Mistä tiedän onko puu tai hake kuivaa ?

Totta, ja puusepillä on näitä pikakuivureita sahatavaralle,jotka toimivat mikroaalloilla, päivässä tuoreesta puusepänkuivaa-. Sähkönkulutus on tosin huima, siksi ovat aika harvinaisia Suomessa.

Onkohan kysymyksen esittäjä nyt ihan tosissaan? Pitääkö todella täältä kysellä, mistä huomaa, että onko puu kuivaa?

Jos on, suosittelen siirtymistä sähkölämmitykseen.

Mietin vain että mites tuolla mitataan hakkeen kosteus?
Tökätäänkö piikit hakeläjään?

Kyllä se hakkeen kosteuden mittaus onnistuu tosi helposti mikrossa, litran verran haketta isolle lautaselle ja muutama minuutti tehoa, pienen jäähdyttelyn jälkeen uusiksi.

Ja kun on tarpeeksi mitannut niillä litranmitoilla niin huomaat jo suoraan markäpäinosta mikä on kosteus suunnilleen, ei tarvitse edes kuivattaa.
Silloin kosteuden saa määriteltyä jo 30 sekunnissa.

Hieno vehje kirjoitti:

Mietin vain että mites tuolla mitataan hakkeen kosteus?
Tökätäänkö piikit hakeläjään?

Kyllä se hakkeen kosteuden mittaus onnistuu tosi helposti mikrossa, litran verran haketta isolle lautaselle ja muutama minuutti tehoa, pienen jäähdyttelyn jälkeen uusiksi.

Ja kun on tarpeeksi mitannut niillä litranmitoilla niin huomaat jo suoraan markäpäinosta mikä on kosteus suunnilleen, ei tarvitse edes kuivattaa.
Silloin kosteuden saa määriteltyä jo 30 sekunnissa.

Lue lisää

Tuo pelkkään märkäpainon mittaamiseen perustuva systeemi on ihan hyvä, niin kauan kuin puun tiheys pysyy vakiona. Juuri sen takiahan se puu kuivataan että saataisiin selville se kuivapaino.

Jos se selviäisi tilavuudesta, niin sitten tarvittavat arvot löytyisivät taulukostakin. Käytännössä hakkeen kuivapaino tilavuusyksikköä kohden tosin voi vaihdella, luonnollisestikin puulajin, mutta myös esimerkiksi lahoamisen tai vaikka puu-/kuoriaineis-suhteen vuoksi. Vähän pienemmästä risusta tehdyssä hakkeessa on vähän eri tavaraa kuin ihan runkopuusta haketettuna. Ja useimmiten hake taitaa olla aikalailla sekalainen yhdistelmä vähän kaikkea.

Toki, varmaan jonkinlaisen käsityksen saa.. En minä sillä. Ja varmaan monelle riittäisi nekin tulokset mitä saa kun ottaa kourallisen ja vähän tunnustelee ja haistelee miltä se tuntuu. Jos on yhtään puuta käsitellyt, niin kyllä sillä jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.

Ja tähän väliin voisi muistuttaa, että kun lasketaan veden osuutta hakkeessa, niin mitattavan "näytteen" tarkalla koolla ei ole väliä. Muuta kuin se, että isomman kuivaamiseen menee enemmän energiaa, mutta pienemmällä määrällä puntarin virhemarginaalin merkitys korostuu. Siis, jos sanotaan että puntarin tarkkuus olisi vaikka - 1 gramma, niin 100 gramman erästä sen merkitys on 1% luokkaa, mutta jos punnitaan vain 10 grammaa, niin mittaepätarkkuus pompsahtaakin jo 10%:iin. Ja näillä luvuilla ei sitten ole mitään tekemistä sen kanssa miten tarkkoja puntarit yleensä ovat, tai minkälaisia eriä pitäisi mitata, nämä vaan ihan asian havainnollistamiseksi.

Mainittakoot, että mikron käyttäminen näytteen kuivaamiseen ei todellakaan ole mikään uusi keksintö tai jokin nolo viritys.. Niitä oikeasti käytetään siihen aika paljonkin. Eikä mitenkään yksinomaan puuhun, vaan tiedän että sorankin kosteutta mitataan tuolla menetelmällä.

Hieno vehje kirjoitti:

Mietin vain että mites tuolla mitataan hakkeen kosteus?
Tökätäänkö piikit hakeläjään?

Kyllä se hakkeen kosteuden mittaus onnistuu tosi helposti mikrossa, litran verran haketta isolle lautaselle ja muutama minuutti tehoa, pienen jäähdyttelyn jälkeen uusiksi.

Ja kun on tarpeeksi mitannut niillä litranmitoilla niin huomaat jo suoraan markäpäinosta mikä on kosteus suunnilleen, ei tarvitse edes kuivattaa.
Silloin kosteuden saa määriteltyä jo 30 sekunnissa.

Lue lisää

Hakkeelle on sitten omat mittarinsa, maksavat vaan paljon enemmän. Mutta tuskin hakkeen polttajat paljon kosteuksia hakkeesta mittailee. Suoraan kasalta ylivuotista puuta hakkurilla kärryyn, siitä siiloon ja polttoon. Turha siinä on enää kosteuksia mittailla kun on jo hakkeeksi jauhettu.

Kysympä vaan kuinka moni hakelämmittäjä mikrolla haketta kypsentää.

dg346 kirjoitti:

Tuo pelkkään märkäpainon mittaamiseen perustuva systeemi on ihan hyvä, niin kauan kuin puun tiheys pysyy vakiona. Juuri sen takiahan se puu kuivataan että saataisiin selville se kuivapaino.

Jos se selviäisi tilavuudesta, niin sitten tarvittavat arvot löytyisivät taulukostakin. Käytännössä hakkeen kuivapaino tilavuusyksikköä kohden tosin voi vaihdella, luonnollisestikin puulajin, mutta myös esimerkiksi lahoamisen tai vaikka puu-/kuoriaineis-suhteen vuoksi. Vähän pienemmästä risusta tehdyssä hakkeessa on vähän eri tavaraa kuin ihan runkopuusta haketettuna. Ja useimmiten hake taitaa olla aikalailla sekalainen yhdistelmä vähän kaikkea.

Toki, varmaan jonkinlaisen käsityksen saa.. En minä sillä. Ja varmaan monelle riittäisi nekin tulokset mitä saa kun ottaa kourallisen ja vähän tunnustelee ja haistelee miltä se tuntuu. Jos on yhtään puuta käsitellyt, niin kyllä sillä jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.

Ja tähän väliin voisi muistuttaa, että kun lasketaan veden osuutta hakkeessa, niin mitattavan "näytteen" tarkalla koolla ei ole väliä. Muuta kuin se, että isomman kuivaamiseen menee enemmän energiaa, mutta pienemmällä määrällä puntarin virhemarginaalin merkitys korostuu. Siis, jos sanotaan että puntarin tarkkuus olisi vaikka - 1 gramma, niin 100 gramman erästä sen merkitys on 1% luokkaa, mutta jos punnitaan vain 10 grammaa, niin mittaepätarkkuus pompsahtaakin jo 10%:iin. Ja näillä luvuilla ei sitten ole mitään tekemistä sen kanssa miten tarkkoja puntarit yleensä ovat, tai minkälaisia eriä pitäisi mitata, nämä vaan ihan asian havainnollistamiseksi.

Mainittakoot, että mikron käyttäminen näytteen kuivaamiseen ei todellakaan ole mikään uusi keksintö tai jokin nolo viritys.. Niitä oikeasti käytetään siihen aika paljonkin. Eikä mitenkään yksinomaan puuhun, vaan tiedän että sorankin kosteutta mitataan tuolla menetelmällä.

Lue lisää

Joo ja jotkut käyttää metallinkin kosteuden mittaamiseen mikroa.

dg346 kirjoitti:

Tuo pelkkään märkäpainon mittaamiseen perustuva systeemi on ihan hyvä, niin kauan kuin puun tiheys pysyy vakiona. Juuri sen takiahan se puu kuivataan että saataisiin selville se kuivapaino.

Jos se selviäisi tilavuudesta, niin sitten tarvittavat arvot löytyisivät taulukostakin. Käytännössä hakkeen kuivapaino tilavuusyksikköä kohden tosin voi vaihdella, luonnollisestikin puulajin, mutta myös esimerkiksi lahoamisen tai vaikka puu-/kuoriaineis-suhteen vuoksi. Vähän pienemmästä risusta tehdyssä hakkeessa on vähän eri tavaraa kuin ihan runkopuusta haketettuna. Ja useimmiten hake taitaa olla aikalailla sekalainen yhdistelmä vähän kaikkea.

Toki, varmaan jonkinlaisen käsityksen saa.. En minä sillä. Ja varmaan monelle riittäisi nekin tulokset mitä saa kun ottaa kourallisen ja vähän tunnustelee ja haistelee miltä se tuntuu. Jos on yhtään puuta käsitellyt, niin kyllä sillä jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.

Ja tähän väliin voisi muistuttaa, että kun lasketaan veden osuutta hakkeessa, niin mitattavan "näytteen" tarkalla koolla ei ole väliä. Muuta kuin se, että isomman kuivaamiseen menee enemmän energiaa, mutta pienemmällä määrällä puntarin virhemarginaalin merkitys korostuu. Siis, jos sanotaan että puntarin tarkkuus olisi vaikka - 1 gramma, niin 100 gramman erästä sen merkitys on 1% luokkaa, mutta jos punnitaan vain 10 grammaa, niin mittaepätarkkuus pompsahtaakin jo 10%:iin. Ja näillä luvuilla ei sitten ole mitään tekemistä sen kanssa miten tarkkoja puntarit yleensä ovat, tai minkälaisia eriä pitäisi mitata, nämä vaan ihan asian havainnollistamiseksi.

Mainittakoot, että mikron käyttäminen näytteen kuivaamiseen ei todellakaan ole mikään uusi keksintö tai jokin nolo viritys.. Niitä oikeasti käytetään siihen aika paljonkin. Eikä mitenkään yksinomaan puuhun, vaan tiedän että sorankin kosteutta mitataan tuolla menetelmällä.

Lue lisää

Itselle teetätän aina kokopuusta ja männystä ja kuusesta, erittäin harvoin lehtipuuta.
Hakkurin kierrokset tarkalleen samat joten koostumukseltaan aika lailla smanlaista.

Tiedän että jos hakkuriin syötetään mitä löytyy niin silloin ei voi oikein suuntaa- antavanakaan pitää tilavuuspainoa.
Tämän takia kuivatankin aina silloin tällöin erän ja katson miten se suhtautuu aiempiin mittauksiini.

Niin ja kyllä se käsitunnustelukin kertoo todella paljon, märkä hake on nahkeaa ja tikkua vääntäessä ei kuulu selkeää rasahdusta.

Mitä tulee hakkeen kosteuden mittaukseen niin kyllähän kosteus tulee tietää ettei kasa lähde palamaan ja homehtumaan.
Kun on oikein suunniteltu siilo niin siihen voi puhaltaa ilmaa jolla kuivatetaan ja estetään palaminen.

Tietenkin isot laitteet polttavat vaikka lehmiä (ei muuten ollut vitsi) joten niissä on yksi hailee mikä on kosteus.
Jotkut ovat hakettaneet suoraan pystystä puuta ja heti polttoon, mutta ei niistä se saatu energia ole kauheaa.

Palamisnopeutta pitää säätää jollakin muulla konstilla kuin puiden kosteutta muuttamalla. Vaikka märkä puu palaa hitaasti niin ei se kovin tehokasta ole. Kaiken veden joutuu kuitenkin höyrystämään. Mielummin isompia puita jos haluaa hidastaa palamista.