tulossa ja vähän mietityttää... autot miehen nimissä, velka yhteinen asunnosta. pitääkö ositukseen laittaa kaikki vai vaan se mikä on molempien nimissä, miten irtaimiston arvon voi määritellä vai jaetaanko se vaan keskenään?
ositus
pöhkö
10293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ota hyvä ihminen selvää ja ole tarkka. Ilman avioehtoa kaikki omaisuus menee puoliksi, vaikka olisi yhden puolisoista nimissä. Etsi heti netistä lakipuhelin ja kysy neuvoa. Ei kannata jäädä ihmettelemään sormi suussa, vaan toimi nopeasti ja kylmäpäisesti oikeuksistasi kiinni pitäen.
Älä anna toisen näennäisen sovinnon hakuisuuden pettää itseäsi. Haluaa voittaa erossa taloudellisesti, sinun oikeuksiesi kustannuksella. Vaadi pesänjakajaa, jos yhtään enemmän omaisuutta (esim omistusasunto). On taatusti hintansa väärti.
Erityisesti miehet manipuloivat naista erotilanteessa. Saavat naisen pehmenemään ja näin miehet pääsevät viemään isomman potin yhteisesti jaettavasta omaisuudesta.
Yhtä asiaa et varmasti tule katumaan: kylmäpäisenä pysymistä. Hae lakimiehen apua ja vaadi pesänjakajaa.
Juuri näin. Ehdottomasti pesänjakaja. Miehet yleensä manipuloi käytöksellään niin ettet sitä itse edes huomaa. Kun ositus lähenee tarkkaile miehen käytöstä ja tulet huomaamaan että saatat saada esim. kehuja yllättäen tai muuta huomiota. "Älä anna toisen näennäisen sovinnon hakuisuuden pettää itseäsi". Tähän ansaan menee varmasti moni. Pää kylmänä.
Jos haluat sovussa eota ja olla vielä eron jälkeen puheväleillä niin laitat ositukseen vain sen yhteisen omaisuuden niin pääset paljon helopommalla. Juuri tämän takia kannattaa olla voliitossa ette iturhasta tartte maksaa mihin puoliso ei ole rahallisesti ottanut osaa lainkaan tai avioehto ennen naimisiin menoa.
ei vähäistä irtaimisoa ositeta vaan sen voitte sopia keskenään, talo tai auto eri juttu. Usein irtaimisto jää, kun mies riehuu, ettei vaimo uskalla ottaa mitään mukaansa vaan on lopulta helpottunut kun siitä ukosta pääs eroon..
Arvaanko oikein, että vaimo on velanhoidon lisäksi "investoinut " pihveihin ja vessapaperiin, joiden investointien kohtalona on ollut päätyä vessanpöntöstä huuhdotuiksi, eli rahaa meni mutta mitään konkreettista ei ole jäljellä, ehkä ei edes tositteita kauppalaskuista. Mies sillävälin on ostellut autoja nimiinsä, kun vaimo on käyttänyt 500-1000 e/kk päivittäistavaroihin ja ruokaan. Toivottavasti osituksessa huomioidaan tällaistakin arkirealismia??
Yksi asia on niin kun tulee autonvaihto kyseeseen niin naiset kyllä käyttävät autoa mutta kun pitäisi laittaa rahaa siihen hankintaan niin loppuu kiinnostus lyhyeen ja se siitä. Jos auto on vaikka rahoituksella ostettu niin ei ole mitään jaettavaa kun sen auton omistaa rahoitusyhtiö ja se siitä. Kuka käskee sen naisen laittamaan tuollaisia summia ruokaan ja muuhun kun ne voi ostaa puoliski niin ei tule riitaa miten rahat käytettaan.
Osituksessa kaikki laitetaan varat ja velat. Jos toisella on enemmän, joutuu hän maksamaan tasinkoa vähemmän omistavalle. Siinä pitää olla tarkka, minkä hintaiseksi auto, asunto ym. kalliimpi tavara arvioidaan, koska se jonka nimissä kyseiset tavarat on, voi halutessaan maksaa tasingon rahana. Jos tavarat ovat yhteisomistuksessa ja tarkoitus on jotain realisoida kyseisen tavaran käyttöoikeudelle on laitettava takaraja. Itselle kävi juuri niin, että puolisolla on asumisoikeus, kunnes talo myydään ja hän tekee kaikkensa, ettei myynti onnistu. Nyt osituksesta on kulunut 2v. ja puoliso asuu edelleen siinä ja mahdollisuudet saada asiaan muutosta on niin kallista, ettei todellakaan ole varaa.
Ota hyvä ihminen itsellesi oikeusavustaja, jos olet varaton tai vähävarainen, oikeusaputoimistosta saa apua
On olemassa vaihtoehto, että ositus saadaan sovituksi keskenään riitelemättä. Omassa erossa toimimme näin; kaikki rahanarvoinen omaisuus arvioitiin ja laitettiin paperille. Sen jälkeen jaoimme omaisuuden sille, kenelle se jää, lisäsimme pankkitilien saldot, eläkevakuutukset yms. sekä lainat.
Siitä sitten laskimme paljonko kummallekin jää omaisuutta, vähensimme velat ja erotuksen jaoimme puoliksi ja toinen maksoi toiselle tasinkona.
Emme tarvinneet tähän lakimiehiä, joiden tilille olisi tipahtanut iso summa tästäkin jaosta.
Suosittelen tätä vaihtoehtoa, mikäli olette asiallisissa väleissä.
olempa kuullut senkin, että sopuisa ero ja osituslappu kierjoitettu itse. Ei riitaa, mutta verottajaketale keksi nähdä asian toisin ja toiselle mätkähti muhkeat lahjaverot...eli muutama satku lakiukolle saattaa säästää tonneja...
Yksi asia on että laki ei pakota köyttämään avio-oikeutta erossa ja voi jakaa vain yhteisen omaisuuden ja se mikä on vain toisen nimissä niin ei käytetä avio.oikeutta ja ei siitä mitään lahjaveroja verottajalta tule kun se ei ole yhteistä omaisuutta.