Olimme yhdessä kolme vuotta.
Opetin häntä puhumaan ja kirjoittamaan suomea, annoin hänelle sydämeni ja sieluni. Katsoin häntä silmiin ja rakastuin häneen.
Ne ajat jota kulutin turkin kielen opiskeluun ja turkkilaiseen keittiöön..
Sinne meni unelmat.
Opetin häntä puhumaan ja kirjoittamaan suomea, annoin hänelle sydämeni ja sieluni. Katsoin häntä silmiin ja rakastuin häneen.
Ne ajat jota kulutin turkin kielen opiskeluun ja turkkilaiseen keittiöön..
Sinne meni unelmat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heh......jälleen yksi tyhmä suomalainen l.utka:D:D:D:D:D
Ainakin Kalen päivä on pelastettu täällä iloisella uutisella. Vahingon ilo se on ainoa oikea ilo ilman viinaa. Vai mitä Kale?
Niinpä, ei näiltä buhahaa äijiltä taida muuta iloa löytyä elämästä, kun tällä palstalla kyttääminen ja ivaaminen..
"kuin tällä palstalle kyttääminen ja ivaaminen" itse ette kyttää tai ivaa varsinkaan suomalaista miestä ettehän?
EI syytä murheeseen. Sait vastineeksi todennäköisesti runsaasti Turkkilaisia namusia. Ja niiden vuoksi kannattaa ottaakin huimiakin riskejä.
Jos jotakin positiivista yrittää tästä löytää, niin se, ettei sinulta mennyt hukkaan enempää kuin kolme vuotta. Sait kaiketi pitää henkesi ja terveytesikin. Niin hyvin ei käy kaikille.
Kielen oppiminen ja keittotaito on aina hyödyllistä, sitä ei kannata katua.
Hän puhui jatkuvasti turkkilaisuudesta ja miten ylpeä minun tulisi olla kun olen turkkilaisen kanssa.
Me turkkilasiet.. me turkkilaset teimme tän ja tuon...
Löytyykö vastaavia kokemuksia?
Tuskinpa. Olet ainoa suomalainen nainen turkkilaisen miehen kanssa.