Lehdessä oli kirjoitus jossa SAK:n työntekijä antoi lausunnon, että työsopimusta ei pidä tehdä suullisena.
Mutta, sitten kuiteskin toisaalla sanotaan, ,,että ,,suullinen sopimus on yhtäpitävä , kuin paperillekkin laadittu.
Onko siis kysymys vain siitä, kuka puhuu ja mistä liitosta, annetaan lausunnot, vai mistä???
Jos on suullinen sopimus, asiasta kuin asiasta työnantajan kanssa, niin sehän nyt on selvää, että raha puhuu.
Sitten on niitä työnantajia jotka tekevät työsopimuksen, sitten kun kerkiävät.
Toisinaan työntekijä on ollut jo töissä 2 viikkoa, jopa alle kuukaudenkin.
Jos tällä välin irtisanotaan, koeajalla, onko palkkasaatavat lujassa???
Mutta, sitten kuiteskin toisaalla sanotaan, ,,että ,,suullinen sopimus on yhtäpitävä , kuin paperillekkin laadittu.
Onko siis kysymys vain siitä, kuka puhuu ja mistä liitosta, annetaan lausunnot, vai mistä???
Jos on suullinen sopimus, asiasta kuin asiasta työnantajan kanssa, niin sehän nyt on selvää, että raha puhuu.
Sitten on niitä työnantajia jotka tekevät työsopimuksen, sitten kun kerkiävät.
Toisinaan työntekijä on ollut jo töissä 2 viikkoa, jopa alle kuukaudenkin.
Jos tällä välin irtisanotaan, koeajalla, onko palkkasaatavat lujassa???
Vastaukset 5
Vanhimmat
SAK:n työntekijän lausunto tarkoittanee, juuri sitä, että sitä ei pidä tehdä suullisena esimerkiksi mahdollisten riitatilanteiden varalta. Jos työsuhde riitautetaan syystä tai toisesta, sana sanaa vastaan on vaikea todistaa. Tästä syystä kirjallinen sopimus on sekä työnantajan sekä työntekijän juridinen turva ongelmatilanteiden varalta.
Suullinen sopimus on lain mukaan sitova, mutta riitatilanteissa palataan samaan asetelmaan kuin yllä. Miten pystytään pitävästi todistamaan, mitä on sovittu, milloin, kenen kanssa... hyvällä tuurilla näitä keskusteluja on käyty meilitse, jolloin on olemassa jonkinlainen todistusaineisto. On melkoinen riski jättäytyä suullisen sopimuksen varaan. Lisäksi saatat tarvita sopimusta myöhemmässä elämässä.
Hyvä käytäntö on tehdä työsoppari ennen ensimmäistä työpäivää. Työntekijällä on oikeus vaatia sopimusta ja työnantajan tulee se lain mukaan tehdä. On huonoa toimintaa, jos työnantaja ei kohtuullisessa ajassa pyynnöstä toimita sopparia. Toisinaan esim. julkisella sektorilla sopimukset myöhästyvät, koska virallinen lupamenettely on kesken.
Työsuhteen voi päättää koeajalla puolin ja toisin, työantaja on velvollinen maksamaan palkan niiltä päiviltä, kuin olet ollut töissä. Jos työnantaja riitauttaa tilanteen eikä suostu maksamaan, eikä sinulla ole kirjallista sopparia, kannattaa kutsua todistajaksi henkilöitä, jotka voivat todistaa, että olet ollut kyseisinä päivinä töissä. Joskus näitä asioita puidaan käräjillä, mutta moni työnantaja pelästyy jo siinä kohtaa, jos uhkailet ottavasi asiassa yhteyttä ammattiliiton lakimieheen.
Suullista sopimusta ei pysty todistamaan,,,, Kirjallisen pystyy, kun siinä on kummankin allekirjoitus ja on kaikki sovittu kirjattu ylös: työaika, palkka, työn kesto, tes, jopa tehtävät... yms...
Toisaalta työsopimuslaki edellyttää kirjallisia työsuhteen ehtoja, aina jos työ kestää yli kuukauden:
Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. jne.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L2P4
No, se laki voi edellyttää mitä tahansa. Mutta mitä luulet, jos ihmistä ruvetaan pestaamaan suullisilla sopimuksilla ilman minkäänlaista kirjallista paperia, jonka kumpikin osapuoli allekirjoittaa, niin mitenkähän se työnantaja mitään työsuhteen ehtoja rupeaa erikseen latelemaan paperille. Ei mitenkään! Lakiin voi kirjoittaa mitä tahansa, mutta jos ei toimi muutenkaan kuin yleisesti toimitaan, eli yleisesti kyllä kirjallinen sopimus tehdään, niin ei sitä sitten muutenkaan niitä lakeja tunneta tai noudateta. Lue vaan lisää lakia.
Olet valitettavan oikeassa ja etenkin pienet yritykset tomimat joskus näin ihan vain tietämättömyyttään. Esimerkiksi yrittäjällä voi olla ydintoimintaan liittyvää vahvaa substanssia, mutta työnantajan juridiset velvoitteet eivät ole tuttuja. Edelleen esimerkiksi monet kesätyöntekijät palkataan ilman sopimusta ja ulkomaisen työvoiman osalta en osaa edes arvioida lukuja. Toinen kääntöpuoli on siinä, että työntekijäkään ei aina tunne oikeuksiaan.
Suurin osa ihmisistä tekee elämänsä aikana töitä työsuhteessa, siksi olisi ihan hyödyllistä käydä työoikeuden perusasioita läpi yläasteen opinto-ohjaajaan tunneilla. Moni aloittaa työelämän yläasteikäisenä kesätöissä. Tai yläkouluksihan tuota kai tänä päivänä kutsutaan.
Työsuhteen ehdot tosiaan käyvät ilmi pääosin siitä, että työsopimuksessa mainitaan sovellettava TES. Jos alalla ei ole omaa TESiä, silloin työsuhteen reunaehtoina toimii Suomen laki, eli yleinen työlainsäädäntö. Sekin on totta, että meillä ei Suomessa voida mitenkään viranomaistaholta seuratan, että jokaista työsopimusta noudatetaan pilkulleen. Eikä valtion ole tarkoitus niin toimia. Meillä on kuitenkin erilaisia tahoja, kuten työsuojeluhallinto (johon voi jättää ilmoituksen mm. työnantajan rikkomuksista), ammattiyhdistykset ym, jotka toimivat lähempänä ruohonjuurta kansalaisten tukena.