Olen yksityisellä sosiaalipalvelualalla töissä ja hieman toisinaan meinaa päästä nousta jotain savun tapaista. Tuntuu, että nykyään ei saisi olla mitään omia menoja, OMAA ELÄMÄÄ, vapaa-aikaa. Joku on sairaana, sijaista ei ole, kesken päivää joku sitten esittää tämän pyynnön; "voisitko (tittidii!) VENYÄ?". Joka kerta tekisi mieli sanoa, että en, vaikka mitään suurempaa menoa ei olisikaan. Olen lukenut, että ylitöitä ei ole pakko tehdä ilman työntekijän suostumusta, mutta silti jää tosi paha maku suuhun jos ei suostu (koska joku muu joutuu suostumaan). Vaikka jäisikin niin alkaa ärsyttämään tottakai, koska olet ehkä haaveillut että pääset tunnin päästä omalle kotisohvalle, mutta tunti siihen lisää, eihän se nyt haittaa.
Eli pyydetään tekemään ylitöitä, mutta koen sen jotenkin ahdistavaksi velvollisuudeksi. Joudun myös miettimään omia menojani nykyään että JOS sitten joku esittääkin tämän maagisen kysymyksen keskellä päivää, niin en voi
lähteä mihinkään heti töiden jälkeen. Lapsia omaavat ihmiset eivät tietenkään ikinä voi oikein ylitöitä tehdä, eli kun sinulla ei ole lapsia = ei omaa elämää. Näin siis yleinen ajatus, joka on melko raivostuttavaa. :)
Olen kyllä ihan muodon vuoksi toisinaan kieltäytynyt, etten olisi liian "helppo nakki" jokaiseen ylityöhön. Silti vaan jotenkin ahdistaa välillä, että jos kieltäytyy niin tulee potkut tms.
Eli pyydetään tekemään ylitöitä, mutta koen sen jotenkin ahdistavaksi velvollisuudeksi. Joudun myös miettimään omia menojani nykyään että JOS sitten joku esittääkin tämän maagisen kysymyksen keskellä päivää, niin en voi
lähteä mihinkään heti töiden jälkeen. Lapsia omaavat ihmiset eivät tietenkään ikinä voi oikein ylitöitä tehdä, eli kun sinulla ei ole lapsia = ei omaa elämää. Näin siis yleinen ajatus, joka on melko raivostuttavaa. :)
Olen kyllä ihan muodon vuoksi toisinaan kieltäytynyt, etten olisi liian "helppo nakki" jokaiseen ylityöhön. Silti vaan jotenkin ahdistaa välillä, että jos kieltäytyy niin tulee potkut tms.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa lukee:
9 § Ylityö
1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.
Siis sinun suostumus pitää kysyä joka kerta ja kun perheelliset voivat kieltäytyä ylitöistä, niin sinäkin voit. Ei sinua voi kohdella epätasapuolisesti sen takia, että sinulla ei ole pieniä lapsia. Mene puhumaan luottamusmiehen kanssa. Jos et ole liittynyt liittoon, niin liity nyt.
Tässä on vähän lisää lukemista
http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2013/4-2013/ylityo-ei-saa-yllattaa/
http://www.tehy.fi/edunvalvojana/tyoaika/tyovuoroluettelo/
http://www.superliitto.fi/tyoelamassa/tyoajat/ylityo/
http://www.ystea.fi/files/2014/tekstit2014/_images_sosiaalipalvelualan_tes.pdf
Älä veny liikaa http://www.alavenyliikaa.fi/index.html
Mitään järkeä tuommoisessa. Teet osan "venymisistä" ja jätät loput toisille. Marttyyrisyndrooma töissä on aika lailla resepti mieliparantolaan hetken päästä.
Kyllähän se niin menee että työ on ihmistä varten eikä toisinpäin. Omasta asenteesta tuo on aika paljon kiinni. Jos ei halua tehdä ylitöitä niin niitä ei voida sinulla teettää. Niistä voit aina kieltäytyä. Joskus ehkä kannattaa miettiä myös kokonaiskuvaa, mutta liian kiltiksi ei tule töissäkään ryhtyä. Siitä ei ole minkäänlaista hyötyä.
Kuten eräs entisen työpaikkani esimies kerran sanoi: HARRASTUKSET EI MÄÄRÄÄ TYÖAIKOJA, vaan työt hoidetaan sillon kun ne on, harrastukset sitten omalla ajalla. Tämä tuli siis vastauksena siihen, kun yritin varovaisesti ehdottaa tekeväni mielellään tiettyinä aikoina yövuoroja, joska tyttäreni oli niinä aikoina luonani ja olisin mielelläni käyttänyt ne vähäiset ajat ns "laatuaikaan kaksistaan". Työt siis ensin, huvi vasta sitten, näinhän se menee...