Toisena naisena ei pärjää, jos on herkkä, jos antaa tunteille tilaa. Jos haluaa vain seksisuhteen ja piristystä arkeen, se saattaa toimia, kunnes tunteet tulevat mukaan kuvioihin. Puhumattakaan, kun ne tulevat mukaan molemmilla. Kun aletaan puhua yhteisestä elämästä, suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Sitten on jo aivan liian myöhäistä!
En koskaan halunnut suhdetta. En koskaan lähtenyt olemaan kenenkään toinen nainen. Ja nyt, kun olen päästänyt toisen lähelleni, rakastan häntä, en kestä sitä, että hän lähtee aina luotani vaimonsa luokse. Se sattuu. Se repii kappaleiksi.
"Haluan antaa sinulle paljon enemmän kuin suhteen. Haluan antaa sinulle yhteisen elämän.", hän sanoi aikanaan. Ja silti tänä päivänäkään hän ei jää - hän tulee ja lähtee, tullakseen taas, kertoakseen rakastavansa, ollakseen lähelläni ja vakuuttaakseen yhteisestä elämästä. Elämästä, johon en tahdo enää jaksaa uskoa.
En koskaan halunnut suhdetta. En koskaan lähtenyt olemaan kenenkään toinen nainen. Ja nyt, kun olen päästänyt toisen lähelleni, rakastan häntä, en kestä sitä, että hän lähtee aina luotani vaimonsa luokse. Se sattuu. Se repii kappaleiksi.
"Haluan antaa sinulle paljon enemmän kuin suhteen. Haluan antaa sinulle yhteisen elämän.", hän sanoi aikanaan. Ja silti tänä päivänäkään hän ei jää - hän tulee ja lähtee, tullakseen taas, kertoakseen rakastavansa, ollakseen lähelläni ja vakuuttaakseen yhteisestä elämästä. Elämästä, johon en tahdo enää jaksaa uskoa.
Vastaukset 93
Vanhimmat
Kas, luonasi käy rusinoiden keräilijä, ei ihme, ettei jaksa. Tiedätkö, mitä hän lupailee toisaalla?
Voin kertoa omasta kokemuksesta, että "rusinoiden keräily" on tuollaisesta kaukana. On helppo ajatella niin, kun katsoo ulkoa päin. Ajatella, että pettäjä ottaa parhaat palat irti molemmista suhteista. Pidempään jatkuessaan on kuitenkin niin, että ennemminkin olo on koko ajan hyvin ahdistunut.
Niin totta. Se on just tuommosta. KOkemuksesta
Pitkään kuviossa mukana kestävä toinen nainenko on tunteeton munahaukka?
On oma valinta, uskooko vakuuttelua yhteisestä elämästä tai miten kauan uskoo. Teothan ne loppupeleissä ratkaisevat, eivät sanat. Voi tosiaan olla, että haluaakin antaa yhteisen elämän - mutta niin haluaa tehdä vaimonsakin kanssa. Siinä sitten ihmettelet, miksi kestää ja kestää - sen sijaan, että antaisit miehelle jonkin death linen, jonka mukaan sitten eletään. Pelkäätkö, että valitsee vaimonsa? No niin hän tod.näk. tekeekin ja siksi jaksat odottaa painostamatta...
"Tunteeton munahaukka". Ai kun taas petetty vaimo sai vähän purkaa omaa raadollisuuttaan.
Minulla mahtava ukkomies, ei vään käy vaan suorastaan tunkee syliin:)
Huomasitko ?-merkin lauseen päässä ?
Aloittaja kirjoittaa: "Toisena naisena ei pärjää, jos on herkkä, jos antaa tunteille tilaa. Jos haluaa vain seksisuhteen ja piristystä arkeen, se saattaa toimia, kunnes tunteet tulevat mukaan kuvioihin."
"Ei pärjää" ?
Jos on kyseessä pitkä salasuhde, niin kyllä siinä on jo kyse muustakin kuin pelkästä panemisesta. Pakostakin toisen tuntee paremmin ja tunteet tulevat mukaan. Aloittaja vain ei ota huomioon sitä, että kaikki eivät jonota päästäkseen vaimoksi vaimon paikalle.
Eli väärin arvattu, en ole petetty vaimo, vaan pitkäaikainen toinen nainen, joka elää omaa elämäänsä eikä odottele, jättääkö ukkomies vaimonsa vai ei.
Mä ymmärsin aloituksen juuri niin, että ei pärjää, jos tulee niitä tunteita, että alkaa toivoa yhteistä elämää. Etenkin, jos se mieskin siitä puhuu ja yhteistä tulevaisuutta lupailee, mutta ei sitten pystykään eroamaan.
Miten vaimot sitten kestävät sellaista miestä? Kai hekin ovat herkkiä tunteiltaan kuten kakkosetkin?
Vaimo, joka ei sietää miehensä uskottomuuden, ei todellakaan ole herkkä tunteiltaan. Sellainen vaimo luottaa järjen ääneen ja siihen, että kakkoset aikanaan jäävät. Eikä sellainen vaimo sitä miestä liiemmilti itsekään rakasta.
Sellainen liitto kai on ylipäänsä "vaikein" myös lopettaa. Rakkautta ja toisen arvostusta ei juuri ole, mutta arki toimii ja ulkopuolisten mielipiteille annetaan paljon painoarvoa.
Jos liitto perustuu pääasiallisesti järkeen, on valmis ottamaan vastaan paljon pas*aa, jotta olosuhteet säilyvät muuttumattomina.
Silloin vaimo ei ole enään ihminen. Ihmisellä on tunteet ja järki... Ehkä juuri siksi mies on lähtenytkin muille maille
Oletettavasti miehellä on ollut niin paljon avioliiton ulkopuolisia suhteita, että vaimo on lakannut välittämästä. Haluaa ehkä pitää lapsilla kodin, eikä edes odota itselleen rakkautta.
Kuka meistä pystyy kyseenalaistamaan yhdenkään parisuhteen rakkauden määrää?
Parisuhde on aina "kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti"!
Ja sellainen pari nimenmaan ei anna koskaan painoarvoa kenenkään ulkopuolisen mielipiteille! Olet niin väärässä kuin voit olla...
Hahahaha, olipa hauska mielipide. Mies vetelee vieraita naisia ja vaimo? kertoo, että juttu on kahden kauppa. Voi kun se miesressukakin osaisi pitää ulkopuoliset poissa suhteesta. Ei taida miehen ja vaimon kommunikaatio oikein toimia, ei ainakaan rehellisesti.
Oli vaimo, kakkonen tai kolmonen, Oli peli mikä hyvänsä, Se joka leikkiin ryhtyy leikin kestäkööt! Oli se sitten avioliitto, sivusuhde tai mikä hyvänsä
Jos se sua yhtään lohduttaa niin eipä tuollainen saasta pysty ketään kohtelemaan hyvin, eli rakastaa vain itseään ja oma nahka on AINA etusijalla. Vaimo ei ole yhtään sen paremmassa asemassa, tai kuka mitäkin sitten parempana pitää, mutta arvostuksesta ei voi puhua myöskään vaimon kohdalla.
Aika harvoi kakkonen tunnustaa sen tuskan jonka kohtaa varatun kanssa suhteillessaan. Se on kuitenkin jokaisella tiedossa ja johan mediakin siitä rummuttaa.
Tässä aloituksessa on selvästi kysymyksessä vähän fiksumpi kakkonen, joka pohtii tilannetta oirehtiessaan. Minusta se on hyvä merkki sillä uskottomuus on aina väärin ja tie on jo oikea, kun sen itselleen pystyy tunnustamaan.
Miksi ihmeessä taas tämäkin ketju ajautui petetyn tuomitsemiseen ja syyllistämiseen?
Ajatella. Taas on jossakin hyvään uskova puoliso ja vaimo, jota KUSTAAN linssiin. Kakkonen vaikertaa ja vetkuttaa persettään täällä, miten on tunteet ja rakkaus tapissaan ja pahaa aavistamaton ihminen hänen uhrina.
Eikös se vaimo ole oman rakkaan miehensä uhri?
Ei kukaan väkisin ketään vie, vaan se menee jos on mennäkseen.
Ei sitten muuta kuin kakkoskuvastimen ehdottamiin toimiin.
Ja ihan vaan tiedoksi, että selän takana vehtaaminen on halpamaista.Inhotat minua ihmisenä. Olet varastanut syyttömältä perheeltä isän ja puolison ja heidän turvallisen elämän, sitten kehtaat volista rakastamisesta. Minusta rakkaus joka tuhoaa jonkun toisen, ei ole oikeaa rakkautta. Se on tuhoavaa ja pahaa ja tulee esille vasta kun himo laantuu ja arki astuu kuvaan. Ahne paska olet.
Tosi on, valhesuhteet eivät ansaitse kunnioitusta.
Taas yksi perhe, jossa isä hylkää perheen ja lähtee kakkoslumpun matkaan. Hyvää äitienpäivää vaan: äitipuolen kateellinen naama jo välkehtii peilistä.
Ap lle,
tiedän tunteen ja kakkonenhan ei saa kertoa omasta kaipuustaan ja pahaa oloa.
Olen samassa tilanteessa, kakkosena sillä erotuksella että olemme molemmat varattuja perheellisiä ihmisiä. Mies on alusta pitäen kertonut ettei aio erota koska ei halua rikkoa lapsilta kotia. Ymmärrän ja en ole koskaan häneltä sitä vaatimassakaan. En itsekään halua rikkoa omiltani ehjää kotia. Mutta, mutta.
Olen jäänyt myös tunteissani kiinni, varkain. En voi asiasta puhua kenellekään, edes tälle miehelle en ole tunnustanut koska se vain pahentaisi tilannetta.
Kärsin hiljaa mielessäni, koska tiedän etten saa kuin varastettuja hetkiä silloin tällöin. Enkä todellakaan aio kertoa hänen vaimolleen, hän on täysin syytön enkä halua hänen maailmaansa romuuttaa.
Tiedän, että mies on myös minuun ihastunut ( ei rakastunut) ja kipuilee myös osittain tasapainon pitämisessä ja tämän salaisuuden kanssa.
Olen ajatellut monet kerrat lopettaa, mutta en ole voinut sitä tehdä. Välillä olenkin tasapainossa asian kanssa, että ikäänkuin elän kahta elämää. Tiedän ettei psyykeeni kestä sitä loputtomiin, joten piste on jossain vaiheessa tehtävä.
Toivon sinulle voimia, neuvoja valitettavasti minulla ei ole. Helpommaksi tilanne tuskin muuttuu, tunteet vain syvenevät.
Ei varmasti muutu helpommaksi, ennen kuin suhde päättyy tai mies eroaa. Oma suhteeni on sellaisessa vaiheessa, että rakastamma toisiamme valtavasti ja joka päivä puhumme yhteisestä tulevaisuudesta, hyvinkin konkreettisella tasolla. On kuitenkin vaikeaa uskaltaa antaa itsensä täysin mennä siihen mukaan, kun mies ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti vaimolleen sanonut haluavansa erota.
Jaa. Taas kerran, mies suunnittelee kuukausi- tai vuositolkulla, eroa mutta näyttelee kotona hyvää aviomiestä. Sitten, puun takaa, avioero heitetään vaimon silmille. Ette taida ymmärtää, kuinka julmaa tuo on. Vaimollekin tulisi antaa aikaa suunnitella eroa!
Kakkoset usein kuvittelevat että avioero olisi läpihuutojuttu. Kun kakkonen ja pettäjä suunnittelevat eroa, näkökulma on yksipuolinen, vaimon ja lapset eivät ole keskustelussa mukana, he eivät saa ääntään kuuluviin. Kun mies tuo eron puun takaa, sen jälkeen selviää mistä on kyse.
Avioero on yksi ihmisen elämän vaikeimmista kokemuksista, jolla voi olla pitkäaikaiset seuraukset,, myös henkiset. Kun se on käynnistetty "epärehelliseltä" pohjalta, seuraukset pettäjällekin voivat vakavat.
"ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti vaimolleen sanonut haluavansa erota."
Lopullisesti? Todnäk mies ei ole sanonut vaimolleen yhtään mitään.
Syvältä, mitä jos mies, joka suunnittelee kanssasi yhteistä tulevaisuutta, mutta samaan aikaan suunnittelee tulevaisuutta myös vaimonsa kanssa?
Yritä ajatella tätä, voit ainakin ymmärtää vaimon osaa ja hänen tunteitaan. Näin voi olla, hyvin epärehelliset pettäjät ja patologiet valehtelijat elävät kahta elämää ja kusettavat kahteen suuntaan yhtä aikaa.
Jos se sinua sattuu kun käy luonani , mitä roikut hänen kanssaan? Ole vahva, et voi häntä kieltää näkemästä minua kuitenkaan. Olet 2;nen!! Kysy myös itseltäsi miksi se sinua sattuu, arvaa sattuuko minuun kun hän yöpyy luonasi,...?
Jos sua sattuu kun mies pitää kahta naista, niin miksi sä et pistä miestä mäkeen? Miksi toisen velvollisuus olisi se tehdä? Miksi ette tee sitä molemmat? Siinä olisi pettävälle pas--kalle kerralla kunnon opetus.
Annas kun arvaan: sun itsekunnioitus ei anna periksi "hävitä" oksettavaa äijää vieralle. Sä koet olevasi voittaja vasta sitten kun se toinen luovuttaa.
Samaa mieltä, pettäjälle on oikein, kun sekä puoliso, että kakkonen jättää kuin nallin kalliolle. Valheelliset suhteet satuttaa liian monia.
"Itsekunnioitus ei anna periksi.." Oikea ja aito itsekunnioitus nimenomaan osaa myös "hävitä" oikeassa kohtaan. Ei se ole itsensä eikä toisensa kunnioittamista, että roikkuu toisessa, oli tilanne mikä hyvänsä, sattui kuinka paljon hyvänsä. Nyt jotenkin alkaa ymmärtämään tämän ketjun "laidasta laitaan" -ajatuksia, koska edes oikea termistö ja käsitteet ovat ihan hakoteillä. Täällä on niin "eri sarjan" painijoita samalla areenalla. Eihän se toimi.
Itseään kunnioittava henkilö ei koskaan alennu kenenkään kakkoseksi!
Itsekunnioitus ja omanarvontunne kulkevat käsikädessä...
Aloittajalle tämä viesti. Ei sinun tilanteessasi oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin nimenomaan antaa tälle miehelle se deadline, jonka jälkeen et seurustele hänen kanssaan, ellei hän ole vapaa. Kovin pitkään en sinuna enää venyisi, eli mieti sopiva päivämäärä, kerro se hänelle, äläkä siitä jousta.
Kävi miten kävi, elämäsi ottaa paremman suunnan; joko julkisessa parisuhteessa rakastamasi miehen kanssa tai kokonaan vapaana naisena, jolla on kaikki mahdollisuudet toipua ja löytää elämäänsä sanansa mittaisia ihmisiä! Moni muukin on selvinnyt näistä, niin selviät sinäkin!
Minusta tuo on väärä tapa eli antaa "kuolinisku" tapaamiselle, mutta kuitenkin VAATIA miehen nyt viimein tekemään ratkaisunsa, siis pakon edessä!
Nyt oi käydä niin, että mies hätäpäissään eroaa, mutta syyttää loppuelämänsä kakkosta ratkaisun kiirehtimisessä. Jos suhde ei onnistu arkisuhteena niin syyllinen on selvä...
En uskaltaisi ryhtyä moiseen kiristämiseen!
Paras tapa on lopettaa suhde ja jättää mies perheineen punnitsemaan asioita. Niin syntyy todellinen kuva tuosta salasuhteesta ja sen tarpeellisuudesta hänen elämäänsä.
Noh, jos mies syyttäisi kakkosta "väärästä valinnasta", niin kukapa tuollaista miestä tarvitsee? Itse hän ratkaisunsa tekee, ketään ei väkisin viedä. Miehellä on aloituksesta päätellen ollut aikaa punnita asioita, joten kyllä aloittaja saa tässä ajatella myös omaa hyvinvointiaan, joka ihan selvästi on jo uhattuna.
Tärkeintä on saada asiaan ratkaisu, jotta kaikki osapuolet voivat jatkaa elämäänsä rehelliseltä pohjalta.
Hei hei, ei kukaan tuollaisen salasuhteen jälkeen voi jatkaa elämäänsä rehelliisellä pohjalla!
Rehellisyys on hyve ja se on jäänyt todella kauas näiltä ihmisiltä ja vaikka aloittaja saisi pettäjän nalkkiin niin hänen omassa historiassaan kulkee kakkosen leima.
Ei ketään leimata enää, ei nyt olla keskiajalla :)
Kyllä virheistään voi oppia ja arvostaa uskottomuuden jälkeen rehellistä elämää. Itse ainakin arvostan, enkä enää ryhtyisi moiseen :)
Minä kyllä leimaan, enkä ole edes petetty...:) Myös minun ystäväpiirini leimaa!
Fiksummat henkilöt eivät arvosta kaksinaismoraalisuutta!
Aika vahvasti leimaan minäkin sen lutkan, joka ei kunnioittanut minun perhettäni kun tapaili minun tulevaa ex-miestäni. Suhteen ilmitulon jälkeen se sattumisen määrä tuntuu jatkuvana fyysisenä kipuna rinnassa, niin suuri järkytys se on. Eli eipä paljon säälitä jonkun kakkosnaisen valitukset.
joo muistakaa leimata varmuuden vuoksi kaikki naiset, ukothan on puhtaita pulmusia. aina rehtejä, joka tilanteessa.
Ketä kiinnostaa teidän leimasimet!
Joo, aika älytöntä puhetta, ikään kuin uskottomuusdraamat olisivat verrattavissa esim. vakaviin väkivaltarikoksiin. Että oikein leimataan! Hoh... astelkaahan arvon leimaajat jo tähän päivään; nykymaailmassa jokainen on itse vastuussa omista tekemisistään ja jokainen valitsee itse; myös puolisoaan pettävä mies.
Kuinka niin puhdas pulmunen minun mielestä? Minähän potkasin petturin pellolle!
Vinkuisit sinäkin, jos tulisit petetyksi, ja tietäisit, miltä se tuntuu.
Varmasti vinkuisin, mutta vingunnan kohde olisi jokin muu kuin ulkopuolinen tekijä. Kun olisin ensin vähän aikaa vinkunut, menisin terapeutille, ja eheyttäisin itseäni. Mutta hetkeekään en epäröisi, että olen huono, kun joku lähti pettämään. Eli vinkua saa, mutta pitää myös arvostaa ja luottaa itseensä. Minulla on ollut elämässäni monia vastoinkäymisiä, jossa moni varmaan olisi jo hajonnu. Olen selvinnyt, koska tiedän, että olen jokatapauksessa hyvä ja arvokas ihminen.
Jos joku minua potkii, niin en minä siitä ala syytteleen itseäni. tietenkään. Häivyn paikalta, en todellakaan hullun kanssa jäisi taistelemaan.
juuri näin. kiristämällä, puristamalla, uhkailuilla, haukkimisilla jne. ei saa mitään hyvää aikaiseksi!
yhteen kun viimein mennään, miehelle tulee vielä päivä jolloin katuu ja kovasti.
Olihan hänellä kiltti ja kunnollinen vaimo, mutta kakkosen kanssa vaan lähti muka parempaa eli vielä parempaa hakemaan..tais olla vaihtelunhalua seksin suhteen, kunnes huomaa, ei se vaihtamalla parantunu vaan paheni...
Näinhän petetty haluaa, ihan ymmärrettävästi, itselleen uskotella. Puoliso ei missään nimessä voi löytää ihmistä, joka olisi hänelle sopivampi. Ilmeisesti se on se petetyn pahin pelko.
Petetyt voivat olla asia erikseen, mutta normaali ihminen tuomitsee epärehellisyyden, eikä arvosta salasuhteen osapuolia koskaan!
Mielestäni kakkoset ovat juuri niitä uskottelijoita!
Jos kakkoset ymmärtäisivät sen surun ja tuhon määrän, mitä salasuhteet aiheuttaa, ei kukaan suostuisi kakkoseksi. Turha kenenkään kakkosen on ymmärrystä hakea, itsehän he suostuvat hyväksikäytettäviksi. Hehän mahdollistavat pettäjälle sekä perhe-elämän, että sivusuhteen parhaat palat.
Ihan samalla kaavalla se petetty vaimo suostuu hyväksi käytettäväksi, joka miehen kärähdettyä uskottomuudesta vielä haluaa jatkaa liittoa tämän kanssa!
Vaimolla on paljon suurempaa menetettävää, kun sen ukon panot ja himot. Sinun peilistä katsoo pillu joka puhuu, jos siihen katsot.
Usean vuoden rinnakkaissuhde on vaimonkin näkökulmasta enemmän kuin "panot ja himot", suostuvat sen myöntämään tai ei.
Tuntuu silti aivan kummalliselta, että jos toisessa vaakakupissa on omanarvontunto ja oma onnellisuus ja hyvinvointi, ja toisessa sitten yhteinen koti, lomamatkat ja kesämökki, valitaan jälkimmäiset ja uskotellaan vielä, että ne oikeasti riittävät läpi elämän.
Näytät nostavan oman arvostuksesi. Ihan miten vaan, mutta ihmiset kavahtavat pettämistä. Kun ihmisille näytetään testistä kuvia petollisesta miehestä, joka flirttaa toisen naisen kanssa, niin he reagoivat siihen voimakkaasti väärän tekemisen ja petoksen tunteella. Kukaan ei salli sitä toisille tehtävän. Lähisuhteissa on taas löydettävissä pientä vahingoniloa, kun tuttua petetään. Ole nyt siinä sitten ylpeä itsestäsi.
Kakkossuhde ei ole normaali tavallinen suhde. Voi olla, että tunnet ylemmyttä ja olevasi rakastettu, mutta samalla kannat suhteen nurjia puolia. Taistelet parhaillasikin jostakin arvostasi ja paikasta, kun et muuten sitä saa. Et sitä saa pohjimmiltaan koskaan tosin täältäkään. Ihmiset haluavat pohjimmiltaan toimia oikein ja arvostavat ns. oikeita arvoja.
Petetyltä on inhimillistä ajatella niin, että jos salasuhteeseen antaututuvia kakkosia ei olisi, niin ei olisi uskottomuuttakaan. Realistista se ei ole.
Huono parisuhde altistaa uskottomuuteen. Kaikki eivät silti petä.
Joku pettää silti vaikka kotona asiat on ihan hyvin.
Kateeksi käy pariskuntia, jotka löytävät toisensa parikymppisenä ja elävät hyvässä parisuhteessa, uskollisena kunnes kuolema erottaa.
No eihän kukaan petetty niin tyhmä voi olla, että näkee syytä vaan kakkosessa. Tietysti suurin syyllinen on pettäjäpuoliso, mutta ei kakkonen ole viaton myöskään.
"jos kakkosia ei olisi, niin ei olisi uskottomuuttakaan."
Kyllä uskottomuus alkaa aiemmin, kakkonen ei ole ensimmäinen jonka kanssa pettää. Kakkonen tulee kuvaan, kun pettäjä on kyllästynyt kertapanojen ja lyhyiden seksisuhteiden hankaluuteen.
Uskottomuus alkaa siitä hetkestä kun annetaan itselle lupa lähestyä toisen sukupuolen edustajaa muussa kuin ystävyyspohjolta. Se päätös syntyy jos parisuhteessa ei ole kaikki tai edes jotakin hyvää. On avoin uusille suhteille tai vain kertasellaisille.
Pettäminen ei ala jos kaikki on hyvin eihän se tule edes mieleen!
ai ei tule ja ai ei ala. Nämä on taas huorahtavien tapausten itsekeksimiä juttua. Todellisuudessa tulee kyllä mieleen, koska ihmiset on miellyttäviä. Pettämiseen tarvitaan taas pettäjän luonne jollainen olet oletan?
Mitä ajattelet, kun mies on polkaissut sinua? Tyypillisesti pettävä nainen on tyhmääkin tyhmempi.
Just. Tekstisi huorittelu osoittaa kyllä pikemminkin omaa älykkyystasoasi, joten jätähän muiden kategorisointi sikseen.
Useimmiten se kyllä on niin, että joka pettää, ei ole onnellinen parisuhteessaan. Kun toista kohtaan on tunteita, lämpöä, huolenpitoa, haluaa hänelle hyvää ja ajatuskin toisen satuttamisesta ja loukkaamisesta tekee pahaa. Kun rakkaus ja lämpö ovat muuttuneet lähinnä välinpitämättömyydeksi, pystyy joku pettämään. Mutta harva silloin, kun aidosti rakastaa ja on suhteessaan hyvä olla.
ei koskaan kukaan petä, jos on aitoa rakkautta! (pieni korjaus edelliseen;)
Vaikka ei rakasta, oikeuttaako se loukkaamaan. Miksi ei voi selvittää edellistä parisuhdetta altapois?
Entä jos itsellä on ollut aito rakkaus pettävää puolisoa kohtaan, mutta puoliso tarvitsee sen ihanan rakastumisen tunteen pitkän liiton jälkeen? Itse menee ihan rikki ja hyvä, että pystyy huolehtimaan lapsesta, saati sitten itsestään. Salasuhde päättyi siihen, että uusi nainen jänistikin (parisuhteessa hänkin) Viime metreillä. Mies jo hyvästeli minut. Takaisin tuli, vaikka sanoin, etten halua häntä. Nyt eletään jotenkin. Mutta seuraavalla kerralla joko hän tai minä lähden. Ikääkin alkaa olla sen verran, että jos kaksi noin 20 v kestänyttä parisuhdetta ei toimi, niin olkoon!
Tunnistanpa tunteen, itse rakastuin varattuun mieheen. Meillä suhde kesti yli kaksi vuotta. Viimein sain kerättyä voimia niin paljon että jätin miehen. Syynä oli se että miehellä oli tilanne että kärähtäminen toisesta naisesta olisi ollut tuhoisaa, Ja osittain siksi että ajattelin miehen sitten jäävän kärvistelemään vaimonsa kanssa ja totta kai myös itseni takia. Voin silloin todella huonosti.
Miespä ei jäänytkään kärvistelemään vaimonsa kanssa vaan aloitti uuden suhteen toisen naisen kanssa ja päätyi eroon sitten kolmen-neljän vuoden jälkeen. Eiköhän tämä kerro miten huonoissa kantimissa hänen parisuhteensa oli,(me emme paljon vaimosta puhuneet). mies ei kuitenkaan eronnut oma aloitteisesti vaan odotti että vaimo heittää hänet pellolle.
Lopeta se suhde itsesi takia, mies tulee sitten takaisin vapaana miehenä luoksesi jos tulee.
Ainoa asia jonka vuoksi olen tyytyväinen itseeni tuon suhteen tiimoilta on se että minä lopetin suhteen. Miehet eivät yleensä itse hae eroa vaan se on vaimon tehtävä ja ehkä sen kuuluu niin ollakin, varsinkin jos on lapsia.
"Miehet eivät yleensä itse hae eroa vaan se on vaimon tehtävä ja ehkä sen kuuluu niin ollakin,"
Nyt kandee ajatella uudestaan. Naisten ja miesten tasa-arvoisuus on totta. Parisuhde on molempien vapaaehtoinen ihmissuhde, parisuhteen olemassaolo on molempien osapuolten omalla vastuulla. Jos pettäjämies "jättää eropäätöksen vaimolleen",sitä voi kutsua miehen omaksi valinnaksi. Mies on valinnut, että ei eroa ja että elää tuossa parisuhteessa, kuten hän valitsi myös että pettää. Olemme siis tekemisissä ihmisen kanssa, joka on itse valinnut elävänsä parisuhteessa ja samaan aikaan pettävänsä, ihan oma valinta on.
Vaimolle ei "kuulu" eron hakeminen. Vaimolla on sama oikeus valita itse, eroaako vai ei.
Pari voi päätyä yhdessä eroon tai jompikumpi voi päätyä hakemaan sitä yksin.
Ei kenenkään kuulu hakea eroa tai jäädä suhteeseen. Fiksu lähtee, jos voi pahoin. Tyhmä jää vaikka voi pahoin. simppeliä
Jännä, että usea petetty vaimo hokee tuota, että ei ole hänen tehtävä erota vaan pettävän miehen. Sehän kertoo aika selvää kieltä siitä, mistä tuollaisessa parisuhteessa on kyse, jostakin muusta on kyse kuin rakkaudesta, luottamuksesta tms. Aivan kuin mies ja vaimo vain jakaisivat saman asunnon ja se joka rikkoo sääntöjä, olisi vaimon mielestä se, joka joutuu lähtemään. Tällainen ajattelu sopii aika hyvin moneen tilanteeseen, mutta ei avioliittoon, joka kait kuitenkin on toistensa kanssa hyvin viihtyvien ihmisten luottamuksellinen liitto.
Kaikesta näkee, että kakkoset taas tässäkin ketjussa mietiskelee!!:)
Kannattaisi mietiskellä hiukan laajemmin ja myös omaa elämäänsä sekä herkkyyttä kokeilemaan varattua ja uskomaan jokaiseen tarinaan.
Mutta jos vaimo ei tiedä miehensä salasuhteesta, miten hän voi valita jättääkö pettävän miehen vai jatkaako liittoa? Kuinka moni vaimo valitsisi avioliiton miehen kanssa, joka jatkaa suhdetta toiseen naiseen samaan aikaan?
Miehen pitäisi tehdä päätös erota, jos ei pysty olemaan uskollinen. Tai ainakin kertoa vaimolle viimeistään siinä vaiheessa kun on suhteessa toiseen naiseen, ja antaa vaimolle vapaus valita. Mutta eihän mies uskalla, vaimo vielä jättää...
Sama tietenkin toisin päin, vaimo pettää jne.
Loppujen lopuksi, varmaan aika moni. Itse tiedän kaksi.
karkeasti ottaen on niin että 85 % eroista on naisen hakemia, lisäksi tulevat ne erot joita on haettu yhdessä, miesten hakemien erojen osuus on hyvin pieni.
Jostain tämä kertoo, en usko että se on niin että se on aina vaan vaimo joka lakkaa rakastamasta, mieskin voi lakata rakastamasta mutta se ei välttämättä ole hänelle syy erota. Tilastot mielestäni kertoo että ei ole kyse tasa-arvosta ja olisiko se tässä tapauksessa hyväkään. Nainen voi miettiä sitä pärjääkö hän yksin lasten kanssa vai ei, ja jos kokee että ei pärjää niin eroa ei tule.
Miehet hakevat eroa silloin, jos nainen on fyysisesti sairas tai hyvin heikoilla. Sellaisia luomakunnan kruunuja he ovat.
Kertoiskohan siitä, että pettäjämies ei eroa? Uskottomuus on yleisin avioerojen syy, ja jos 85% eroista olisi vaimojen hakemia, kuulostaa siltä että pettävät miehet eivät hae eroa, pettävät naiset sen sijaan hakisivat.
Tuo kakkonen imee miehen ja hänen puolisonsa parisuhteen kuiviin. Sitten vaimo on heikoilla ja kakkonen pääsee määräämään (eli esittämään haurasta ja rakastavaa) kun vaimo kokee elämänsä shokin ja saa hermoromahduksen. Näin nämä kakkospaskaa hoitavat toimivat.
Tuntuu kovin tutulta tuo, että miehet ajattelevat, että valitsematta jättäminen ei ole valitsemista. Että jos vaan antaa asioiden luisua eteenpäin eikä tee mitään, ei ole silloin tehnyt valintaakaan. Uskoton mies lilluu jossain epämääräisessä tilassa vaimon ja toisen naisen välillä, mutta hän tuntuu ajattelevan myös, että kun hän ei niin sanotusti valitse kumpaakaan, hän voi ikään kuin sanoa, kakkoselle ettei ole valinnut olla vaimonsa kanssa ja vaimolleen, ettei ole valinnut erota. Ja samalla hän ehkä vielä odottaa, että jos ero tulee, se pitää olla vaimon hakema, jotta hän voi sanoa, ettei hän valinnut erota.
Todellisuudessa, 'päättämätön' mies on valinnut molemmat, myös sen että ei eroa. Valitsemattomuus on valinta, ja hyvin epärehellinen, sillä eihän ole yksinäistä kun on kaksi naista.
Niin, eikö ole ristiriitaista, että kotona mies antaa asioiden olla, mennä eteenpäin omalla painollaan, osallistumatta mihinkään sen kummemmin, ja samalla hän puhuu kakkosen kanssa yhteisestä tulevaisuudesta, suunnitellen kenties hyvinkin yksityiskohtaisesti asioita asumisesta lähtien?!
Itse olet soppasi keittänyt. Mietipä pahassa olossasi miltä "miehesi" vaimosta tuntuu?
Get over it ja ota opiksesi. Miksi edes kykenet arvostamaan miestä joka toimii noin?
Vastaan omasta puolestani, että kykenen arvostamaan miestä, mutta en hänen tapaansa toimia tuossa asiassa. Arvostan miehessä monia asioita, rakastan ja arvostan häntä ihmisenä. En kuitenkaan hyväksy sitä, että hän valehtelee vaimolleen, jättää asioita kertomatta ja pitää vaimoa avioliitossa valheellisilla tiedoilla. Tämän vuoksi on minusta kaksi eri asiaa arvostaa ihmistä ja jotain hänen yksittäistä tekemistään tai tapaansa toimia jossain asiassa. Jos en voisi arvostaa häntä ihmisenä, en voisi myöskään rakastaa häntä ja olla suhteessa hänen kanssaan.
Miten kukaan voi arvostaa petturia? Sehän on hänen perusluonteensa.
Uskottomuus ei ole perusluonnetta vaan seurausta tai reagointia johonkin/jostain. Se, käyttääkö joku aina tiukan paikan tullen valheita ja petturuutta, se on jollain perusluonteinen tapa toimia.
Uskottomuus liittyy kuitenkin ainakin tässä tapauksessa vaikeaan elämäntilaanteeseen, jossa ahdistus lukkiuttaa toimintatavan. Kuka meistä kykenee toimimaan täysin omana itsenään, keskellä suurinta elämönkriisiä ja selkä seinää vasten.,
Hän arvostaa. koska kokee olevansa rakastetumpi kuin vaimo. Tavallaan hän toivoo lopun murskaavaa käytöstä vaimoa vaatiessaan kertomaan totuuden. Julmaa, mutta "sääli on sairautta" -mentaliteetilla.
Totuutena hän myös kokee miehen vaikean tilanteen. Totuus on se, että aina se menee vaikeaksi, kun avioliiton ulkopuolella vehtaa ja sieltä löytyy jopa näin herttainen kakkonen sydämmeltään, joka arvostaa miehen statusta ja puolison saamaa osuutta maallisesta mammonosta.
En arvosta ihmisiä, jotka peittävät oman hyvän tahdon tarpeensa saada enemmän ja murskata muiden elämä halutessaan miehen omakseen. ohessa
Missä vaiheessa olen sanonut yhtään mitään statuksesta, mammonasta tai halusta murskata kenenkään elämä?!
Onko sinun puolestasi vaikeaa nähdä ja ymmärtää, että jokainen meistä tekee virheitä ja silti jokainen meistä on jonkun mielestä rakastettava? Onko vaikea ymmärtää sitä, että yksittäinen teko ei määrittele koko ihmistä, ja että heikkoa ja "rikkinäistäkin" ihmistä voi rakastaa ja arvostaa?
Ja vielä, en todellakaan koe olevani rakastetumpi kuin vaimo. En millään tavoin vertaa itseäni hänen vaimoonsa. Mutta realiteetti on se, että vaikka minä rakastan häntä, hän menee kuitenkin useimmiten vaimonsa viereen nukkumaan ja on edelleen vaimonsa kanssa naimisissa. Siinä sinulle mietittävää ennen kuin tuomitset ja vedät mustavalkoisia johtopäätöksiä.
Juuri siitä syystä kakkosia riittää, kun luuserit saavat heidät puheillaan puolelleen!
Arvostamistako, se on kaikkea muuta, mutta hyväuskoiset kakkosethan uskovat kaiken sen minkä liukaskielinen pettäjä keksiikään.
Pettämien ei ole pikkuvirhe. Pettäjän kanssa vehtaaminen on pettämistä. On helppoa hyväksyä todella rumia asioita, kun itse hyötyy niistä. Paha teko, vaan ei sinulle. Ja sen päälle kadehdit vaimon osuutta ja haluat loputkin itsellesi. Vain murskaamalla vaimon ja heidän suhteensa saat sen.
Minä arvostan itseäni, niin paljon ett kun selvisi että mies makaa myös kakkosen sängyssä en tuon päivän jälkeen nukkunut enää yhtään yötäk exmiehen kanssa. Miehen jakaminen ei ole iteämme arvostavien juttu.
Ja kun kriisi tulee, eikun pettämään vai mitä tarkoitit? Ei heru ainakaan minulta ymmärrystä. Pettäminen kertoo huonoista ongelmanratkaisutaidoista ym. negatiivisesta.
Tähän kun vielä lisää sen että vaimo ymmärtää ja ajattelee samoin kuin kakkonen tässä, niin onpa miehellä lokoisat oltavat. :)
Samoin Pah:in kirjoitus on tästä hyvä esimerkki. Toista naista haukutaan, miestä ymmärretään. Kaksiavioisuus pitäisi varmaan sallia Suomessakin.
Miksi vaimo ja rakastajatar eivät koskaan liittoudu keskenään miestä vastaan ?
Miksi pitäisi ylipäätänsä liittoutua ketään vastaan? Elämässä kannattaa keskittyä paljon oleellisimpiin ja positiivisimpiin asioihin. Jokaisen kannattaa miettiä, mitä minä halua, mitä minä siedän, ja tehdä sen mukaan päätöksiä ja ratkaisuja. Liittoutumat, kostot jne. ihan hukkaan heitettyä elämää
tanko, samaa mieltä, on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin joku miesjuttu.
Parempi miettiä positiivisia asioita, keskittyä omaan elämään, pistää pettäjä omalle pettäjän tielleen. Kostontie on kaikkein pahin, siinä vahingoittaa vain itseään.
Ei se helppoa ole - rakastaa miestä, jonka tiedät ja tunnet myös rakastavan sinua, mutta joka kuitenkin aina menee vaimonsa luo. Ei sillä ole väliä, onko heidän hyvä olla vai ei, tekevätkö asioita yhdessä vai eivät, rakastelevatko vai eivät - sinun tunteidesi kannalta. Se on lähes yhdentekevää. Ainut asia, mikä merkitsee on, että hän on kuitenkin edelleen naimisissa toisen kanssa.
Tiedän, koska olen aivan samanlaisessa tilanteessa.
Ihmeen tosissaan naiset ottavat pikku syrjähypyt ja vaihtelunhalun? En itse saa kotoa seksiä ja ukkomiehet on parasta ja turvallisinta seksiseuraa. Sinkkujen kanssa tulee aina ongelmia. Jos jonkun kanssa panee ja hänestä pitää, mikä pakko hänestä on hakea uutta liittoa tai jotain...??