Hei,
Haluan kysyä tätä asiaa..
Olen tutustunut noin 30 v mieheen, joka on saksasta kotoisin, mutta asuu Suomessa. Miten helposti saksalaiset miehet kertovat tunteistaan? Olemme nyt jonkin aikaa puhuneet päivittäin puhelimessa ja laittaneet satunnaisia viestejä. Puhelut ovat olleet aika neutraaleja, mutta välillä on ollut jotain, mistä voisi tulkita, että hn on kiinnostunut. Mutta sitten taas yleensä on paljon sellaista, mistö voisi tulkita jutun pelkäksi kaveruudeksi. Mies on monesti kovin kiireinen, mutta usein puhumme tunninkin puheluita. Hän on kiinnostunut mielipiteistäni.
Minulla vähän sellainen olo, että hän haluaisi minun tekevän endimmäisen siirron. Hän välillä heittää aika isoja koukkuja: pitäisikö muuttaa takas saksaan? Jne. Mistä minulle tulee paha mieli.. en osaa vastata kuin jotain ympäripyöreää.
Haluan kysyä tätä asiaa..
Olen tutustunut noin 30 v mieheen, joka on saksasta kotoisin, mutta asuu Suomessa. Miten helposti saksalaiset miehet kertovat tunteistaan? Olemme nyt jonkin aikaa puhuneet päivittäin puhelimessa ja laittaneet satunnaisia viestejä. Puhelut ovat olleet aika neutraaleja, mutta välillä on ollut jotain, mistä voisi tulkita, että hn on kiinnostunut. Mutta sitten taas yleensä on paljon sellaista, mistö voisi tulkita jutun pelkäksi kaveruudeksi. Mies on monesti kovin kiireinen, mutta usein puhumme tunninkin puheluita. Hän on kiinnostunut mielipiteistäni.
Minulla vähän sellainen olo, että hän haluaisi minun tekevän endimmäisen siirron. Hän välillä heittää aika isoja koukkuja: pitäisikö muuttaa takas saksaan? Jne. Mistä minulle tulee paha mieli.. en osaa vastata kuin jotain ympäripyöreää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tänäänkin puhuimme useaan otteeseen, miehen aloitteesta.
Puhumme yleensä aika neutraaleista jutuista. Hän haluaa kertoa paljon asioita. Kyselee välillä minultakin, mutta ei niin paljon kuin minä hältä.
Up
Nuoruuden hurmaa... ei oikein tiedä, mitä haluaa. Tuskin tuo on ihan maasta kiinni. Näin hieman vanhempana naisena, kokemukseni nuoremmista miehistä on, että he eivät todellakaan tiedä mitä haluavat, kunhan haluavat haahuilla edes takaisin, ja ehkä sitten lopulta asettuvat väsyneenä johonkin, missä on mukavaa.
Saksalaisista en tiedä, mutta naapurimaan Hollannin miehet aika usein eivät todellakaan tunteista ilmoittele; kaikki on hyvin asiallista. Naimisiinkaan eivät mene kuin uskonnolliset piirit; moni kohtelee avokkia ja lasten äitiä kuin kämppistä -tarkoittamatta sillä ettei ole suhteeseen sitoutunut. Jollet tiedä niin kysy. Oman hollantilaiseni kanssa olen pärjännyt loistavasti valmistautumalla siihen ettei voi olettaa; pitää kertoa ja pitää kysyä. (Olen kolmenkympin pahemmalla puolella mutten vielä 40, ja sanottu hollantilainen osti myös sen vihkisormuksen jota hänen perheessään ei kellään muulla samanikäisellä ole, koska omassa perheessäni se on tapana).
Kyllä siellä muutkin menevät naimisiin kuin uskonnolliset piirit, älä nyt höpöjä puhu. Itse olen ollut 12 vuotta naimisissa täällä ja paljon on nuoria ja vähän vanhempiakin pareja aviossa. Ja sormukset on sormissa, ainakin meidän suvun pareilla ja myös tuttavapariskunnilla.
Ehkäpä pyörimme eri piireissä, voin puhua vain omasta kokemuksesta. Mieheni veli on tällä hetkellä ihan mutkalla koska haluaisi lapsensa äidin kanssa naimisiin; lapsen äiti haluaa rekisteröidyn parisuhteen koska kaikki muu on kuulemma hömpötystä =). Silti, pysyn neuvossani "kuka tietää, kysy siltä itseltään".