitenkin tulos vastaa sitä mitä saan kaikilla muillakin laskureilla.

Lammitalooni:
- Valitsin alapohjaan maanvarainen 150PU (todellisuudessa 200MM EPS)
- Yläpohjaan valitsin siporex 250mm mineraalivilla 300mm (todellisuudessa 400mm ekovillaa 50mm kivivillaa)
- Ikkunoiksi MSE selektiivi argon kaasulla (todellisuudessa 2/3 tehoselektiivi ja 1/3 superlasi)
- Ulkoseinät 500mm siporex, rapattu (todellisuudessa u025 arvoinen EMH350, 1/4 maan alla)
- Ikkunalliset ovet (pienet ikkunat, ouluxin ovet)
- LTO hyötysuhteella 85 (todellisuudessa 80)
- Ilmavuodot vuotoluku = 1 (varmasti on suunnilleen yhtä tiivis kuin siporex yläpohja, itse kun liimaan joka ikisen niitinreiänkin absoluuttisen tiiviiksi)

33.6MWh 230 neliön, 700 kuution rinnetalolle.

raksaaja kirjoitti:

Harmi ettei Jämerän laskuri päde muuhun kuin Siporexiin.

Lisäksi arvelen sen vetävän jonkin verran kotiinpäin.

Mutta kuitenkin tulos vastaa sitä mitä saan kaikilla muillakin laskureilla.

Lammitalooni:
- Valitsin alapohjaan maanvarainen 150PU (todellisuudessa 200MM EPS)
- Yläpohjaan valitsin siporex 250mm mineraalivilla 300mm (todellisuudessa 400mm ekovillaa 50mm kivivillaa)
- Ikkunoiksi MSE selektiivi argon kaasulla (todellisuudessa 2/3 tehoselektiivi ja 1/3 superlasi)
- Ulkoseinät 500mm siporex, rapattu (todellisuudessa u025 arvoinen EMH350, 1/4 maan alla)
- Ikkunalliset ovet (pienet ikkunat, ouluxin ovet)
- LTO hyötysuhteella 85 (todellisuudessa 80)
- Ilmavuodot vuotoluku = 1 (varmasti on suunnilleen yhtä tiivis kuin siporex yläpohja, itse kun liimaan joka ikisen niitinreiänkin absoluuttisen tiiviiksi)

33.6MWh 230 neliön, 700 kuution rinnetalolle.

Lue lisää

Todellinen energiankulutus lienee huomattavasti pienempi.
Pitäisi ottaa huomioon mm. seuraavia asioita:
-auringon lämmittävän vaikutuksen ikkunoiden läpi
-muiden esim. taloussähkön hukkakuormien osuus
Tällöin lämmityskausi loppunee tuohon jonnekin 12 C joka vastaa Etelä-Suomessa 30% vuoden päivistä.
Matalaenergiarakennuksella joku väittää lämmityskauden olevan vain 3 kk:n mittainen!

Joku tulla aiemmin laskeskeli, että 30% suhteellinen parannus lämmöneristeisiin ja LTO:n voi pienentää ostoenergian määrää melkein 50%.
Taloudellisesti se on todella merkittävää.

.pdf:stä luettua...

Mielenkiintoista että massiivisten rakenteiden sanotaan säästävän max 4% lämmitysenergiassa. (hukkanergiat auringon säteilyenergiat paremmin talteen)

(sekin olisi sitten mielenkiintoista että mikä on esim Lammin ja siporexin ero. Lammiseinän eristeen sisäpuolelle jäävä osuus painaa varmaankin neljä kertaa enemmän kuin siporex seinä.)

Raksu kirjoitti:

Todellinen energiankulutus lienee huomattavasti pienempi.
Pitäisi ottaa huomioon mm. seuraavia asioita:
-auringon lämmittävän vaikutuksen ikkunoiden läpi
-muiden esim. taloussähkön hukkakuormien osuus
Tällöin lämmityskausi loppunee tuohon jonnekin 12 C joka vastaa Etelä-Suomessa 30% vuoden päivistä.
Matalaenergiarakennuksella joku väittää lämmityskauden olevan vain 3 kk:n mittainen!

Joku tulla aiemmin laskeskeli, että 30% suhteellinen parannus lämmöneristeisiin ja LTO:n voi pienentää ostoenergian määrää melkein 50%.
Taloudellisesti se on todella merkittävää.

Lue lisää

Moista palvelua ei löydy ainakaan LVI firmoilta. Käyttävät ympäripyöreitä sovelluksia tai laskevat esim. xxW per lattianeliö.

A.K. kirjoitti:

RELohje ainakin ihan mukiinmenevä. Tiedätkö jotain rakennusmääräysten energiantarpeen laskentaohjeen (D5) uudistuksesta? julkisuuteen ei ole paljon kuulunut. Käykö niin että tulevaisuudessa käytännössä lämmöneristyksiä ei enää mitoitekaan C3:n mukaan vaan D5:n mukaan. Se jää nähtäväksi.

Lue lisää

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

-----------------------------------------------
C3 (2003)
Rakennuksen lämmöneristys, määräykset
Valmistelija Raimo Ahokas
-----------------------------------------------

D5 (1985)
Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiatarpeen laskenta, ohjeet
Valmistelija Pekka Kalliomäki
-----------------------------------------------

Oleellista on, että C3 on määräys ja D5 laskentaohje, joten niiden tarkoitus on erilainen.

Koska D5:lläkin on valmistelija ja se on jo vuodelta 1984, tarkoittanee se sitä, että sitä ollaan uudistamassa. Tuntien virkamiesten hitaat kiireet, vain vuosikymmenissä voi arvata että koska.

Ympäristöministeriö on julkaissut myös monisteen nro 122: ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämmöntarpeen tasauslaskennassa, joka on melko selventävä paperi:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=49872&lan=FI

R_oi kirjoitti:

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

-----------------------------------------------
C3 (2003)
Rakennuksen lämmöneristys, määräykset
Valmistelija Raimo Ahokas
-----------------------------------------------

D5 (1985)
Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiatarpeen laskenta, ohjeet
Valmistelija Pekka Kalliomäki
-----------------------------------------------

Oleellista on, että C3 on määräys ja D5 laskentaohje, joten niiden tarkoitus on erilainen.

Koska D5:lläkin on valmistelija ja se on jo vuodelta 1984, tarkoittanee se sitä, että sitä ollaan uudistamassa. Tuntien virkamiesten hitaat kiireet, vain vuosikymmenissä voi arvata että koska.

Ympäristöministeriö on julkaissut myös monisteen nro 122: ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämmöntarpeen tasauslaskennassa, joka on melko selventävä paperi:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=49872&lan=FI

Lue lisää

Monisteen nro 122 Taulukkoon 2 sijoitetaan arvot.
Saadaan esim. monisteessa 199,8 W/K.
Kerrotaan 199,8 W/K*5505 K(=Etelä- Suomen astepäivät monisteesta)/d*24h/d=26,4 MWh.
Vähennetään ilmais-ja hukkaenergiat (joiden osuus on kuitenkin merkittävä). Siinä se on.
Valmis Excel-taulukkokin löytyi netistä.

Raksu kirjoitti:

Monisteen nro 122 Taulukkoon 2 sijoitetaan arvot.
Saadaan esim. monisteessa 199,8 W/K.
Kerrotaan 199,8 W/K*5505 K(=Etelä- Suomen astepäivät monisteesta)/d*24h/d=26,4 MWh.
Vähennetään ilmais-ja hukkaenergiat (joiden osuus on kuitenkin merkittävä). Siinä se on.
Valmis Excel-taulukkokin löytyi netistä.

Lue lisää

Vaikeata on varmaan ymmärtää mistä oli kysymys.

Siis hitaasti uudestaan:
Vaikeata on arvioida, koska ja miten D5 menee uusiksi jos menee.

PS. En todellakaan tarvitse opetusta, jos tuo näppärä kertolasku oli minulle osoitettu.

R_oi kirjoitti:

Vaikeata on varmaan ymmärtää mistä oli kysymys.

Siis hitaasti uudestaan:
Vaikeata on arvioida, koska ja miten D5 menee uusiksi jos menee.

PS. En todellakaan tarvitse opetusta, jos tuo näppärä kertolasku oli minulle osoitettu.

Lue lisää

Ei ollut tarkoitus loukata.
Ymmärsin väärin.

Ketjun aloittaja on tiedustellut tuota U-arvon laskemista ja siitähän päästään "näppärästi" rakennuksen kokonais- joskin teoreettiseen energiankulutukseen.
Tuo ohje/malli perustuu D5:een, en oikein ymmärrä miten se olisi mennyt vanhaksi, ei kai se teoria siitä paljon muuksi muutu.

Kaikki me vähän opetusta kaivataan, minä varsinkin. Olen oppinut täältä varsin paljon, jossain asioissa olen huomannut omaavani perusteettomia ennakkoluuloja.

Raksu kirjoitti:

Ei ollut tarkoitus loukata.
Ymmärsin väärin.

Ketjun aloittaja on tiedustellut tuota U-arvon laskemista ja siitähän päästään "näppärästi" rakennuksen kokonais- joskin teoreettiseen energiankulutukseen.
Tuo ohje/malli perustuu D5:een, en oikein ymmärrä miten se olisi mennyt vanhaksi, ei kai se teoria siitä paljon muuksi muutu.

Kaikki me vähän opetusta kaivataan, minä varsinkin. Olen oppinut täältä varsin paljon, jossain asioissa olen huomannut omaavani perusteettomia ennakkoluuloja.

Lue lisää

no problem :-)

Astepäivä- tai tuntiluvut on aikanaan laadittu muistaakseni 17°, 18° ja 20°C
sisälämpötiloille ja lämmityskauden rajana 12 °C.

Koska sisäiset lämpökuormat ovat jatkuvasti nousseet, saattaisi olla
aiheellista käyttää 15°C sisälämpötilana. Mahdollisesti näin on jo tehtykin,
en vain ole havainnut sellaisia.

Näin saataisiin oikeampaa tietoa vuositason kulutuksesta ja mm taloudelliset
kannattavuuslaskelmat realistisemmalle tasolle.