Mielenterveystoimistosta ei suostuta antamaan kuin SSRI, eikä se psykologi ole kahdessa vuodessa auttanut yhtään. Enemmän siellä ehkä vähätellään mun ongelmaa. Pahemmaksi mennyt vaan kokoajan.
Diagnosoitu on siis sosiaalisten tilanteiden pelko ja ahdistuneisuushäiriö.
Kyllästyin ja maksoin yksityisestä itse. Lääkäri ihmetteli kovasti, miksei ole annettu mitään muuta vaihtoehtoa edes kokeiluun kuin mielialalääkkeitä. Antoi Rivatril reseptin käteen ja kävin samantien hakemassa ne apteekista.
Samantien kotona äiti vei lääkepurkin ja teki selväksi, että musta tulisi Rivoja syödessä narkki joka kuolisi luultavasti muutaman viikon sisällä viimeistään oman käden kautta. Tällänen pikkutyttö ei saa kuulemma pilata elämäänsä tollasilla huumeilla. Äiti oli myös soittanut mielenterveystoimistoon näistä ja he tyrmäsivät ajatuksen heti, koska mun pitäisi olla lukittautuneena neljän seinän sisälle ennenkuin niitä olisi järkevä syödä.
Sossuilmoitusta on turha tehdä, koska lääkkeet on jo hävitetty ilmeisesti apteekkiin tai poliisille (..voi kyllä): en saa niitä enää kuitenkaan takaisin.
Voinko soittaa sinne yksityiselle ja selittää tilanteen? Onko mitään mahdollisuutta, että se antaa uuden reseptin vai leimaako se mut heti väärinkäyttäjäksi tai että olen myynyt niitä eteenpäin?
Ikää mulla on vähän vajaa 17, mutta se raja menee muistaakseni 16v. että tarvitseeko infota vanhempia mistään tollasista.
Diagnosoitu on siis sosiaalisten tilanteiden pelko ja ahdistuneisuushäiriö.
Kyllästyin ja maksoin yksityisestä itse. Lääkäri ihmetteli kovasti, miksei ole annettu mitään muuta vaihtoehtoa edes kokeiluun kuin mielialalääkkeitä. Antoi Rivatril reseptin käteen ja kävin samantien hakemassa ne apteekista.
Samantien kotona äiti vei lääkepurkin ja teki selväksi, että musta tulisi Rivoja syödessä narkki joka kuolisi luultavasti muutaman viikon sisällä viimeistään oman käden kautta. Tällänen pikkutyttö ei saa kuulemma pilata elämäänsä tollasilla huumeilla. Äiti oli myös soittanut mielenterveystoimistoon näistä ja he tyrmäsivät ajatuksen heti, koska mun pitäisi olla lukittautuneena neljän seinän sisälle ennenkuin niitä olisi järkevä syödä.
Sossuilmoitusta on turha tehdä, koska lääkkeet on jo hävitetty ilmeisesti apteekkiin tai poliisille (..voi kyllä): en saa niitä enää kuitenkaan takaisin.
Voinko soittaa sinne yksityiselle ja selittää tilanteen? Onko mitään mahdollisuutta, että se antaa uuden reseptin vai leimaako se mut heti väärinkäyttäjäksi tai että olen myynyt niitä eteenpäin?
Ikää mulla on vähän vajaa 17, mutta se raja menee muistaakseni 16v. että tarvitseeko infota vanhempia mistään tollasista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Äitis on kyllä oikealla asialla, vaikka se sinusta väärältä tuntuukin - nyt! Mutta nuo masennuslääkkeet ja varsinkin ssri-ryhmän myrkyt pystyy pilaamaan kehittyvät aivot todella tehokkaasti ja pysyvästi! Suosittelen tekemään kaiken mahdollisen ennen niihin ryhtymistä. Vasta kun elämä on täysin luisumassa raiteiltaan, voit harkita kemiallista lobotomiaa! Kyllä, nämä lääkkeet tekevät käyttäjästään tunteettoman ihmisen - zombin! Ethän halua elää koko loppuelämääsi sumuverhon ympäröimänä? Mieti sitä...
Voit toki soittaa sille lääkärille, uutta reseptiä et saa.
Miksi muuten ne lääkkeet, resepillä hankitut, olisi poliisille viety? Ei poliisi niitä edes ottaisi vastaan.
SSRI koukuttaa ihan siinä missä bentsotkin, joten se toimisto taitaa olla pihalla kuin koirankoppi. En suosittele kumpaakaan ainetta vaan terapiaa.
Mielestäni olet sen verran nuori, että kyllä nuo Rivat saisi Äidin takana ollakin. Ihmettelen tosin miksi lääkäri noita on edes määrännyt. Luulisi jollain opamoxilla pärjäävän, jos ihan oikea tarve on. Esim auttamaan nukahtamisessa, ja silloinkin ne voisi Äiti antaa. En väitä että niitä väärin käyttäisit, mutta et välttämättä vielä ymmärrä niiden koukuttamis vaaraa, joka on siis todellinen. Mut itse kysymykseen voisin väittää ettei toivoa saada uutta reseptiä. Ehkä olisi paras jutella kotona asiasta, ja jos Rivat ovat hävitetty, niin sitten Äidin kanssa lääkäriin ja juttelemaan uudestaan rauhoittavista, jos pystytte järkevästi asiasta keskustelemaan, niin eiköhän siinä tapauksessa saisi uuden reseptin.
Rauhoittavat ovat mielestäni hyvälääke jos niitä tosiaan osaa sitten syödä oikein. Niitä ei todellakaan kannata joka päivä ottaa, vaan vasta sitten jos todellakin tuntuu maailma kaatuvan niskaan.. Ei nuo ssrit:t myöskään ole vaihtoehto nuorelle. Nuoren pitää oppia elämään niin hyvässä kuin pahassakin. Lääkkeet turruttavat, ja liian nuorena aloitettuna mielestäni antavat elämästä vääristyneen kuvan. Terapia tarpeeksi usein on mielestäni toimivan vaihtoehto..
Rivatril on vaaraton sekä nuorelle että varttuneemmalle. Pitkän käytön (itselläni 22 vuotta) seurauksena sen teho heikkenee ja vaikutus loppuu, minkä neurologi mainitsi minulle. Oikein käytettynä -siis lääkärin ohjeen mukaan tai pienempinä annoksina- Rivatril ei aiheuta narkomaniaa.
SSRI-valmisteet ovat myrkkyä ja tuhoavat kaikki hormonit. Välttäkää niitä elämänne loppuun asti.
JEESUS TULEE OLETKO VALMIS?
Miten viestisi liittyy aloittajan lääkitykseen? Sinulla on ADHD aivan selvästi.
17-vuotiaana sinulla on tosiaan oikeus tehdä itse hoitoasi koskevia päätöksiä, ja terveydenhuollolla on salassapitovelvollisuus, joka koskee myös huoltajia (pakkohoitoa lukuunottamatta). Se, kirjoittaako lääkäri uuden reseptin, riippuu ihan lääkäristä. Mutta kehottaisin sinua vielä miettimään, haluatko aloittaa bentsodiatsepiinien käytön.
Bentsot ovat lyhyessä käytössä hyviä ja tehokkaita, mutta pitkäaikaisessa käytössä teho usein heikkenee, ja loppujen lopuksi ne saattavat tehdä ahdistuksesta moninkertaisen ongelman lähtötilanteeseen verrattuna.
Kyseisten lääkkeiden syöminen lääkärin ohjeiden mukaan ei tietenkään automaattisesti johda narkkariksi, mutta riippuvuuden riski on kuitenkin todellinen ja melko suuri. Bentsojen lisäksi myös mm. SSRI-lääkkeet voivat pahentaa ongelmia, vaikka toki joillekin auttavatkin.
Kaikista parhain vaihtoehto olisi varmasti löytää itsellesi sopiva terapeutti ja terapiamuoto, ja harjoitella lääkkeettömiä ahdistuksen hallintakeinoja, vaikka se ei olekaan helppo eikä nopea tie.