Äitini kuoli 2009 ja kerkesi kuukauden aikana olemaan hoidettavana 4 eri sairaalassa (joista yhdessä vain päivystyksessä tutkimuksissa).
Nyt haluaisin tutkittavakseni äitiäni koskevia papereita hoidon ajalta, haluaisin mahdollisen vahvistuksen hoitovirhe-epäilyilleni.
Mistä lähden liikkelle? Otanko yhteyttä jokaiseen hoitaneeseen sairaalaan vai sairaalaan jossa kuoli? Kehen otan yheyttä?
Olisin kovin kiitollinen vastauksista. :)
Nyt haluaisin tutkittavakseni äitiäni koskevia papereita hoidon ajalta, haluaisin mahdollisen vahvistuksen hoitovirhe-epäilyilleni.
Mistä lähden liikkelle? Otanko yhteyttä jokaiseen hoitaneeseen sairaalaan vai sairaalaan jossa kuoli? Kehen otan yheyttä?
Olisin kovin kiitollinen vastauksista. :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saako niitä tietoja..Kysäse sieltä sairaalasta potilasasiamieheltä.
Potilasarkistosta saa vielä 10 vuotta kuoleman jälkeen. Ole yhteydessä kaikkiin vainajan sairaaloihin.
Jos et saa äitisi potilaskansiota selattavaksesi esim. osaston taukotilassa tai poliklinikan odotustilassa, tilaa kopiot hoitajilta kirjallisesti. Ne ovat valmiit 1-2 päivässä tilauksesta.
Vaihtelee sairaanhoitopiireittäin, että saako puhelimitse vai ainoastaan kirjallisesti. SatSHP vaatii vierailua paikan päällä sairaalan infopisteessä tilausta tehtäessä. En tiedä, antavatko jotkin sairaalat potilaskansiot myös mukaan. SatSHP:ssa se ei ole mahdollista.
Vainajan omaiset saa vain ylilääkärin luvalla käsiinsä kuolleen omaisen paperit. Eikä niitä todellakaan saa katsottavaksi missään sairaalan kahviossa.
Taitaa olla vaikea projekti?
Sairaskertomukset olisi kannattanut pyytää kun vielä äitisi oli vielä elossa,se on niin kieroa touhua.Minä en ainakaan luota siihen että saisin oikeat sairaskertomukset,mutta aina voi yrittää.
Et saa niitä, onneksi tuo vaitiolovelvollisuus potilaan asioista säilyy kuoleman jälkeenkin.
Miksi olet liikkeellä vasta viisi vuotta äitisi kuoleman jälkeen? Kannattaa selvittää ensin, ennättääkö tietyt hoitovirhekantelut vanheta tuossa ajassa, eli edellytetäänkö, että on tapahtunut isompi rikos, ennenkuin asia tutkitaan.
Ota alkuun yhteyttä vaikka äitisi viimeisen hoitopaikan potilasasiamieheen. Tehtiinkö äidillesi ruumiinavaus? Joskus sairaalapotilaille määrätään epäselvissä tapauksissa jopa oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.
En tiedä pykäliä, mutta oletan, että papereiden saamiseen vaikuttaa jotain se, onko vainaja sallinut omaisilleen tiedon annon. Jos tiedonanto on kielletty, niin olettaisin, että sama säilyy kuoleman jälkeenkin, ellei ole todella perusteltua syytä penkoa tietoa. Tässäkin potilasasiamies on viisain tietolähde.
Jos sairaanhoitoa verrataan vaikka lentoliikenteeseen, niin virheitä ja komplikaatioita tapahtuu todella paljon. Toisaalta useimmin sairaalaan menevä potilas on huonokuntoinen jo ennestään, ja ehkä kestää hoitoa huonosti. Minkään hoidon sivuvaikutuksia ei voi aina ennakoida. Diagnosoinnissa oletetaan ensimmäisenä vaivan olevan se todennäköisin, ei epätodennäköisin, jolloin harvinaisen sairauden toteaminen voi hidastua. Eli ajattele reaalisesti, mikä oli äitisi tilanne sairaalaan mennessä. Oliko hänellä ennestään vaikkapa syöpä tai dementia? Vai oliko hän täysin terve, ja menehtyi rutiinitutkimukseen?
http://www.valvira.fi/tietopankki/kannanotot/kuolleen_potilaan_potilasasiakirjatietoja_voidaan_luovuttaa_omaisille_vain_tietyin_edellytyksin