Jäspi YPV40 vai Arimax 240

Molempi parempi

Harkinnassa puukattila kumpi parempi vaihtoehto. Riittääkö kattilan ja varaajan välillä tuuman putket, pumppu on.

28

3887

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • alapalo2

      molemmat surkeita koteloituja nuotioita, älä ota kumpaakaan.

    • ml213.

      Jos joka tapauksessa olet hankkimassa puukattilaa, niin ehdottomasti tämän päivän paras mahdollinen eli käänteispalo periaatteella toimiva. Mutta, tarkista hormin / vedon toimivuus.
      Viron markkinoilta moni on hankkinut kattilansa.

    • jotainuuttaajotainva

      Nykyaikaiseen puulämmitysjärjestelmään ei kuulu yläpalokattila. Jos haluat vetää 50 luvun tyylillä ja kulkea pannuhuoneessa pakkasilla koko illan niin laita pois vaan. Molemmat yhtä huonoja. Eli voit valita kumman vaan. Tuuman putket on ehkä hiukan alakannattiin. Itse jatkaisin kattilanyhteen paksuisella putkella varaajaan asti. Ja sitten se latauspumppu mukaan järjestelmään niin homma pelittää paljon paremmin. Siihen ohjaus hormitermarilla niin ei tarvitse enää viimeisen pesällisen jälkeen käydä pannuhuoneessa.

      • paskalaitos

        kovalla pakkasella yläpalo kattilalla "viimeisen" ja "ensimmäisen" pesällisen välissä ei ole niin pitkää aikaa että hormi kerkeäisi jäähtymään.


    • ml213.

      >Riittääkö kattilan ja varaajan välillä tuuman putket, pumppu on. <

      Kattila kyllä toimii vaikka tuuman putkituksella, mutta järkevintä on putkittaa 11/2" putkituksella. Veden kierto on huomattavasti parempi kattilan toimiessa poikkeavassa tilanteessa eli lähellä 100C:tta. Siis huolettomampi käyttää.

      Putkituksen kokoon vaikuttaa varaajan sijainti. Pitkissä vedoissa 2" putkitus on järkevintä.

      • 13+5

        Molemmat vaihtoehdot melko työläitä lämmittää.. Kokemusta oli toistakymmentä vuotta yläpalosta. En huolisi enää. Nyt on ollut alapalo, eikä valittamista suuremmin ole.


      • ml213.
        13+5 kirjoitti:

        Molemmat vaihtoehdot melko työläitä lämmittää.. Kokemusta oli toistakymmentä vuotta yläpalosta. En huolisi enää. Nyt on ollut alapalo, eikä valittamista suuremmin ole.

        Niimpä. Jos polttaa normaalia halkopuuta, niin käänteispalokattila on paras vaihtoehto. Niin, ja kaikkein helpoimmalla pääsee varaajan /puulämmityksessä.


      • 13+5
        ml213. kirjoitti:

        Niimpä. Jos polttaa normaalia halkopuuta, niin käänteispalokattila on paras vaihtoehto. Niin, ja kaikkein helpoimmalla pääsee varaajan /puulämmityksessä.

        Joo.. Halkopuuta tuossa alapalossakin pääasiassa poltellaan. Käy toki monet muutkin polttoaineet. Tää alapalo tai käänteispalo on ns. pannuhuonekohtainen asia.
        Mitä kukin kattilaltaan haluaakaan? sellaisen sitten laittakoon.. ;-)


    • Pähkäilijää

      Kohta voit saada 11 vuotta käytetyn Arimax 240 kattila tosi halvalla... Uusi kattila odottaa pihalla ja muuttaa pannariin jossain vaiheessa kesää.

      En tosin suositettele kenellekään ko kattilaa omakotitalon lämmittämiseen, mutta jonnekin korjaamohalliin glygolitäytteisenä tai kylpytynnyrin lämmitykseen lämmönvaihtimen kanssa se on ihan passeli peli mutta jokapäiväisessä käytössä turhan työläs.

      • Molempi parempi

        Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)


      • ml213.
        Molempi parempi kirjoitti:

        Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

        Työläästä, se lie jokaisella oma näkemyksensä. Kerron kokemuksesta. Jos YP kattilalla halutaan edes pyrkiä polttamaa savukaasut huolellisemmin, niin puiden lisäysväli max 20 min. Oma Jämä YP palaa käänteispalokattilan puhtaudella ja puiden lisäys on max 30min. (muunneltu palamistila)

        YP kattilaa ei saa toimimaan hyvin, jos vain puita viskelee milloin muistaa tai kerkiää, vaan lisäys on oletava erittäin tarkka ja silloinkin palaminen ei ole täydellistä.

        Taas käänteispalo kattilassa kaasujen palaminen on täydellistä ja vakio kun kattila on säädetty oikein. Niin, ymmärtääkseni 1000/L varaajaan kattila ei vaadi puiden lisäystä.Vain sytytyksen. Puiden lisäys tässä kattilassa taas aiheuttaa savuttamista.

        No, jokainen tehnee omat päätöksensä, mutta tuttavani just äskettäin hankki Atmos käänteispalo kattilan Virosta ja muuta römpettä kotipihaan tuotuna, niin koko lasku oli 2800€.Sitä en tiedä paljonko kotimaassamme nämä kattilat maksavat.

        Omalla kohdallani tämä kattila ei toimisi, koska poltan kuivaa roska /jäte puuta, jonka polttaminen ei onnistu käänteispalokattilassa.

        Muuten paljonko tänä päivänä kattilat maksavat?Jämä - Arimax


      • ml213.
        ml213. kirjoitti:

        Työläästä, se lie jokaisella oma näkemyksensä. Kerron kokemuksesta. Jos YP kattilalla halutaan edes pyrkiä polttamaa savukaasut huolellisemmin, niin puiden lisäysväli max 20 min. Oma Jämä YP palaa käänteispalokattilan puhtaudella ja puiden lisäys on max 30min. (muunneltu palamistila)

        YP kattilaa ei saa toimimaan hyvin, jos vain puita viskelee milloin muistaa tai kerkiää, vaan lisäys on oletava erittäin tarkka ja silloinkin palaminen ei ole täydellistä.

        Taas käänteispalo kattilassa kaasujen palaminen on täydellistä ja vakio kun kattila on säädetty oikein. Niin, ymmärtääkseni 1000/L varaajaan kattila ei vaadi puiden lisäystä.Vain sytytyksen. Puiden lisäys tässä kattilassa taas aiheuttaa savuttamista.

        No, jokainen tehnee omat päätöksensä, mutta tuttavani just äskettäin hankki Atmos käänteispalo kattilan Virosta ja muuta römpettä kotipihaan tuotuna, niin koko lasku oli 2800€.Sitä en tiedä paljonko kotimaassamme nämä kattilat maksavat.

        Omalla kohdallani tämä kattila ei toimisi, koska poltan kuivaa roska /jäte puuta, jonka polttaminen ei onnistu käänteispalokattilassa.

        Muuten paljonko tänä päivänä kattilat maksavat?Jämä - Arimax

        Lisäys edelliseen. Mörskässäni on 2000/L varaaja ja talvisaikaan varaajan lämmitys vie kokonaisuudessaan aikaa 6/ h. Varaajan lämmön nousu n.70C Lämmityskerrat 2.......4 päivän välein.


      • ml213.
        Molempi parempi kirjoitti:

        Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

        Ajatteleppa ihan käytännön tasolla mikä on todellinen ero kattiloiden / lämmityksen välillä.
        1. YP kattila (yks hailee kenen tekemä). Sytytät ja lisäilet puita kattilaan 15......30 min välein ja silti nokimuodostuminen kattilaan ja hormiin on melkoista ja erikoisesti tämä noki on palamatonta polttoainetta.

        2. Tämän päivän käänteispalokattila. Teet alkutoimenpiteet sytytyksen alussa. .Täytät säiliön ja sytytät. Muutaman tunnin kuluttua puut on palaneet ja varaaja latautunut lämpöenergiasta ja vaikka kyseessä olisi alkeellinen versio, niin suljet hanan varaajan ja kattilan väliltä ja savupellin.

        Itse suosittelen tätä kattilaa siksi, koska sen toimintaperiaate on puolueettomasti paras ja maallikkokin mahdollistuu siten polttamaan puuta puhtaasti.YP kattila vaatii AINA asiaan perehtymisen. Niin, ja puhtaasti palaminen tarkoittaa juuri vähäisempää puumäärää vuositasolla. Palamaton puu/kaasu on sitä nokea ja karstaa, jota tässä kattilassa muodostuu vähän.


      • ml213. kirjoitti:

        Ajatteleppa ihan käytännön tasolla mikä on todellinen ero kattiloiden / lämmityksen välillä.
        1. YP kattila (yks hailee kenen tekemä). Sytytät ja lisäilet puita kattilaan 15......30 min välein ja silti nokimuodostuminen kattilaan ja hormiin on melkoista ja erikoisesti tämä noki on palamatonta polttoainetta.

        2. Tämän päivän käänteispalokattila. Teet alkutoimenpiteet sytytyksen alussa. .Täytät säiliön ja sytytät. Muutaman tunnin kuluttua puut on palaneet ja varaaja latautunut lämpöenergiasta ja vaikka kyseessä olisi alkeellinen versio, niin suljet hanan varaajan ja kattilan väliltä ja savupellin.

        Itse suosittelen tätä kattilaa siksi, koska sen toimintaperiaate on puolueettomasti paras ja maallikkokin mahdollistuu siten polttamaan puuta puhtaasti.YP kattila vaatii AINA asiaan perehtymisen. Niin, ja puhtaasti palaminen tarkoittaa juuri vähäisempää puumäärää vuositasolla. Palamaton puu/kaasu on sitä nokea ja karstaa, jota tässä kattilassa muodostuu vähän.

        YPV40:n ja 1200 l varaajan puoli tieteellisten mittausten perusteella jos halutaan jonkinlaista hyötysuhdetta niin kattilaan ei lisätä puita vaan poltetaan pesällinen kertanaan päältä sytyttäen ja seuraava pesällinen hiilloksen loputtua. Kovilla pakkasilla kolme pesällistä päivässä. Varaaja sais olla 2000 l mutta näillä mennään.


      • aikaamenee
        Molempi parempi kirjoitti:

        Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

        Yläpalokattila ja 1000l varaaja. Tuhoon tuomittu pakkotyölaitos. Kunnon pakkasilla 3 lämmityskertaa vrk. Eli kuusi pesällistä vrk. Ehditkö.

        Jos uudempi talo niin 2krt vrk voi riittää.

        Käänteispalolla 2-3 pesällistä ja nuokin vajaita pesällisiä tuohon varaaja kokoon. Esim. 30-40kW kattilalla.


      • ml213.
        aikaamenee kirjoitti:

        Yläpalokattila ja 1000l varaaja. Tuhoon tuomittu pakkotyölaitos. Kunnon pakkasilla 3 lämmityskertaa vrk. Eli kuusi pesällistä vrk. Ehditkö.

        Jos uudempi talo niin 2krt vrk voi riittää.

        Käänteispalolla 2-3 pesällistä ja nuokin vajaita pesällisiä tuohon varaaja kokoon. Esim. 30-40kW kattilalla.

        Energian kulutukseen ei ole merkitystä millä ja miten talonsa lämmittää. Melkoinen mörskä täytyy olla jos talo vaatii 3lämmityskertaa vuorokaudessa. eli n 200kwh.

        Tuskaiseksi menee myös, jos käänteispalokattilallakin lämmityskerrat olisi 3 kertaa vrk.

        Kokonaisuus puulämmityksessä tulisi suunnitella siten, että alle -25C pakkasilla lämmityskerrat olisivat 2.......3 vrk välein. Kovilla pakkasilla voi lämmittää kerran vrk, koska näitä pakkasia on harvemmin.

        Ps.

        YL kattilaan ei tule liittää pesällisiä, vaan lisäyskerrat, joita taas on repullinen jos kaksikin.


      • ml213.
        pynnoti1 kirjoitti:

        YPV40:n ja 1200 l varaajan puoli tieteellisten mittausten perusteella jos halutaan jonkinlaista hyötysuhdetta niin kattilaan ei lisätä puita vaan poltetaan pesällinen kertanaan päältä sytyttäen ja seuraava pesällinen hiilloksen loputtua. Kovilla pakkasilla kolme pesällistä päivässä. Varaaja sais olla 2000 l mutta näillä mennään.

        Kukaan ei kieltäne puiden hävittämistä, mutta voi sitä savun muodostusta, jos hiilloksen päälle laitetaan täysi pesä'lline puita. Alussa kytöpaloa j akeskivaiheella ylisuuri kaasujen muodostuminen ja lopussa kaasujen harva palaminen /yliilma.

        Paras tapa on laittaa puita sen varran, mitä kattilan rakenne mahdollistuu kaasuja polttamaan. Jos palamiskaasuja on runsaasti , niin tapahtuma on sama kun Diesel moottoriin laitetaan ylisuuri syöttö ilmamäärään verraten. Polttoaineen hävittämisestä on kysymys,- ei tehojen noususta.


      • aikaamenee
        ml213. kirjoitti:

        Energian kulutukseen ei ole merkitystä millä ja miten talonsa lämmittää. Melkoinen mörskä täytyy olla jos talo vaatii 3lämmityskertaa vuorokaudessa. eli n 200kwh.

        Tuskaiseksi menee myös, jos käänteispalokattilallakin lämmityskerrat olisi 3 kertaa vrk.

        Kokonaisuus puulämmityksessä tulisi suunnitella siten, että alle -25C pakkasilla lämmityskerrat olisivat 2.......3 vrk välein. Kovilla pakkasilla voi lämmittää kerran vrk, koska näitä pakkasia on harvemmin.

        Ps.

        YL kattilaan ei tule liittää pesällisiä, vaan lisäyskerrat, joita taas on repullinen jos kaksikin.

        Varaajasta voi kovilla pakkasilla hyödyntää vanhassa talossa vaan n. 40 astetta. 50 ei riitä enää kovilla pakkasilla menovedeksi ja kämppä kylmenee. 3 kertaa varaaja täyteen n. 140kWh. Ja aloittaja kirjoitti 70-80 asteisesta varaajasta. Noilla lämmöillä kWh määrä pienee vielä paljon. Paluuvesikin noissa vanhoissa kämpissä tahtoo olla 40 tai jopa yli.

        Asia tietenkin muuttuu jos talo on uusi ja hyvin eristetty. Lämmönjako on lattialämmitys. Varaajan käyttöaste paranee huomattavasti 30- 95. Lämpötilaero onkin yhtä äkkiä 70 astetta ja kWh määrä kasvaa yhdellä lämmitys kerralla jo n. 75 kWh.

        Tuo kolme kertaa vrk ei ole kaukana totuudesta vanhassa talossa jossa on yksilehtiset patterit.

        Käänteispalolla ainakin lisäys kerrat jää pois. Mutta 1000l varaaja vaatii melkein sen aamuin illoin lämmityksen talvisin. Jos talo on hiukankin vanhempi. Käänteispalo voi jatkaa lämmitysaikaa sen ratkaisevan ajan katkokäynnillä kovan kulutuksen aikana. Eli loppuhiillos voi pitää kämppää lämpöisenä sen pari kolme tuntia. Jos ylitäyttö on ollut sopiva. Tuo ei vielä pahaa kitupolttoa ole kun siellä on iso kasa hehkuvaa hiillosta jäljellä.

        Kaverilla on käänteispalo 32kW ja 1200l varaaja. Talo 78 vuodelta ja yksilehtiset patterit. Lämmittää yli -10 asteen pakkasilla 2 kertaa vrk. Illalla vajaan täyden pesän ja aamulla laittaa puolikkaan palamaan. Usein kuulemma on vielä hiillostakin sen verran kytemässä että tulitikkuja ei tarvita. Eli yläpalolla tuo vaatisi käytännössä illalla 2-3 lisäyskertaa ja aamulla 1-2. Itsellä on samanlainen kattila ja 2000l varaaja. Lämmitän kerran vrk talvella ja joskus jopa 2-3vrk välein. No talokin on uudempi ja asuu vähemmän ihmisiä.

        Eli ei ole oikeaa vastausta kysymykseen kuinka työlästä jos ei tiedetä talon energiankulutusta ja käyttöveden tarvetta. Joka tapauksessa samassa talossa yp ja käänteispalon suhteet työläisyyden osalta menee varmaan 80/20 käänteispalon voitoksi.


      • ml213.
        aikaamenee kirjoitti:

        Varaajasta voi kovilla pakkasilla hyödyntää vanhassa talossa vaan n. 40 astetta. 50 ei riitä enää kovilla pakkasilla menovedeksi ja kämppä kylmenee. 3 kertaa varaaja täyteen n. 140kWh. Ja aloittaja kirjoitti 70-80 asteisesta varaajasta. Noilla lämmöillä kWh määrä pienee vielä paljon. Paluuvesikin noissa vanhoissa kämpissä tahtoo olla 40 tai jopa yli.

        Asia tietenkin muuttuu jos talo on uusi ja hyvin eristetty. Lämmönjako on lattialämmitys. Varaajan käyttöaste paranee huomattavasti 30- 95. Lämpötilaero onkin yhtä äkkiä 70 astetta ja kWh määrä kasvaa yhdellä lämmitys kerralla jo n. 75 kWh.

        Tuo kolme kertaa vrk ei ole kaukana totuudesta vanhassa talossa jossa on yksilehtiset patterit.

        Käänteispalolla ainakin lisäys kerrat jää pois. Mutta 1000l varaaja vaatii melkein sen aamuin illoin lämmityksen talvisin. Jos talo on hiukankin vanhempi. Käänteispalo voi jatkaa lämmitysaikaa sen ratkaisevan ajan katkokäynnillä kovan kulutuksen aikana. Eli loppuhiillos voi pitää kämppää lämpöisenä sen pari kolme tuntia. Jos ylitäyttö on ollut sopiva. Tuo ei vielä pahaa kitupolttoa ole kun siellä on iso kasa hehkuvaa hiillosta jäljellä.

        Kaverilla on käänteispalo 32kW ja 1200l varaaja. Talo 78 vuodelta ja yksilehtiset patterit. Lämmittää yli -10 asteen pakkasilla 2 kertaa vrk. Illalla vajaan täyden pesän ja aamulla laittaa puolikkaan palamaan. Usein kuulemma on vielä hiillostakin sen verran kytemässä että tulitikkuja ei tarvita. Eli yläpalolla tuo vaatisi käytännössä illalla 2-3 lisäyskertaa ja aamulla 1-2. Itsellä on samanlainen kattila ja 2000l varaaja. Lämmitän kerran vrk talvella ja joskus jopa 2-3vrk välein. No talokin on uudempi ja asuu vähemmän ihmisiä.

        Eli ei ole oikeaa vastausta kysymykseen kuinka työlästä jos ei tiedetä talon energiankulutusta ja käyttöveden tarvetta. Joka tapauksessa samassa talossa yp ja käänteispalon suhteet työläisyyden osalta menee varmaan 80/20 käänteispalon voitoksi.

        Kaikkihan on mahdollista, jos käyttää fiktiivistä kuvittelua.Vanha talo ei kerro vielä pattereiden tehoja.Jos aloittajan tilanne on tässä vaiheessa vielä suunnittelu asteella, niin laitteiston voi rakenrtaa siten, että varaaja lämmitetään lähelle 100C:tta.
        Taas vesikeskuspattereiden tehoja voi nostella erittäin edullisesti ja siten syöttövesi saa olla alhainen.

        Muuten. Punainen lanka on, että lämpöenergian ottaminen varaajasta, niin varaajassa oleva vesi "pyörähtää" vain kerran ympäri eli varaajan vesi tulee kerrostua hyvin. Jos sitä sotketaan, niin hyötykäyttö jää heikoksi. Samoin pattereiden virtaus siten, ettei se laske "lämmintä" vettä takaisin kiertoon ja siten varaajan alaosaan.
        Näin toimien 70C:tten lämmönnousu on täysin todellista.Omassa ylikin.

        Niin, varaaja/kattila lämmityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tule erikoisesti huomioida myös patterien teho. Jos paterien teho on alhainen, niin tästä kärsii koko järjestelmä.


      • aikaamenee
        ml213. kirjoitti:

        Kaikkihan on mahdollista, jos käyttää fiktiivistä kuvittelua.Vanha talo ei kerro vielä pattereiden tehoja.Jos aloittajan tilanne on tässä vaiheessa vielä suunnittelu asteella, niin laitteiston voi rakenrtaa siten, että varaaja lämmitetään lähelle 100C:tta.
        Taas vesikeskuspattereiden tehoja voi nostella erittäin edullisesti ja siten syöttövesi saa olla alhainen.

        Muuten. Punainen lanka on, että lämpöenergian ottaminen varaajasta, niin varaajassa oleva vesi "pyörähtää" vain kerran ympäri eli varaajan vesi tulee kerrostua hyvin. Jos sitä sotketaan, niin hyötykäyttö jää heikoksi. Samoin pattereiden virtaus siten, ettei se laske "lämmintä" vettä takaisin kiertoon ja siten varaajan alaosaan.
        Näin toimien 70C:tten lämmönnousu on täysin todellista.Omassa ylikin.

        Niin, varaaja/kattila lämmityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tule erikoisesti huomioida myös patterien teho. Jos paterien teho on alhainen, niin tästä kärsii koko järjestelmä.

        Kaverin talo on vanha öljylämmitystalo ja patterit on mitoitettu sen mukaan. Siellä on tuo paluuvesikin n. 40 talvella. Siis silloin kun lämpöä oikein kunnolla tarvitaan. Lauhemmilla keleillä kun termarit katkoo niin silloin paluu puolikin viilenee. Mutta tuleehan tuo 40 asteinen ensin suntille ja näin ollen kuumaa tarvitaan vähemmän uudelle kierrokselle. Ja näin ollen vähemmän lorahtaa varaajan alaosaan vaikkakin hiukan liian lämpöisenä.

        Mitenkä vesikeskuspattereiden tehoa voi nostaa edullisesti vanhassa talossa?

        Uuteen taloon ilman muuta lattialämmitys. Se on niin paljon parempi varaajan hyödyntämisessä. Patterit saa unohtaa kokonaan uudistaloissa. Ja tuskin niitä kukaan uuteen enää laittaakaa.


      • ml213.
        aikaamenee kirjoitti:

        Kaverin talo on vanha öljylämmitystalo ja patterit on mitoitettu sen mukaan. Siellä on tuo paluuvesikin n. 40 talvella. Siis silloin kun lämpöä oikein kunnolla tarvitaan. Lauhemmilla keleillä kun termarit katkoo niin silloin paluu puolikin viilenee. Mutta tuleehan tuo 40 asteinen ensin suntille ja näin ollen kuumaa tarvitaan vähemmän uudelle kierrokselle. Ja näin ollen vähemmän lorahtaa varaajan alaosaan vaikkakin hiukan liian lämpöisenä.

        Mitenkä vesikeskuspattereiden tehoa voi nostaa edullisesti vanhassa talossa?

        Uuteen taloon ilman muuta lattialämmitys. Se on niin paljon parempi varaajan hyödyntämisessä. Patterit saa unohtaa kokonaan uudistaloissa. Ja tuskin niitä kukaan uuteen enää laittaakaa.

        >Siellä on tuo paluuvesikin n. 40 talvella. Siis silloin kun lämpöä oikein kunnolla tarvitaan.<

        Niin, paluuveden lämpötilaan vaikuttaa myös veden kiertonopeus. Patterin teho ei paljoakaan laske, vaikka veden kierto rajoitettaisiin siten, että patterin alin osa on jo haalea/viileämpi. Jos patteri on kauttaaltaan yhtä lämpöinen, niin paluuvesi on lähes samalla tasolla kuin syöttö.

        >Mitenkä vesikeskuspattereiden tehoa voi nostaa edullisesti vanhassa talossa?<

        Kokonaisuutta katsoen esim. kaksi lehtiset patterit on tosi edullisia (Purmo), vaikka asentaisi ylisuuret. Kytkentä tulee tehdä siten, että syöttö patterin yläosaan ja paluu vastakkaiselta alaosan puolelta.Veden kerrostuminen näin saadaan patterissakin paremmalle tasolle.

        Niin, punainen lanka onkin, että mahdollsitutaan hyödyntämään varaajaa mahdollisimman tehokkaasti ja näin harventamaan lämmityskertoja. Samoin käyttövesi riittää lähes loppuun saakka hyvän lämpökerrostumisen johdosta. Tavallaan energian säästöstä ei ole kysymys, vaan mukavuuden / helppouden hakemisesta.


      • Arska0132
        Molempi parempi kirjoitti:

        Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

        Lakan YR-30 olisi myös hyvä vaihtoehto, pärjää hyötysuhteessa näille käänteispaloille joiden myyntimiehiä täällä näemmä on useampikin..


    • jotainuuttaajotainva

      Tämä on varmaan suomessa myytävistä pienimmästä päästä. Pienen kattilan ongelma on pieni varastopesä. Mutta jos varaaja on 1000l niin kyllä tuo riittää sille. Hinta suomessa kolmen tonnin päälle hiukan. Virosta kyllä kannattaa puukattilat ostaa. Joko toryjuriltä tai hemetronilta tilaa niin ei pitäisi olla ongelmia. Varmaan toimittaneen satoja kuormia suomeen lämmitysroippeita.

      http://www.nibe.fi/Tuotteet/Puukattilat/Tuotevalikoima/VEDEX-3300/

    • Kokemusta

      on sekä Jämän (nyk. Jäspi) että Arimaxin yläpalokattiloista. Noista Jämä lämmitää lähinnä pannuhuonetta (olemattomat eristeet), Arimaxilla saa vähän siirrettyä lämpöä veteenkin.
      Yläpaloinen ei kuitenkaan minusta sovellu ollenkaan varaavaan lämmitykseen. Siellä saa olla koko ajan kipinässä. Suosittelisin miettimään lämmitysasian vielä kertaalleen uudestaan. Jotakin muuta kuin yläpaloinen puukattila klapilämmityksellä. Esim. pellettipolttimen kanssa nämä toimivat ihan hyvin.

    • Anonyymi

      Wanha ketju tiedän mutta kattila vaihto on kyseessä joten asia on juuri nyt tuote taas.
      Varaaja on 2000l tulossa siis ja yläpalokattila kun voi polttaa mitä vaan ja tuommoinen 240 arimaksi käytettynä voi olla tulossa. Mutta mikä alapalo ja yksinkertainen malli ei lambdaa ei elektroniikka ei mitään eksoottista saa olla vaan alapaloinen ei käänteispalo hifistin kattila. Onko semmoista alapalo kattilaa olemassa? Puuta on joka paikka täynnä ja ihan sama palaako 20 vai 30 pinokuutiota vuodessa. Miksi yläpalo vaatii 15-30 min käynnin pannuhuoneessa? Pesä täyteen ja pellit oikein ja 1 tunnin päästä täyttö ja puolentoistatunnin päästä pelti kiinni noin karkeasti. Alapalo olisi varmaan yksi täyttö ja ei edes käyntiä pannuhuoneessa kuin seuraava vrk jos kylmä? Lataus automaatti suntti kummassakin.

      • Anonyymi

        Minulla on tuo Jäspi 40, kun pitkään alalla ollut putkimies suositteli, ja tyytyväinen olen; varaaja 1800l


    • Anonyymi

      40 vuotta talo lämpimänä ja käyttövesi yp140, sama kattila käytössä ja varaaja. Paksut putket ja pumppu tietenkin.

      Lämmitys on loppunut aina huhtikuussa ja esim nyt syyskuussa poltan uunillisen tai muutaman "halon" viikossa roskien kanssa, roskat on niitä pakkauksia joita ruokakaupasta ruokien ja maitojen mukana tulee. Pieni puumäärä että 2000L vesi pysyy järkevässä lämpötilassa varsinkin nyt syyskuussa. Varaaja on kahden paksun seinän sisällä, betonilattian päällä, paksu urenaaninen eriste lasikuituisen tiiviin kuoren alla.

      Seuraavan kerran poltan vajaan uunin ehkä perjantaina.

      Sytytys ja puiden laitto ei vaadi paljon, mitään ei tarvitse vahtia tai säätää, tai sen aikana kun tuli palaa.

      Kun nousen tallin sohvalta ja avaan oven siellä on kattila ja varaaja. Pelti auki ja pumppu päälle jos tuhkia niin paljon että pitää vetää niin poistan ne, 1 min homma. Vieressä on itsetehty pelti ja vetolaite, vieressä on aina peltinen astia johon tuhkat, ( 1-2kk tuhkat) myös puiden laitto tapahtuu jakkaralta istuen. Koska pieni pino on kattilan seinässä kiinni, ( vieressä olevat puut riittävät 2-3vk tarpeeseen kovilla pakkasilla) sitten lataan kerralla pinon täyteen, on mukavampi ja helpompi tuoda isolla kottikärryllä kuin kävellä paria metrip enempää jokaisella kerralla.

      Sytytys ja puita kovalla vedolla, sitten pienelle ja pois. Saa palaa pois ja hehkua kekäleet rauhassa, jätän myös joskus hehkuvia reilusti ja pellin vähän auki, pumppu kiinni

      Jos poltan 2 pesää niin sen käyn sisällä sen 1min ajan lato massa vierestä puita ja pois muihin harrastuksiin työkalujen kanssa talliin tai muualle pihapiirissä.

      • Anonyymi

        Kummastakin kattilast on kokemusta useilta vuosilta.
        Puut pesään ja sytytys.
        45-60 min päästä lisää toisen pesällisen tai tilanteen mukaan vajaan, niin on 2000 l varaaja kuuma.
        Pellit kiinni 1,5 päästä.
        En pidä lainkaan työläänä.
        Eikä kumpikaan kattila savuta puita lisättäessä, kun vetoluukun laittaa kiinni lisäyksen ajaksi.

        Voihan se olla, että 15-20 min välein puiden lisääminen voisi hieman hyötysuhdetta parantaa.
        Mutta puita on omasta takaa, niin ei mahdollinen pieni puiden säästö kiinnosta.

        Yläpaloinen on seuraavakin kattila, kun sen uusin. Onhan ne arilaiset roskatkin ym poltettava.
        Aikoinaan oli alapalokattila, jonka kanssa turaamiseen kyllästyin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"

      Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde
      Ensitreffit alttarilla
      19
      2460
    2. 148
      2214
    3. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      29
      2132
    4. Hullu liikenteessä?

      Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.
      Kiuruvesi
      52
      2109
    5. Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"

      Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti
      Suomalaiset julkkikset
      20
      1674
    6. Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?

      Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks
      NATO
      387
      1583
    7. Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta

      Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään
      Maailman menoa
      96
      1506
    8. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      277
      1388
    9. Varokaa! Lunta voi sataa kohta!

      Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm
      Maailman menoa
      13
      1369
    10. Kunta ostaa kivitipun

      Kunnanjohtajan tuleva uusi ostokohde
      Lappajärvi
      130
      1346
    Aihe