Tänään aamu teeveessä taas nähtiin, kuinka voi "eu-uskonto" sokaista ihmiset. Kun ideologiaansa oikein uskoo, niin tulee sokeaksi kaikelle mitä ympärillä tapahtuu. Niin EUhun uskovilla on käynyt. Tässä ensin yhden troikkaan kuuluneen näkemys siitä, että oliko komission tie oikea vaiko eikö. Huomatkaa lopussa toteamus, jossa IMFn tutkimus osoittaa, että tasaisen tulojaon maat toipuvat nopeammin. Ei siis uusliberalistiset maat, joka on EU-komission ajama aate.
http://www.kepa.fi/uutiset/8740
"IMF: Islanti teki oikein antaessaan pankkien ja sijoittajien kärsiä
Islanti hoiti kriisiään toisin kuin perinteiset opit olisivat velvoittaneet: hyvinvointi säilytettiin ja sitä jopa vahvistettiin. Talous lähti nousuun, vaikka kaikki valtavirran talousopit sanoivat, että sen olisi pitänyt lähteä laskuun.
Islanti teki oikein, kun se päätti vuonna 2008 antaa kriisipankkien kaatua eikä suostunut sosialisoimaan niiden tappioita. Vahvasti elvyttävä talouspolitiikka oli oikea ratkaisu, samoin kuin pääomaliikkeiden vahva kontrolli.
Näin totesi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Islannin edustaja Franek Rozwadowski konferenssissa, jonka IMF järjesti 27. lokakuuta Reykjavikissa yhdessä maan hallituksen kanssa. Tilaisuudesta raportoi alun perin IMF:n oma Survey Magazine 3. marraskuuta ilmestyneessä artikkelissa.
Konferenssi "Iceland’s Recovery – Lessons and Challenges" jäi pitkälti huomaamatta kansainväliseltä ja suomalaiselta medialta. Jos IMF:n linjanvedot nousevat laajempaan suosioon järjestön sisällä, tulevat vaikutukset olemaan dramaattisia.
Islanti teki päinvastoin kuin EU Kreikassa
IMF:n linjanvedot eroavat monessa suhteessa oleellisesti politiikasta, jota EU on IMF:n taustatuella soveltanut Kreikassa ja muissa kriisimaissa — siitäkin huolimatta, että Islanti ei kuulu euroon ja on pieni kansantalous.
IMF:n varatoimitusjohtaja Nemat Shafik totesi konferenssissa Islannin antaneen valuuttarahastolle kolme keskeistä opetusta.
"Kun valtioilla on Islannin tavoin mielessään selkeä oma strategia, on myös IMF:n paljon helpompi antaa tukea ja neuvoja."
Kontrasti EU:n politiikkaan Kreikassa ja Portugalissa on selvä. Unionin pyrkimyksenä on ollut pikemminkin siirtää mahdollisimman suuri osa päätäntävallasta pois kriisimaista. Näin myös IMF on menetellyt aiemmin ja monissa maissa edelleen.
"On paljon etuja, jos talouspolitiikassa käytetään monipuolista työkalupakkia", kuului Shafikin toinen opetus. Kolmantena hän nosti Islannin hyväksi esimerkiksi tavasta, jolla kansalaisten "hyvinvointi säilytettiin ja sitä jopa vahvistettiin kriisin aikana."
"IMF:n viimeaikainen tutkimus on osoittanut että tasaisen tulonjaon maat kasvavat nopeammin ja vakaammin, joten IMF kiinnittää nykyään näihin kysymyksiin aiempaa enemmän huomiota", Shafik lopetti. "
http://www.kepa.fi/uutiset/8740
"IMF: Islanti teki oikein antaessaan pankkien ja sijoittajien kärsiä
Islanti hoiti kriisiään toisin kuin perinteiset opit olisivat velvoittaneet: hyvinvointi säilytettiin ja sitä jopa vahvistettiin. Talous lähti nousuun, vaikka kaikki valtavirran talousopit sanoivat, että sen olisi pitänyt lähteä laskuun.
Islanti teki oikein, kun se päätti vuonna 2008 antaa kriisipankkien kaatua eikä suostunut sosialisoimaan niiden tappioita. Vahvasti elvyttävä talouspolitiikka oli oikea ratkaisu, samoin kuin pääomaliikkeiden vahva kontrolli.
Näin totesi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Islannin edustaja Franek Rozwadowski konferenssissa, jonka IMF järjesti 27. lokakuuta Reykjavikissa yhdessä maan hallituksen kanssa. Tilaisuudesta raportoi alun perin IMF:n oma Survey Magazine 3. marraskuuta ilmestyneessä artikkelissa.
Konferenssi "Iceland’s Recovery – Lessons and Challenges" jäi pitkälti huomaamatta kansainväliseltä ja suomalaiselta medialta. Jos IMF:n linjanvedot nousevat laajempaan suosioon järjestön sisällä, tulevat vaikutukset olemaan dramaattisia.
Islanti teki päinvastoin kuin EU Kreikassa
IMF:n linjanvedot eroavat monessa suhteessa oleellisesti politiikasta, jota EU on IMF:n taustatuella soveltanut Kreikassa ja muissa kriisimaissa — siitäkin huolimatta, että Islanti ei kuulu euroon ja on pieni kansantalous.
IMF:n varatoimitusjohtaja Nemat Shafik totesi konferenssissa Islannin antaneen valuuttarahastolle kolme keskeistä opetusta.
"Kun valtioilla on Islannin tavoin mielessään selkeä oma strategia, on myös IMF:n paljon helpompi antaa tukea ja neuvoja."
Kontrasti EU:n politiikkaan Kreikassa ja Portugalissa on selvä. Unionin pyrkimyksenä on ollut pikemminkin siirtää mahdollisimman suuri osa päätäntävallasta pois kriisimaista. Näin myös IMF on menetellyt aiemmin ja monissa maissa edelleen.
"On paljon etuja, jos talouspolitiikassa käytetään monipuolista työkalupakkia", kuului Shafikin toinen opetus. Kolmantena hän nosti Islannin hyväksi esimerkiksi tavasta, jolla kansalaisten "hyvinvointi säilytettiin ja sitä jopa vahvistettiin kriisin aikana."
"IMF:n viimeaikainen tutkimus on osoittanut että tasaisen tulonjaon maat kasvavat nopeammin ja vakaammin, joten IMF kiinnittää nykyään näihin kysymyksiin aiempaa enemmän huomiota", Shafik lopetti. "
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ja miksi se troikan tie oli niin väärä. Troikka pelasti pankkeja, ei kansaa, eikä valtiota. Troikka kuvitteli, että jos pankkisektori voi hyvin, niin se tuottaa uutta kasvua ja työpaikkoja. Toisin on käynyt. Portugalin työttömyysprosentti on 16%. Siis niiden virallisten tietojen mukaan. Niiden tietojen, jotka jättää Suomestakin 100,000 työtöntä tilaston ulkopuolelle. Mutta Espanjassa työttömyysprosentti on jo 26,7 ja Kreikassa vieläkin huonompi tilanne. Siellä ollaan jo päälle 27% lukemissa.
Mitä nää toimet sitten on kansalle aiheuttaneet siellä Kreikassa vaikkapa? No tässä hiukan faktaa:
http://www.hs.fi/tiede/Säästöt tappavat ei lama/a1386565241336
"Tiesittekö, että rintasyöpä voi kasvaa ihon läpi? Minä en tiennyt. Suomalaiset syöpälääkärit varmasti tietävät, mutta syön silinteripyttyni, jos kukaan on nähnyt yhtään sellaista tapausta kahteenkymmeneen vuoteen.
Eräs henkilö, joka sellaisen sai kuitenkin todistaa, on ateenalaisen sairaalan syöpäosaston ylilääkäri Kostas Syrigos, jota New York Times haastatteli viime vuoden lokakuussa.
Elenan rintasyöpä oli diagnosoitu vuosi aiemmin. Hänen kohtalokseen koitui kuitenkin troikan – IMF:n, Euroopan Komission ja Euroopan keskuspankin – Kreikalle langettama säästökuuri, joka pudotti valtavan määrän ihmisiä terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelle.
Elena oli yksi heistä.
Miten tähän tultiin?
Troikan edellyttämällä Kreikan budjetin tervehdyttämisellä haluttiin sosiaali- ja terveyspuolen menoista löysät pois. Käytännössä se tarkoitti, että esimerkiksi Kreikan terveysministeriön budjettia leikattiin huikeat 40 prosenttia.
Se tiesi leikkauksia sairaaloiden budjeteissa, minkä seurauksena 35 000 lääkäriä ja hoitajaa joutui työttömäksi. Jonot lääkäreille kasvoivat epätoivoisen pitkiksi, lääkkeet kallistuivat ja sairaaloissa koettiin pulaa jopa tavallisista antibiooteista.
Siinä ei kuitenkaan ole kaikki. Kreikassa vastasyntyneiden kuolleisuus on noussut 40 prosenttia. Kodittomuus lisääntyi neljänneksellä ja sen mukana kaikki kurjalistoon liittyvät ongelmat. Suonensisäisten huumeiden käyttö lisääntyi.
Likaisista neuloista levinneiden HIV-tapausten määrä kaksinkertaistui. Tuberkuloositapaukset ovat kasvussa.
Varmistettujen itsemurhien määrä on lisääntynyt noin 20 prosenttia; todellinen luku lienee suurempi, sillä ortodoksisessa maassa ihmisillä on taipumus salata itsemurhansa, koska itsemurhaajia ei huolita kirkkomaahan."
Jos tukipaketeista olisi edes puolet annettu Kreikkaan ja kreikkalaisille, niin tilanne olisi aivan toinen. Mutta tukipakettien tarkoitus ei koskaan ollut pelastaa kreikkalaisia. Siitä tässä on kysymys.
Stubb ajaa nyt uusliberalismia Suomeen. Saman suuntaista voi odottaa Suomessakin, jos Stubb pääsee valtaan.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69677-raju-ryopytys-professorilta-stubb-lupaa-suomelle-taloudellista-ja-sosiaalista
"Stubb linjasi torstaina Helsingin Sanomien pääministeritentissä tavoitteikseen kokonaisveroasteen alentamisen noin 39 prosenttiin ja julkisten menojen alentamisen noin 50 prosenttiin.
- Olettakaamme, että lupaus koskee aivan lähivuosia, tai jopa seuraavan hallituksen ensimmäistä vuotta. Verojen alentaminen voidaan maksaa ottamalla lisää lainaa, mikä olisi elvyttävä toimenpide, mutta kokoomus on sitoutunut EU-budjettikuriin ja velkasuhteen taittamiseen spartalaisten säästö- ja leikkauskuurien avulla. Siksi leikkaukset ovat käytännössä ainoa vaihtoehto toteuttaa Stubbin lupaus, Patomäki kommentoi.
Hän ennakoi, että Stubbin linja nostaisi Suomen työttömyysastetta reilusti, jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä.
-Puolen miljoonan työttömän laskukierteessä oleva Suomi jakaisi Kreikan ja Espanjan kohtalon myös toisessa suhteessa. Velkasuhde huononisi ja jopa absoluuttinen velkamäärä todennäköisesti edelleen kasvaisi mittavista leikkauksista huolimatta, hän sanoo.
Patomäki laskee, että Stubbin linjaama talouspolitiikka saattaisi nostaa Suomen velkasuhteen “ainakin 70-80 prosenttiin”.
-Toisin sanoen Stubb lupaa hymyssä suin Suomelle taloudellista ja sosiaalista katastrofia. Kova lupaus tosiaankin."
Ei ihan noin ruusuista ole meininki Islannissa,
Islannin talous on kohentunut viiden vuoden takaisen talouskriisin jälkeen, mutta islantilaisilla on edelleen vaikeuksia maksaa asuntovelkojaan.
Asuntojen hinnat ovat romahtaneet jopa -40-50% mutta lainat on ja pysyy.
Palkat ovat tippuneet samoin, mutta lainanhoitokulut pysyy.
Islannissa oli tavallista tehdä kahta työtä jos ennen romahdusta
koska oli tavallista, että yhden työpaikan palkka ei riittänyt elämiseen.
Laman iskettyä monet islantilaiset menettivät vain toisen työpaikkansa, joten tilastollisesti heidät laskettiin edelleen työllisiin, vaikka käytännössä heidän tilanteensa huononi ratkaisevasti ja inflaatio eli kohoavat kuluttajahinnat pahensivat sitä entisestään.
Islannin nimellinen BKT lähtikin sen harjoittaman talouspolitiikan johdosta nousuun
romahduksen jälkeen
Mutta nimelliset lukemat jättävät kuitenkin huomiotta sen, että Islannin kruunun arvon heikkenemisen johdosta kuluttajahinnat nousivat ja kansalaisten ostovoima heikkeni.
Todellisen, ostovoimalla mitatun BKT kuvaajat näyttävätkin aivan toisenlaisilta.
Islannin kansalaisen ostovoima on heikentynyt huomattavasti, ottaen vielä huomioon kuinka paljon Islanti elää tuontitavaran varassa.
Ahaa, eli IMF on väärässä ja Islannissakin on sellainen tilanne, että antibiootit on sairaaloista loppu ja lääkäriin ei pääse. Ja että porukka asuu kaduilla? Kyllä tietenkin asuntojen hinnat romahti, jossei pankeista saa enää kukaan lainaa, mutta se on suhteellisesti pieni paha siihen kun Eurokriisimaissa nähdään oikeasti nälkää eikä terveydenhuoltoa ole oikeastaan lainkaan.
""Vuonna 2000 Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz arvioi IMF:n toimia Aasiassa. Hän totesi, että IMF:n toimet syvensivät ja pidensivät talouslamaa Aasian maissa, ja pahiten Thaimaassa, joka uskollisimmin seurasi IMF:n ohjeita. Malesian talous sen sijaan toipui kriisimaista ensimmäisenä. Ironisesti Malesia oli kriisimaista ainoa, joka onnistui täyttämään IMF:n taloustavoitteet, vaikka se oli ainoa, joka kieltäytyi IMF:n ehdoista.
Toinen kuvaava esimerkki löytyy Islannista. Kuten tiedettyä, valtavan pankkikriisin runtelema Islanti kieltäytyi kahdessa kansanäänestyksessä IMF:n lainapaketista. He päättivät antaa pankkien kaatua ja maksaa valtionvelkansa takaisin vähitellen, jolloin he säästyisivät jättimäisiltä budjettileikkauksilta.
Islantilaiset toimivat täsmälleen päinvastoin kuin IMF olisi vaatinut, eli leikkausten sijasta he lisäsivät sosiaali- ja terveyspuolen menoja turvatakseen ihmisten työllisyyttä, asumista ja terveyttä, ja helpottaakseen ihmisten velkataakkaa.
Stuckler ja Basu ovat kahlanneet läpi islantilaisia terveystilastoja – ne ovat parhaita maailmassa – eivätkä ole löytäneet mitään todisteita islantilaisten terveyden huonontumisesta talouskriisin aikana. Päinvastoin, tuoreessa selvityksessä islantilaiset sijoittuivat Euroopan onnellisimpien ihmisten joukkoon.
Malesian tavoin myös Islannin talous kääntyi nousuun paljon oletettua aiemmin. Vuonna 2012 Islannin talous oli kolmen prosentin kasvussa, ja työttömyys laski alle viiden prosentin. Ihmisten laittaminen etusijalle näyttää siis olevan myös hyvää talouspolitiikkaa.
Muusikko Mikko Perkoilalla on laulu nimeltä Säästön hinta, jossa hän kysyy, että "mitähän ne säästöt maksaa"."
Nyt on jo täysin selvää, että vaikka Kreikka saisi budjettinsa tasapainoon lähivuosina, ja kaikki näyttäisi hyvältä paperilla, kreikkalaiset maksavat säästökuurin inhimillistä hintaa vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Islantilaisillakin on pitkä tie ulos omasta velkakriisistään, mutta kaiken kaikkiaan he ovat kansakuntana selvinneet siitä terveinä ja vahvoina ja säilyttäneet uskonsa tulevaisuuteen. "
Se että ostovoima hiukan heikkenee on eri asia kuin se, että esimerkiksi Euronkriisiä on verrattu vakavuudellaan jopa Somalian nälänhätään. Siinä on sittenkin kontrastia vielä Islantiin.
Eilisessä MOT:n ohjelmassa kävi kyllä aika hyvin ilmi, että mistä EUssa on kyse. Sillä pyritään saamaan pienyrittäjät kuseen ja keräämään voitot suuremmilla konsepteilla ökyrikkaiden taskuun. USAssa on paljon toimijoita, jotka toivoisivat EUsta tulevan USAn jatke. Rikkaat rikkaammiksi ja köyhät entistä köyhemmiksi. Ehdoton ei liittovaltioittamiselle ja ääriporvariudelle. Ollaan jo nähty millaista sekasortoa uusliberalismi kriisimaissa aiheuttaa.
Itselleenvastaajahintti palannut kotahottentotin lailla palstalle.
Asiaa Jari kirjoittaa.
Ymmärrän, ettei kaikki kestä totuutta, vaan salailun pitäisi jatkua. Se PerusSuomalaisten synti onkin aina ollut, että ne tuo totuuden esille.
Miten Islannin pankit kaatuneiden pankkien sitoumukset järjesteltiin? Velat eivät katoa noin vain maailman nykyisessä talousjärjestelmässä.
Yleensähän näissä tapauksissa tulee alaskirjauksia. Useimmiten valtioiden myöntämät lainat kyllä maksetaan 60% takaisin vähintään, mutta riskisijoittajat joutuvat hyvinkin suuriin alaskirjauksiin. Jopa 100% jäljellä olevista lainoista. Jos velkoja ei maksa, niin niitä ei silloin maksa. Noin olen asiaa ymmärtänyt. Kyllä luottamus tietenkin valtioon menee pitkiksi ajoiksi velkamarkkinoilla.
"Kovan, markkinaehtoisen saneerauksen hyviä puolia ovat nopeus ja tehokkuus. Menetelmä pakottaa sijoittajat tappioihin ja velalliset tiukkaan menokuriin. Kärsijöitä ovat siis ne, jotka ovat lainaa ottaneet ja antanee"
Tuollaisen lainauksen löysin tältä kirjoittajalta:
"Kirjoittaja on konkurssin etiikkaan perehtynyt käytännöllisen
filosofian ja liiketoiminnan etiikan dosentti Jukka Kilpi. "
Mikä vammainen pillittäjä sinä olet, mene läääkäriin pillittämään.
Aivan turhaa paskanjauhamista.
Vain loiset hyökkäävät henkilöä kohtaan jos kokevat uhkaksi lääkkeen jolla loiset häädetään.
Dollarin manipulointi ja rahanpesu pankkiirimaailmassa ovat helppoja keinoja niin kauan kun kansa ei hokaa.
http://www.magneettimedia.com/category/uutiset/
http://www.verkkomedia.org/
Jari ei ehkä noteeraa noita sivustoja mutta samassa veneessä ollaan kuitekin ja samalla asialla.
No ei ole mitään uutta, että meikäläistä vastaan hiukan hyökätään. Ei ole ihan eka kerta tällä palstalla. Itse pidän sitä kohteliaisuutena, että täytyy olla aika pätevä kirjoittaja, että ammattiagitaattoreilla menee pasmat sekaisin.
Joo erittäin huolestuttava toi vapaakauppasopimus, että mitä se oikeastaan pitääkään sisällään. Se kuulostaa ensin hyvälle, mutta nyt kun lukee noita selvityksiä... Hmm...
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=10595
Näissä asioissa näyttää olevan yksisilmäisyyttä suuntaan jos toiseenkin.
Ei Islanti mikään talouden mallimaa vielä ole. Ja muutenkin on aika harhaanjohtavaa käsitellä 300.000 asukkaan saarta jonkinlaisena yleispätevänä esimerkkinä. Se on vähän kuin ottaisi Lapin tai Tampereen seudun esimerkiksi siitä, miten maiden pitää hoitaa asiansa.
Islantilaisia on kyykytetty pahemman kerran. Eurooppaa valtaamaan rynnänneet islantilaispankit saivat aikaan niin suuret kuprut, että maalla ei ollut mitään mahdollisuuksia pelastaa niitä. Eikä toki paljon halujakaan. Maan talous on nyt hyvin turskavetoinen, ihmiset kituuttavat, kun velkaa on tuloihin nähden tuhottomasti. Ei se elämä Islannissa mitään herkkua ole eikä 2 % talouskasvu ole kovin suuren pullistelun aihe. Työttömyysaste on toki alhainen, mutta vertailupohjana kannattaa muistaa, että maassa on väkeä saman verran kuin Suomessa työttömiä. Islannin talous on niin oma juttunsa, että jokainen joka väittää Islannin mallin toimivan varmasti myös jossain muualla, on liikkeellä vain ajaakseen omaa poliittista agendaansa
No entäpä Malesia? 29 miljoonaa asukasta.
"Vuonna 2000 Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz arvioi IMF:n toimia Aasiassa. Hän totesi, että IMF:n toimet syvensivät ja pidensivät talouslamaa Aasian maissa, ja pahiten Thaimaassa, joka uskollisimmin seurasi IMF:n ohjeita. Malesian talous sen sijaan toipui kriisimaista ensimmäisenä. Ironisesti Malesia oli kriisimaista ainoa, joka onnistui täyttämään IMF:n taloustavoitteet, vaikka se oli ainoa, joka kieltäytyi IMF:n ehdoista."
"Stuckler ja Basu ovat kahlanneet läpi islantilaisia terveystilastoja – ne ovat parhaita maailmassa – eivätkä ole löytäneet mitään todisteita islantilaisten terveyden huonontumisesta talouskriisin aikana. Päinvastoin, tuoreessa selvityksessä islantilaiset sijoittuivat Euroopan onnellisimpien ihmisten joukkoon.
Malesian tavoin myös Islannin talous kääntyi nousuun paljon oletettua aiemmin. Vuonna 2012 Islannin talous oli kolmen prosentin kasvussa, ja työttömyys laski alle viiden prosentin. Ihmisten laittaminen etusijalle näyttää siis olevan myös hyvää talouspolitiikkaa."
Väkiluku ei ole olennainen tekijä, vaan toimet jolla aletaan toteuttamaan. Yleensäkin pienoismalleja käytetään siksi, että ne loppujen lopuksi näyttää sen esimerkin, miten suurempikin kokonaisuus toimisi. Tässä tapauksessa valtioiden talous. Ja jos luet yhtään historiaa ja maiden konkursseja, niin niitä vastaavia esimerkkejä löytyy muitakin.
Onko pilli hanurin puutteessa vai puuttuuko oma elämä, minulta saisit halvalla hanuria !
Late Lapista. SSSS Ry!
Arvoitukseksi jää sijoittajien riskin toteutuminen. Jos kaatuneiden pankkien myöntämien lainojen pääomia ei ole leikattu, joku muu pankki jatkaa asiakkaiden rahastamista. Mitkä tahot olivat sijoittaneet kaatuneisiin pankkeihin?
Jollei lainoja makseta, niin kyllä se silloin on pakko ennemmin tai myöhemmin kirjata alaskirjauksena. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää. Eurokriisistä sen sijaan suurimmat pankit teki miljardien voittoja. Eikö se kerro suoraan sen, että velkojen leikkaus oli loppupeleissä suuri bisnes? Se näennäisesti näytti sille, että nyt joku koki tappioita ja joku keskisuuri sijoittaja tappioita kokikin, mutta suurimmat riskisijoittajat tienas noilla varainsiirroilla suuria summia. Kuten on näytetty toteen, niin rahaa on siirtynyt valitoilta sijoittajille ja jopa siten, että nykyiset Kreikankin velat on suuremmat kuin silloin ennen tän sotkun alkua.
Ja kuten tuossa tuo dosenttikin sanoi, Islannin menetelmä pakottaa sijoittajat tappioihin. Ne saatavat mitätöityy.
Minulle ei riitä, että joku tärkeä sanoo asian olevan jotenkin. Haluan täsmälliset tiedot Islannin pankkijärjestelyistä. Miksi Islantia hehkutetaan? Onko maa keksinyt ikiliikkujan? Veikkaan, että Islannin kaatuneiden pankkien sisältö on sulautettu maailman suuriin ja mahtaviin rahoituslaitoksiin. Näin Suomikin on voinut päästä rahoittamaan niitä jopa Kreikka-Espanja -tukipaketeilla.
Siis voin kertoa sinulle, että Islanti veti silloin heti alkuun kaiken rahaliikenteen maan ja muiden maiden välillä kiinne. Ei liikkunut Eurokaan suuntaan tai toiseen datan avulla, jottei mammona paennut maasta. Suomi antoi Islannille lainaa jonkun satamiljoonaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, sen jälkeen valuutta ei siirtynyt. Mutta kyse ei ole siitä, vaan siitä, että Islannissa ei alettu rahoittamaan pankkeja, vaan siellä alettiin pelastamaan kansalaisia ja yhteiskuntaa.
Enää puuttuvat pankkitiedot, miten kansalaiset eli yhteiskunta pelastettiin? Mitkä tahot ostivat tai saivat kaatuneiden pankkien asiakkuudet?
Jos sulla on jotain kritisoitavaa siitä miten Islannissa joku asia meni, niin silloin se todistustaakka on sulla, eikä sillä joka sanoo että pankit joutuivat maksamaan, kun kerran siitä on näyttö, että pankkien annettiin kaatua ja toisaaltaan kansan etuuksia ja hyvinvointia parannettiin.
Onko pilli hanurin puutteessa vai puuttuuko oma elämä, minulta saisit halvalla hanuria !
Late Lapista. SSSS Ry!
Sinulla ei näemmä ole tietoa minua enemmän, miten kaatuneiden pankkien asiakkuudet järjesteltiin. Puheissaan EU:n velkajärjestelyjä vastustava PS on korottanut Islannin mallimaaksi velkajärjestelystä, vaikka puolue ei osaa kertoa täsmällisiä tietoja Islannin tapauksesta. Missä Suomen antamat 100 miljoonaa ovat?
Niin, siis erona on se, että Suomi lainasi valtiolle ne 100 miljoonaa, joka oli yhteispohjoismainen hanke ja jossa Islanti pelasti kansansa niillä miljoonilla. Kun taas Kreikassa lainat kierrätettiin riskisijoittajille sekä pankeille ja kansa ei nähnyt rahoista vilaustakaan.
Mitä sanot seuraavasta löytämästäni jutusta?
"Suomen kuvalehti:
Islanti äänestää miljardiveloistaan – kuinka rajusti velkaantuneen saaren käy?
Teppo Tiilikainen
5.3.2010 15:30
Islannissa järjestetään huomenna kiistelty kansanäänestys sopimuksesta, joka koskee jättimäisten 3,9 miljardin euron velkojen maksamista Britannialle ja Hollannille.
Islannin hallitus kamppaili loppuun asti kansanäänestyksen välttämiseksi. Se yritti neuvotella velkojiensa kanssa helpotuksia korkoihin ja maksuaikatauluun saadakseen sopimuksen hyväksyttävämmäksi kansalaisten silmissä.
Valtiovarainministeri Steingrimur Sigfussonin mukaan neuvotteluissa edistyttiin varsin pitkälle, mutta aika loppui kesken.
Islannin neuvottelijat palasivat Lontoosta kotiin tänään perjantaina. Ministeriö vakuuttaa verkkosivuillaan olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja jo ensi viikolla.
Yksikään velkakiistan kolmesta osapuolesta ei halunnut kansanäänestystä, koska se päättyy todennäköisesti täystyrmäykseen. Tuoreen mielipidemittausten mukaan peräti 74 prosenttia islantilaisista pitää sopimuksen ehtoja kohtuuttomina.
Sopimuksen kaatuminen vaikeuttaa Islannin tilannetta entisestään. Islanti joutuu maksamaan velkansa joka tapauksessa, sillä koko kriisi on sen omaa syytä.
Velkojen juuret juontavat syksyyn 2008, jolloin Islannin pankkijärjestelmä romahti ja maan toiseksi suurin pankki Landsbanki ajautui selvitystilaan.
Landsbankin nettipankki Icesave oli houkutellut huikeilla korkotarjouksillaan asiakkaikseen yli 400 000 brittiläistä ja hollantilaista tallettajaa. He olisivat menettäneet säästönsä, elleivät Britannia ja Hollanti olisi maksaneet saatavia omista talletussuojarahastoistaan. Islannin keskuspankissa ei ollut riittävää talletussuojaa.
Hallitus sopi viime kesänä Britannian ja Hollannin kanssa, että Islanti maksaa velkansa vuoteen 2024 mennessä 5,55 prosentin kiinteällä korolla.
Parlamentti hyväksyi sopimuksen niukalla enemmistöllä, mutta presidentti Olafur Ragnar Grímsson alisti sen kansanäänestykseen.
Presidentin ratkaisua voi pitää populistisena – tällaisista asioista ei ole tapana päättää kansanäänestyksillä.
Grímsson halusi kuitenkin siirtää vastuun kansalle padotakseen poliitikkoihin ja liikemiehiin kohdistuvaa vihaa. Islantilaiset ovat raivoissaan, he eivät hyväksy, että ahneiden liikemiesten ja poliitikkojen virheet kaadetaan veronmaksajien niskaan.
Kokonaisuudessa Icesave-velka nousee 40 prosenttiin Islannin bruttokansantuotteesta. Suuri osa rahoista saadaan tosin kuitattua myöhemmin Landsbankin omaisuuden myynnillä.
Hallitus arvioi, että pelkästään korkoihin uppoaa lähivuosina noin 200 miljoonaa euroa eli kymmenisen prosenttia valtion tuloista. Laskennallisesti Icesave-velka kasvattaa jokaisen islantilaisen velkataakkaa noin 12 000 eurolla.
Islanti kuului vielä pari vuotta sitten maailman rikkaimpiin maihin, mutta se on horjunut konkurssin partaalla siitä lähtien, kun maan pankkijärjestelmä romahti toissa syksynä.
Islannin bruttokansantuote kääntyi viime vuoden lopulla yllättäen hienoiseen nousun. Se on kuitenkin laiha lohtu, sillä maan julkinen velka nousee tänä vuonna 130 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on samaa luokkaa kuin Kreikan, mutta velka nousee peräti 320 prosenttiin, jos myös yritysten ja kotitalouksien lainat lasketaan mukaan.
Rajun velkaantumisen taustalla on Islannin kruunun romahdus. Valtaosa islantilaisten nousukaudella ottamista lainoista on euroissa ja muissa ulkomaisissa valuutoissa, joten ne ovat paisuneet kruunun heikentyessä.
Islantilaiset joutuvat nyt maksamaan vuosikausia uhkarohkeiden bisnesviikinkien kasinoseikkailuista. Lähivuodet tietävät vyönkiristystä, korkeaa verotusta ja budjettileikkauksia, vaikka velkoihin saataisiinkin helpotuksia.
On vaikea arvioida, mihin tilanne lopulta johtaa, jos sopimus kaatuu kansanäänestyksessä eivätkä Britannia ja Hollanti suostu neuvottelemaan uutta kohtuullisempaa sopimusta.
Islanti elää toistaiseksi kansainvälisen tuen varassa, sillä se ei saa lainaa markkinoilta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt Islannille 2,1 miljardin dollarin lainan. Sen lisäksi Pohjoismaat ovat luvanneet lainata 2,5 miljardia dollaria. Suomen osuus summasta on 350 miljoonaa euroa."
Niin valtion lainat yleensä menee maksuun jollain aikavälillä. Lainoja kuitenkin myydään keinottelijoille ja vaikka keille. Riskisijoittajilla on aika heikko asema silloin, kun valtio joutuu maksukyvyttömäksi. Pankin kaatuessa jäljelle jää paljon velkakirjoja, joita voidaan myydä sekä pankilla on täytynyt olla omaisuutta, jotta on voinut myöntää ylipäätään lainoja. Ennen tosin tuo osuus sai olla aika häviävän pieni. Mutta sit on ne syyt miksi joku pankki kaatuu. Roskalainat. Niitä ei voida myydä, koska kukaan ei suostu niitä ostamaan. Entä sitten pankin velkojat? Se riippuu ketkä niille on sitä pääomaa myöntäneet. Monille pienemmille toimijoille se tietää alaskirjauksia. Ensimmäisenä käsiojossa on valtiot, sen jälkeen jos jotain jää, niin suurimmat finanssialan toimijat. Joskus se raha vaan katoaa. Niin sen pitäisikin olla. Eikä siten, että riskien ottajat saa omansa pois, vaikka miten typeryyteen sijoittaa. Tuon harhan takia tälläkin hetkellä osan etelä-euroopan maiden koroista on niinkin alhaisia kuin ne on.
Ja on edelleen syytä huomioida, että vaikka se Islanninkin tilanne on vaikea, niin silti ihmiset kokevat ettei heillä niin huonosti mene. Löytyy terveydenhuoltoa ja löytyy perustoimeentulo ja niin edelleen.
Ja edelleen on syytä todeta että olet tosiaan pilipalipälli, kuinka saatatkin ollakin noin pälli. Onko kaikki lusikat laatikossa, hanki oma elämä.
Näyttääkö Islannin malli yhä Suomen kannalta paremmalta kuin EU:n valitsema tukimalli? Onko Suomen vastattava omista veloistaan niin kuin yleinen julistus kuuluu? Suomessa on yhä sosiaaliturva, vaikka olemme EU:ssa, eurossa ja osallistumme Islannin ja jopa Kreikan tukemiseen.
Timo Soini sanoutui Päivärinnan puoluepäivähaastattelussa selvästi irti EU:n tuleviin tukipaketteihin osallistumisesta, jos Perussuomalaiset pääsevät ensi vuonna hallitukseen.
Kyllä. Islannin mallissa toteutuu sen kansan tahto, eikä sitä sanella muualta käsin. Islannista tuskin tulee Suomeenkaan lisää työttömiä. Mutta miten lienee Espanjan, Kreikan ja Portugalin laita?
Niin, PerusSuomalaiset eivät äänestä tukipakettien puolesta. Se pitää. Oltiin hallituksessa tai ei. Mutta jos sitä ei kirjata hallitusohjelmaan, niin silloin eduskunnan antama mandaatti tukipaketille ei kaataisi hallitusta. Hallitusohjelmalle löytyisi edelleen luottamus.
Ei ole kun osa on tiskissä.
Ja sen lisäksi, että Kreikassa kriisiä hoidettiin tuhoamalla kasvun edellytykset ja kurjistettiin kansalaisten elämistä, niin Suomi ei saanut vakuuksia, vaan maksaa itselleen käytännössä rahasumman, joka joskus kenties kasvaa niin suureksi, että se korvaisi sit jonkun tietyn summan ja tämäkin vain siinä tapauksessa, että Suomi ei anna anteeksi lainoja. Ja sitähän ollaan nyt tekemässä. Ensimmäisestä Kreikkalainasta 98% meni suoraan velkojille ja vain 2% kansalle. Ei tässä kansaa olla oltu pelastamassa, vaan riskisijoittajia.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/05/14/hs-kriisimaiden-vakuuksien-hoitaminen-maksaa-suomelle-miljoonia/20146791/12
"Kyse on Espanjalle ja Kreikalle järjestystä hätärahoituksesta, joiden riskeille Suomi vaati vakuusjärjestelyjä. Tosiasiassa kyse on tuottojenvaihtosopimuksesta, HS sanoo. "
Islannissa on nykyisin täystyöllisyys.
Siis ei ole työkykyisiä työttömänä.
Suomessa se työttömyys senkun vain kasvaa.
Joten jotakin ja aikapaljon voitas ottaa oppia.
Rohkea se rokan syö.
Ja vielä enemmän sitä työttömyyttä on niissä maissa, jossa ostovoima on täysin nollissa. Espanja, Kreikka, Italia, Portugali... Korkeampi perusturva laajentaa ostovoimapohjaa, se on selvä. Se tuo pk-yrityksille paremmat toimintaympäristöt.
Islanti menetteli oikein ja troikan toimia voisi kuvailla lähes samankaltaiseksi tyranniaksi kuin mitä Pohjoiskoreassa harjoitetaan. Ostovoima syötiin lähes kokonaan ja aiheutettiin konkurssien kierre. Pahinta tuollaisessa tilanteessa on leikata köyhiltä ja korottaa veroja niiltäkin, joilla ei ole varaa niitä maksaa. Ja viho viimeinen virhe oli tuhota myös terveyspalvelut.
http://www.talouselama.fi/uutiset/entinen imfpomo tyytymaton kreikan talouspolitiikkaan sietamatonta/a2248470
"Kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn nimittää Kreikassa toteutettavaa talouspolitiikkaa sietämättömäksi. Asiasta kertoo kreikkalaislehti Kathimerini.
Strauss-Kahn puhui Ranskan televisiossa torstaina. Hänen mukaansa Kreikkaa lainoittava troikka on valinnut vääränlaiset keinot Kreikan talouden sopeuttamisohjelmassa.
"Siinä olisi pitänyt olla vähemmän painostusta ja enemmän kasvua", Strauss-Kahn sanoi tv-haastattelussa.
Hänen mukaansa Kreikka joutuu nyt kärsimään valintojen "hirvittävistä seurauksista"."
http://www.youtube.com/watch?v=2gm9q8uabTs
'Who the Hell You Think You Are?' Nigel Farage throws egg in Eurocrat faces
Haluammeko demokratiaa? Sitä ei Europarlamentistakaan löydy, jollei äänestetä sitä sinne. Suomessa oikeamielisyyttä ja demokratiaa edustaa PerusSuomalaiset.