Miksi? kun ihan riittäisi että olisi hivenen pitempi se mies, miksi pitää etsiä aivan liian pitkiä miehiä parikseen kun itsekkään ei ole kuin jotain 155-160cm?
Miksi pätkänaiset valitsevat itseään n 40cm pitemmän miehen?
Ei ymmärrä
20305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Itse nyt vain satuin rakastumaan itseäni 30 cm pidempään mieheen. En katso miehissä pituutta. Ensirakkauteni oli 169 cm. Tämä ulkönäkökeskeisyys on ihan peestä, ihminen ei erityisemmin valitse sitä, kehen rakastuvat. Olisin nainut saman miehen myös 30 cm lyhyempänä.
Mistä tuo käsittämätön miinus? Pitäisikö pituudella ole väliä, senkö haluat kuulla?
Hei, juurikin siksi, kun itse on lyhyt niin ei halua, että pariskuntana lyhyys maksimoituu ja lapsistakin tulee kääpiöitä. :D Onhan tietenkin mahdollisuus, että lapsi perii silti äitinsä pituuden, mutta onpahan edes jotkut mahkut kasvaa pidemmäksi kuin kahden lyhyen lapsena olisi. :D Varsinkin poikalapselle on eduksi, jos kasvaisi edes keskimittaiseksi mieheksi. :D
"Varsinkin poikalapselle on eduksi, jos kasvaisi edes keskimittaiseksi mieheksi"
Niinpä. Se että miehen pituudella on väliä, mutta ei naisen, kertoo jotain tästä yhteiskunnasta...
Tässä yhteiskunnassa on yhtä lailla asioita, joita tuijotetaan naisissa paljon tarkemmin ja ankarammin kuin miehissä.
Miehissä katsotaan pituutta ja tulotasoa, naisissa kauneutta ja hoikkuutta.
Valitsetko itse miehen pituuden mukaan?
Niinpä, ei ihastus katso pituutta. Olen lyhyt nainen ja seurustellut sekä 160 cm että 185 cm miehen kanssa. So What? Mitä se kenellekään kuuluu?? Yhtä hyvin vois kysyä, että miksi pitkä mies valitsee lyhyen naisen tai pitkän naisen. Yksi pitkä mies sanoi, että haluaa pienen vaimon, ettei lapsista tule hirveen isoja. Pointti sekin. En valitse miestä pituuden vaan joidenkin muiden ominaisuuksien mukaan, huumori ja äly ovat tärkeitä.
Se on noita lapsuuden traumoja..Vaikea isäsuhde,ei halannut tarpeeksi etc.
Onhan noita nähnyt,nyt viimeksi kun tuossa olin leffoissa niin tällainen pariskunta siinä oli ja kyllähän se hymyilytti..Se on vähän ku ois kääpiön kanssa ja se siinä taitaa vähän olla tarkoitukskin..Samalla ihmetteln miks pitkät miehet haluaa kääpiötä =D
"Kääpiö on pienikokoinen ihmisenmuotoinen, yleensä miespuolinen taruolento."
Kaunis, siroluinen ja naisellinen taskuvenus vetää magneetin lailla miehiä puoleensa. Koittakaa vaan kestää. :D
Mä oon 157cm ja ollut sitä 14-vuotiaasta. Ja pidän mieluummin pitkistä miehistä, kun pätkistä. En vaan voi sille mieltymykselleni mitään. No 190 voi olla jo aika epäkäytännöllistä...
Seurustelin joskus 168 cm pitkän miehen kanssa ja ehkä se kanssakäyminen oli helpompaa, mutta mä en voinut sille mitään, että en hirveesti pitänyt siitä lyhyydestä, vaikka se ei tietty ollut eroon syy.
Pitkät ja harteikkaat on vaan mun silmään miehekkämpiä ja sen takia haluttavampia.
Minut on sitten niin ihanan helppo nostaa vaikka sinne taskuun :)
Hehheh, ihan olen kyllä muihin asioihin miehissä ihastunu kuin pituuteen.. musamaku, samanhenkisyys tms. Se nyt vaan on sattunu menemään niin, että ovat olleet pitkähköjä. En ole edes ajatellu asiaa. Olen kyllä ollu ihastunu myös alle 170 senttiseen mieheen. :) Enkä ikinä muuten pohdiskellu, että muuten kiva mut vois olla vähän pidempi..ei kyllä käyny mielessäkään :D
En kai ihan kuulu näihin aloittajan mainitsemiin "pätkänaisiin", mutta vastaan kun en itseäni pitkäksikään koe.
Olen 166cm lyhyt. Lyhin mies jonka kanssa olen seurustellut oli kanssani saman pituinen ja pisin taas 196cm. Kummassakaan ääripäässä en ihastunut pituuteen, tai myöskään kokenut tekeväni myönnytystä miehen pituuden suhteen. Ne asiat joihin ihastuin, olivat täysin pituudesta riippumattomia. Molemmissa ääripäissä oli toki omat ongelmansa. 30 cm pituuserolla esim. yhdessä tanssiminen oli joskus hilpeyttä herättävää. Sille tuli naureskeltua monta kertaa. Toisaalta taas minun 10cm korkoni aiheuttivat alussa ongelmia tuolle kanssani samanpituiselle. Hän olisi halunut minun olevan lyhyempi. Hän siis oli meistä se, joka koki tekevänsä myönnytyksen sietäessään minun "pituuttani". Ei yksikään seurustelusuhteeni ole kuitenkaan kaatunut kummankaan osapuolen pituuteen.
Ap, mitä v*ttua se sinulle kuuluu, mitä joku toinen valitsee? Ihminen kohtaa toisen ja jos kemiat natsaa, niin flaksi käy tai syntyy jopa romanssa. Ei se todellakaan ole vähimmässäkään määrin sinun asiasi, kenet joku nainen valitsee.
Lopeta ruikutus ja kasva isoksi!
Minä olen 163 cm ja mieheni 173 cm. Just sopiva. Mutten kyllä ajatellut hänen pituutta kun ihastuin, minä ihastuin huumorintajuun.
Eiköhän kyse ole ihan samasta asiasta kuin siinä, että osa miehistä nyt vain pitää pienistä rinnoista a osa isoista. Ei siihen mitään sen kummempaa selitystä kai ole olemassakaan. Osalle sillä taas ei ole mitään merkitystä, mutta sillä ihastuksen kohteella vain sattuu olemaan esim. isot rinnat tai hän sattuu olemaan pitkä.
olen "pätkänainen" ja tykkään enemmän lyhyistä miehistä. Eikä mua vois vähempää kiinnostaa miltä lapset näyttäisivät tai jotain. Tykkään vaan lyhyistä ihmisistä enemmän ja minun on helpompi olla lyhyiden kanssa ja tulee helpommin sellanen yhteys. Varmaan johtuu tämä isojen ihmisten kammo siitä että pidemmät on aina mua kiusannut pituuteni takia :(
Muakin on aina viehättänyt enemmän lyhyemmät miehet. Ihan hölmä julistaa ja syyllistää, että kaikki naiset tykkää vain pitkistä miehistä. Luulempa, että useimmille tärkeimmät seikat puolison valinnassa liittyy johonkin muuhun kuin pituuteen. Pituus on vain sitten lisä, jos se sattuu erityisesti miellyttämään. En kai mäkään (jos olisin sinkku) antaisi muuten kivalle miehelle pakkeja vain siksi, että se olikin liian pitkä mun makuun? No ei, vaan lyhyet miehet ehkä useammin miellyttävät silmää, mutta kyllä ne pidemmätkin kelpaisi, jos vain sattuisi natsaamaan. ;)
Terveisiä yhdeltä pätkältä :D
Eihän kyse ole siitä etteikö riittäisi mutta jos tarjolla on hyväluontoinen ukko, joka nyt sattuu olemaan pitkä niin ei kai sitä toinna alkaa nirsoilemaan?
Jotkut pitkät miehet nyt tykkää meistä pätkistä, varsinkin kun on hoikkarunkoinen vielä. Monta hyvää jopa alta 170cm olevaa miestä tunnen mutten ole kellekään heistä tuntunut aiheuttavan mtn "viboja".
Meillä on N 157/46 ja M 194/95. Näillä mennään.. eikä tuo pituusero tunnu missään lopulta kun tunteet on pelissä mukana. Ainakin toinen ylettää kaupassa ylähyllyille.. näppärää ;)
Rakkaus ei katso pituutta, näköä, historiaa...., se on oikeaa rakkautta, sitä ei tarvitse selittää.