narkkari-anopin huumeet

En voi itsekään uskoa, että moista voi tapahtua Suomessa, mutta uskottava se on, kun itse näkee. Vaimolle en ole vielä uskaltanut kertoa totuutta, mutta kohta on pakko. Sen verran omatuntoani kaivelee totuuden pimittäminen.

Mittani täyttyi viime viikonloppuna, kun vaimoni oli sairas ja olin yksin käymässä anoppilassa. Olen aiemminkin huomannut jälkiä anopissa sekä kuullut hänen puhuvan piikeistä ja ruiskuista, mutta nyt ei peitelty mitään. Päiväkahvien jälkeen istuimme olohuoneessa jutustelemassa, kun anoppi kuiskasi apelle jotain ja tämä lähti käymään makuukammarissa. Palatessaan appiukolla oli kädessään ruisku! Sillä appi piikitti anoppia aivan silmieni edessä!!

Shokissa sopersin jotain vatsavaivoista, kiitin kahvista ja vetäydyin ovelle. Tiesin, että huumehöyryisenä ihminen voi olla arvaamaton. Päästyäni ulos ajoin kuin sumussa kotiin ja siellä menin ensimmäisenä vessaan oksentamaan. Vaimolle en uskaltanut sanoa sanaakaan. Oma äiti narkkari! Järkytys voisi jopa tappaa!

Nyt en tiedä mitä tekisin;

Kertoisinko vaimolle ja tuhoaisin muistot perheidyllistä?

Ilmiantaisinko anopin poliisille (en pidä hänestä ja usein olen epäillyt, että hän on yrittänyt huumata ja ehkäpä myrkyttääkin minut!)?

Koittaisinko ratkaista tilanteen omillani, esim. hiipimällä yöllä anoppilaan ja tuhoamalla huumeet ruiskuineen?
112154
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

No niin, tuohan on tietysti provokaatio. Mut sanonpa nyt vaikka tunnunkin huumoria ymmärtämättömältä tosikolta, että toisen ihmisen sairaus, olkoonkin vaikka sokeritauti ei ole mikään vitsin aihe.

Mukavaa päivän jatkoa sullekin.

Äänestä

Joidenkin sairauksien hoitoon tarvitaan piikitystä.
Mahdollisesti sokeritauti ja hoitona insuliini piikki ?

Äänestä

Aivan mahtava tarina! *nauraa* Sä oot tosi hyvä keksimään noita juttujas! Sulla on ennenkin ollut noita satuja täällä.
Lycka till!
*nauraa*
Piristi päivää!

Äänestä
  • Go baby, go!

    Iihhahhahhaaahhh, buahhaaahhaahhhaaaaahhh.

    *ilakoi lisää*

    Happy-happy, joy-joy...

    Äänestä

Kiitos tästäkin naurusta! Tätä lisää!

Äänestä

...hyvinkin yleinen varsinkin vahemmilla ihmisilla...

nih.

Äänestä

Ainoastaan siellä ihmiset ovat tyhmempiä kuin Turussa. Ja se samainen tyhmyys mahdollistaa täälaiset kirjoitukset.

Äänestä
  • Sydämmen kyllyydestä se suu puhuu.
    Kateus on kamala vaiva...Jos itse et ole arvostettava, miks kukaan sua arvostaiskaan?
    Pikaista paranemista.

    Äänestä

mielikuvitus.

Älkää viitsikö kommentoida ihmiset!

Sama nimimerkki esiintyy muillakin forumeilla ja esittää mitä ihmeellisimpiä tositarinoita.

Esim. näin *RAUTANYRKKI* runoilee:
"Koittaisinko ratkaista tilanteen omillani, esim. hiipimällä yöllä anoppilaan ja tuhoamalla huumeet ruiskuineen?"

Joo joo...*PUUPÄÄ*!!!

Äänestä

Satuin törmäämään muutamaan saman nimimerkin juttuun ja täytyy sanoa, että ne eivät sovi yksiin. No, ei se mitään, kyllähän mielikuvitusta maailmaan mahtuu.

Kirjoita vaikka romaani näistä sun kuvitelmistas =)

Äänestä

veti piriä ja pilvee, ja pillereitä..sekä tietysti dokasi..oli jopa lusimassa.
Mutta nyt se on kylläkin jo kuollut, kuoli kolmisen vuotta sitten vähän yli viiskymppisenä.
Munuaiset petti.
Olin vähän aikaa äimän käkenä, mutta eipä ollut omena puusta kauas pudonnut kun poikakin oli sitten samaa kastia.
Loppu seurustelut sun muut lyhyeen.(4-vuotta yhtä helvettiä)
Kaikki kunnioitus silti kuolleelle naiselle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


*RAUTANYRKKI* kirjoitti:

En voi itsekään uskoa, että moista voi tapahtua Suomessa, mutta uskottava se on, kun itse näkee. Vaimolle en ole vielä uskaltanut kertoa totuutta, mutta kohta on pakko. Sen verran omatuntoani kaivelee totuuden pimittäminen.

Mittani täyttyi viime viikonloppuna, kun vaimoni oli sairas ja olin yksin käymässä anoppilassa. Olen aiemminkin huomannut jälkiä anopissa sekä kuullut hänen puhuvan piikeistä ja ruiskuista, mutta nyt ei peitelty mitään. Päiväkahvien jälkeen istuimme olohuoneessa jutustelemassa, kun anoppi kuiskasi apelle jotain ja tämä lähti käymään makuukammarissa. Palatessaan appiukolla oli kädessään ruisku! Sillä appi piikitti anoppia aivan silmieni edessä!!

Shokissa sopersin jotain vatsavaivoista, kiitin kahvista ja vetäydyin ovelle. Tiesin, että huumehöyryisenä ihminen voi olla arvaamaton. Päästyäni ulos ajoin kuin sumussa kotiin ja siellä menin ensimmäisenä vessaan oksentamaan. Vaimolle en uskaltanut sanoa sanaakaan. Oma äiti narkkari! Järkytys voisi jopa tappaa!

Nyt en tiedä mitä tekisin;

Kertoisinko vaimolle ja tuhoaisin muistot perheidyllistä?

Ilmiantaisinko anopin poliisille (en pidä hänestä ja usein olen epäillyt, että hän on yrittänyt huumata ja ehkäpä myrkyttääkin minut!)?

Koittaisinko ratkaista tilanteen omillani, esim. hiipimällä yöllä anoppilaan ja tuhoamalla huumeet ruiskuineen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu