Kaveripiirin paineet

Jos et voi olla oma itsesi niin sittenhän sinun on teeskenneltävä. Onnea valheessa elämiseen!

Ei murrosikäinen voi olla aseksuaali. Kehityksestä jäljessä kyllä joko fyysisesti tai psyykkisesti, mutta salli mun nauraa hienolle psykologisoinnillesi : )
Juu nyt loukkaannuttiin ja lujaa. Menepä esim. kouluterveydenhoitajalle juttelemaan samasta, hän voi ohjata eteenpäin. Täältä asti diagnoosi on estynyt, estoinen persoonallisuus joka ei uskalla avautua sukupuolisuuden pelottavalle maailmalle. Olisi hyvä käydä läpi lapsuuttasi, mikä sinut niin on säikäyttänyt. Neitsyt ei todellakaan ole aseksuaalin synonyymi, toisaalta hyvä että olet säästynyt kännisekoiluilta joita kaverit ehkä ovat kokeilleet liian nuorina. Terv. vanha täti, äitisi ikäinen.

Äläkä välitä siitä, että sinua ei uskota :( ei täällä ja ilmeisesti ei myöskään nuo sun pari kaveria, kun itselle kuulostaa sille, että yrittää väkisin saamaan sun seksuaalisen mielenkiinnon heräämään, että pääsisit itse kokeilemaan jotain lopulta noiden neuvojen avulla?

Oletko kokeillut puhua heidän kanssaan suoraan siitä, että neuvot inhottavat sinua? Jos olet, niin yritä vielä kerran puhua siitä miten asia oikeasti vaivaa sinua, kun tunnet, etteivät he pysty hyväksymään sinua sellaisena kuin olet, vaan muuttamaan. Sinun kannattaa muutenkin kertoa suoraan mitä tunnet, että he ymmärtävät seksuaalisuuttasi ja Sinua paremmin, ettet joudu elämään ikävissä tunnetiloissa.

Ymmärrän hyvin, että tästä on tullut arka paikka puhua, kun ensikertaa kerrottuasi tapahtuu näin, mutta usko pois, eivät kaikki ole niin ymmärtämättömiä luonteeltaan. Uskon, että pystyt alkamaan kertomaan vapaammin asiasta myöhemmin, kun ihmiset ympärilläsikin kasvavat henkisesti, ja kun vaan jatkat sillä mallilla, että vedät heti rajan, että tietyistä aiheista ei kannata sinun kanssasi puhua aseksuaalisuutesi takia.

En ymmärrä miksi seksiasioista pitäisi keskustella ystävien kanssa, nehän on yksityisasioita.

Täältä tulee saavillinen sympatiaa ja muutamia ohjenuoria toiselta aseksuaalilta.

Kyky asettua eri tavalla kokevan ihmisen saappaisiin ei sisälly äitiyspakkaukseen. Jos terveystiedontunnillanne on kerrottu jostakin muusta kuin hetero- ja homoseksuaalisuudesta, olet onnellinen - mutta tiedon omaaminen, ymmärtäminen ja sisäistäminen ovat eri asioita. Jos rakastat oliiveja, mutta tiedät jonkun joka ei niistä välitä, ymmärtänet että hän on eri mieltä kanssasi niiden laittamisesta joka ruokaan. Et vain (ehkä) kykene sisäistämään, miksi hän ei löydä eri tavoillakaan tarjotuista oliiveista niitä aromeja, jotka saavat veden kielellesi.

SigmaEnigma kirjoittaa hyvin, mitä sinun kannattaa tehdä. Avain mitä luultavammin löytyy henkisestä kypsymisestä ja sen tuomasta mielen avartumisesta, ja he muuttuvat sensitiivisemmäksi sinua kohtaan. Aseksuaalisuus ei ole julkisuudessa suuresti esillä, ja kuten juujaa2:n kirjoituksesta havaitaan, sitä pidetään poikkeavuutena joka pitää korjata ja parantaa. Edellämainitun vuoksi ystäväsi eivät välttämättä ottaneet sinua tosissaan, kun kerroit heille, mutta toivon mukaan he eivät tarkoituksellisesti murskanneet rakentuvaa minäkuvaasi. Ja kun toistat kokemuksesi heille, saatat saada samanlaista palautetta kuin juujaa2:lta.

Miksi sitten joku ei ole seksuaalinen? Toki kouluterveydenhoitajalla on hyvä käydä kääntymässä ja varmistamassa, että on terve niin fyysisesti kuin henkisestikin jo oman hyvinvointinsakin nimissä, mutta jos kummassakaan ei ole lommoa, ei ilman seksiä eläminen ole mikään ongelma. Ja jos jokin lommo löytyy, hoitaa sen pois alta ja sitten kuuntelee itseään. Jos koet itsesi edelleen aseksuaaliksi; selvä, sitten olet sitä. Jos et koe itseäsi enää aseksuaaliksi; selvä, sinulla se johtui sitten siitä ja ei kun vain uudelleenmäärittelet itsesi, kysehän siitä miten sinä koet itsesi. Sanon tämän siksi, että on olemassa lääkityksiä, elämäntilanteita ja sairauksia(tai niiden kaltaisia*), joiden sivutuotteena henkilö saattaa sopia aseksuaalin määritelmään, mutta on sitä oikeastaan vain tilapäisesti.
(*= juujaa2 mainitsee mm. estyneen persoonallisuuden. Kyse ei ole oikeastaan sairaudesta, vaan elämää hankaloittavasta persoonallisuuden piirteestä jonka vaikeusaste vaihtelee.)

Ilman seksiä eläminen ei ole ongelma välttämättä silloinkaan, jos rakastut johonkuhun. Rakkaus on silloin platonista rakkautta. Jos kumppanisi kuitenkin on seksuaalinen, täytyy teidän sumplia se puoli molempia kunnioittaen. Tämä ei siis ole sinkkuustuomio, jos kokee romanttisia tunteita. Jotkut aseksuaalit ovat myös aromanttisia, jolloin tarvetta toisen ihmisen läheisyydelle ei ole edes sohvanjakamisen vertaa vaan ystävyyssuhteet riittävät varsin hyvin.

no thanks kirjoitti, että seksiasiat ovat yksityisasioita joista ei välttämättä pidä keskustella ystävien kanssa, ja minun on helppo allekirjoittaa tämä. Jos joku aivan välttämättä haluaa seurassani puhua seksuaalisuudesta, kummeksun häntä, mutta johonkin pisteeseen asti suostun keskustelemaan asiapohjaisesti. Jos puheet kuitenkin ovat pelkästään limaisia eivätkä aiheenvaihtoyritykset mene lävitse, poistun paikalta. Merkillisempää se on räävittömiä vastentahtoiselle puhua kuin pidättäytyä sellaisen kuulemisesta puistatuksen vallassa!

Aseksuaaleilla on myös foorumi, josta saatat pystyä imemään itsellesi vertaistukea/esikuvia, olen varma että löydät sen itse. Samasta paikasta toivottavasti löydät sanoja ja fraaseja, joilla avata ystävillesi, mistä on kyse. Ensin kun tarvitaan sitä tietoa, joka avaa tien ymmärtämiselle ja siten ehkä sisäistämiselle.

P.S. Jos ympärilläsi olevien ihmisten asenteet käyvät ongelmaksi, muista: et ole selittelyvelvollinen, ja seurasi valitset itse. Onnea matkaan.

Näytäpä minulle psykologian/psykiatrian ammattilainen, joka rohkenee luokitella 17-vuotiaan aseksuaaliseksi. Jos löytyy, niin on ammattitaidoton.

Jos tarvitset satunnaista mies seuraa esiintymään kanssasi. Kirjoittele.
Voi kirjoitella myös ihan muuten vaan.