Auttakkee mua! Oon siis seurustellu vasta vähän aikaa miehen kanssa, mutta siis tunnen hänen siskonsa teiniajoilta ja nyt oon ressannu sitä että hää ei pidä musta ku sillo aikanaa ollu jotain kismaa varmaan. Näin hänet kumminki ekaa kertaa sit moneen vuoteen pari päivää sitten ja niinhän siinä kävi että ei edes moikannut mulle. Ollaan siis kummatkin saatu jo lapsi ja muutenki aikuistuttu (ehkä?). Olen siitä miehelle sanonu että ei olla siskos kans oltu tekemisissä mutta hän väittää että kyllä se musta pitää yms koska on hän kaikista muistakin pitäny.. Joo elikkä häne sisko on hyvä kaveri edelleen miehen eksien kanssa.. Ja niiinko monet on sanonu nii oon ihan eri maailmasta ku ne kaks aikasempaa ja et ollaa nii erilaisia ihmisiä muutenki et kukaa ei ois ikinä kuvitellu et voitas olla yhessä.. Mutta niiin kertokaa millä pystyisin ottaa kontaktia miehen siskoo joka näyttää ihan selvästi et häntä ei kiinnosta?! Tulen kuitenki miehen äidin kans hyvin toimeen ja hänen kans ollaan monesti juteltu monta tuntia kahestaan ku ollaan siel käyty. Joten ei voi siitäkään olla et anoppi vihaa niin vihaa siskokin.
Poikaystäväni sisko ei pidä minusta???
ressaantunumamma
7968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ja siis edelliseen lisäten tämän siskon miehen kanssa tulen kyllä toimeen ja ollaan myös juteltukkin..
Hiljast on.. Kertokaa onko jotain vastaavanlaista jollakin ollut.
En osaa kyllä antaa mitään hyvää vinkkiä miten kannattaisi toimia. Hyviä neuvoja otetaan kuitenkin vastaan, koska itsellä vähän samantapainen tilanne. Eli siskoni mies ei pidä musta. Siskon seistessä vieressä, on olevinaan mukava ja hymyilee, mutta kun sisko lähtee kauemmas, mairein teeskentely loppuu ja tulee ikävää vittuilua ja piikittelyä.
Siskollenikaan en viitsi asiasta puhua, koska hän ei voi asialle mitään, todennäköisesti aiheuttaisi vain sen, että siskoni alkaisi stressata tapaamisista.
Mun pitäisi selvittää asia itse tämän miehen kanssa, mutta en tiedä miten. Todennäköisesti reaktio olisi vain muka-hämmästynyttä silmien pyörittelyä että olenpas hysteerinen ja vainoharhainen ja kuvittelen omiani. Tuskin myöntäisi suoraan että aivan oikein huomasit, en todellakaan pidä sinusta.
En pidä itsekään kaikista ihmisistä, mutta mulla on silti käytöstavat enkä piikittele ihmisiä siitäkään huolimatta vaikkei oltaisi ylimpiä ystävyksiä.
Toisaalta, mitä selvitettävää siinä edes on jos joku ei pidä musta. Kyseessä ei ole riita, ei olla riidelty missään vaiheessa. Ihmisellä on täysi oikeus olla pitämättä toisesta. Mietin vain, miten voin tulla toimeen tuollaisen kanssa pahoittamatta itse mieltäni.
Siskot voi olla miehelle tärkeitä ja jos alkaa puuttua teidän elämään antamalla neuvoja, sano suoraan.
Mutta ethän ole siskon takia miehen kanssa, ja kerro miehelle myös jos alkaa vinoilla tämä sisko.
Mulla sama tilanne.Ainoa sisko on niin ihastunut veljeensä,että kiukutteli suhteemme alussa kuin pikkutyttö,nykyisin ei onneksi tarvi olla yhteydesssä!Edellisessä suhteessa miehen sisko oli hyvää pataa entisen tyttöystävän kans,ja siksi viileän kohtelias minua kohtaan,mutta minkäs teet,hyvin pärjäiltiin,aikuiset ihmiset sentään!
En tiedä mikä teidän taustanne tuntemiselle "kait" on ollut, mutta itse en ole voinut koskaan ystävystyä siskoni miehen kanssa, koska hän oli pahin kiusaajani ylä-asateella, mutta ei omien sanojensa mukaan muista sitä (kiusasi kai niin monia). Kävin kiusaamisen takia terapiassa 8 vuotta, ja tämä ei muista edes mitä teki.
Perhejuhlat menevät niin, että menen paikalle kun sisko perheineen on häipynyt.
Mitä enemmän yrität, sitä heikompi tulos. Luota elämään, iltaisin käytä posittivista mielikuvaharjoittelua jossa näet teidät kaksi ystävinä, tulemassa hyvin toimeen. Tee tämä muutama kerta, ja sitten relaat kertakaikkiaan ja luotat siihen että aika ja elämä toteuttavat toiveesi jonkin asian kautta.
Intuitiivisesti näen, että tuo sisko on kuullut todella ilkeitä ja melko perättömiä juoruja sinusta. Tästä nyt johtuu tilanteenne.