Jäspi YPV40 vai Arimax 240

kovalla pakkasella yläpalo kattilalla "viimeisen" ja "ensimmäisen" pesällisen välissä ei ole niin pitkää aikaa että hormi kerkeäisi jäähtymään.

Molemmat vaihtoehdot melko työläitä lämmittää.. Kokemusta oli toistakymmentä vuotta yläpalosta. En huolisi enää. Nyt on ollut alapalo, eikä valittamista suuremmin ole.

13+5 kirjoitti:

Molemmat vaihtoehdot melko työläitä lämmittää.. Kokemusta oli toistakymmentä vuotta yläpalosta. En huolisi enää. Nyt on ollut alapalo, eikä valittamista suuremmin ole.

Niimpä. Jos polttaa normaalia halkopuuta, niin käänteispalokattila on paras vaihtoehto. Niin, ja kaikkein helpoimmalla pääsee varaajan /puulämmityksessä.

ml213. kirjoitti:

Niimpä. Jos polttaa normaalia halkopuuta, niin käänteispalokattila on paras vaihtoehto. Niin, ja kaikkein helpoimmalla pääsee varaajan /puulämmityksessä.

Joo.. Halkopuuta tuossa alapalossakin pääasiassa poltellaan. Käy toki monet muutkin polttoaineet. Tää alapalo tai käänteispalo on ns. pannuhuonekohtainen asia.
Mitä kukin kattilaltaan haluaakaan? sellaisen sitten laittakoon.. ;-)

Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

Molempi parempi kirjoitti:

Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

Lue lisää

Työläästä, se lie jokaisella oma näkemyksensä. Kerron kokemuksesta. Jos YP kattilalla halutaan edes pyrkiä polttamaa savukaasut huolellisemmin, niin puiden lisäysväli max 20 min. Oma Jämä YP palaa käänteispalokattilan puhtaudella ja puiden lisäys on max 30min. (muunneltu palamistila)

YP kattilaa ei saa toimimaan hyvin, jos vain puita viskelee milloin muistaa tai kerkiää, vaan lisäys on oletava erittäin tarkka ja silloinkin palaminen ei ole täydellistä.

Taas käänteispalo kattilassa kaasujen palaminen on täydellistä ja vakio kun kattila on säädetty oikein. Niin, ymmärtääkseni 1000/L varaajaan kattila ei vaadi puiden lisäystä.Vain sytytyksen. Puiden lisäys tässä kattilassa taas aiheuttaa savuttamista.

No, jokainen tehnee omat päätöksensä, mutta tuttavani just äskettäin hankki Atmos käänteispalo kattilan Virosta ja muuta römpettä kotipihaan tuotuna, niin koko lasku oli 2800€.Sitä en tiedä paljonko kotimaassamme nämä kattilat maksavat.

Omalla kohdallani tämä kattila ei toimisi, koska poltan kuivaa roska /jäte puuta, jonka polttaminen ei onnistu käänteispalokattilassa.

Muuten paljonko tänä päivänä kattilat maksavat?Jämä - Arimax

ml213. kirjoitti:

Työläästä, se lie jokaisella oma näkemyksensä. Kerron kokemuksesta. Jos YP kattilalla halutaan edes pyrkiä polttamaa savukaasut huolellisemmin, niin puiden lisäysväli max 20 min. Oma Jämä YP palaa käänteispalokattilan puhtaudella ja puiden lisäys on max 30min. (muunneltu palamistila)

YP kattilaa ei saa toimimaan hyvin, jos vain puita viskelee milloin muistaa tai kerkiää, vaan lisäys on oletava erittäin tarkka ja silloinkin palaminen ei ole täydellistä.

Taas käänteispalo kattilassa kaasujen palaminen on täydellistä ja vakio kun kattila on säädetty oikein. Niin, ymmärtääkseni 1000/L varaajaan kattila ei vaadi puiden lisäystä.Vain sytytyksen. Puiden lisäys tässä kattilassa taas aiheuttaa savuttamista.

No, jokainen tehnee omat päätöksensä, mutta tuttavani just äskettäin hankki Atmos käänteispalo kattilan Virosta ja muuta römpettä kotipihaan tuotuna, niin koko lasku oli 2800€.Sitä en tiedä paljonko kotimaassamme nämä kattilat maksavat.

Omalla kohdallani tämä kattila ei toimisi, koska poltan kuivaa roska /jäte puuta, jonka polttaminen ei onnistu käänteispalokattilassa.

Muuten paljonko tänä päivänä kattilat maksavat?Jämä - Arimax

Lue lisää

Lisäys edelliseen. Mörskässäni on 2000/L varaaja ja talvisaikaan varaajan lämmitys vie kokonaisuudessaan aikaa 6/ h. Varaajan lämmön nousu n.70C Lämmityskerrat 2.......4 päivän välein.

Molempi parempi kirjoitti:

Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

Lue lisää

Ajatteleppa ihan käytännön tasolla mikä on todellinen ero kattiloiden / lämmityksen välillä.
1. YP kattila (yks hailee kenen tekemä). Sytytät ja lisäilet puita kattilaan 15......30 min välein ja silti nokimuodostuminen kattilaan ja hormiin on melkoista ja erikoisesti tämä noki on palamatonta polttoainetta.

2. Tämän päivän käänteispalokattila. Teet alkutoimenpiteet sytytyksen alussa. .Täytät säiliön ja sytytät. Muutaman tunnin kuluttua puut on palaneet ja varaaja latautunut lämpöenergiasta ja vaikka kyseessä olisi alkeellinen versio, niin suljet hanan varaajan ja kattilan väliltä ja savupellin.

Itse suosittelen tätä kattilaa siksi, koska sen toimintaperiaate on puolueettomasti paras ja maallikkokin mahdollistuu siten polttamaan puuta puhtaasti.YP kattila vaatii AINA asiaan perehtymisen. Niin, ja puhtaasti palaminen tarkoittaa juuri vähäisempää puumäärää vuositasolla. Palamaton puu/kaasu on sitä nokea ja karstaa, jota tässä kattilassa muodostuu vähän.

ml213. kirjoitti:

Ajatteleppa ihan käytännön tasolla mikä on todellinen ero kattiloiden / lämmityksen välillä.
1. YP kattila (yks hailee kenen tekemä). Sytytät ja lisäilet puita kattilaan 15......30 min välein ja silti nokimuodostuminen kattilaan ja hormiin on melkoista ja erikoisesti tämä noki on palamatonta polttoainetta.

2. Tämän päivän käänteispalokattila. Teet alkutoimenpiteet sytytyksen alussa. .Täytät säiliön ja sytytät. Muutaman tunnin kuluttua puut on palaneet ja varaaja latautunut lämpöenergiasta ja vaikka kyseessä olisi alkeellinen versio, niin suljet hanan varaajan ja kattilan väliltä ja savupellin.

Itse suosittelen tätä kattilaa siksi, koska sen toimintaperiaate on puolueettomasti paras ja maallikkokin mahdollistuu siten polttamaan puuta puhtaasti.YP kattila vaatii AINA asiaan perehtymisen. Niin, ja puhtaasti palaminen tarkoittaa juuri vähäisempää puumäärää vuositasolla. Palamaton puu/kaasu on sitä nokea ja karstaa, jota tässä kattilassa muodostuu vähän.

Lue lisää

YPV40:n ja 1200 l varaajan puoli tieteellisten mittausten perusteella jos halutaan jonkinlaista hyötysuhdetta niin kattilaan ei lisätä puita vaan poltetaan pesällinen kertanaan päältä sytyttäen ja seuraava pesällinen hiilloksen loputtua. Kovilla pakkasilla kolme pesällistä päivässä. Varaaja sais olla 2000 l mutta näillä mennään.

Molempi parempi kirjoitti:

Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

Lue lisää

Yläpalokattila ja 1000l varaaja. Tuhoon tuomittu pakkotyölaitos. Kunnon pakkasilla 3 lämmityskertaa vrk. Eli kuusi pesällistä vrk. Ehditkö.

Jos uudempi talo niin 2krt vrk voi riittää.

Käänteispalolla 2-3 pesällistä ja nuokin vajaita pesällisiä tuohon varaaja kokoon. Esim. 30-40kW kattilalla.

aikaamenee kirjoitti:

Yläpalokattila ja 1000l varaaja. Tuhoon tuomittu pakkotyölaitos. Kunnon pakkasilla 3 lämmityskertaa vrk. Eli kuusi pesällistä vrk. Ehditkö.

Jos uudempi talo niin 2krt vrk voi riittää.

Käänteispalolla 2-3 pesällistä ja nuokin vajaita pesällisiä tuohon varaaja kokoon. Esim. 30-40kW kattilalla.

Lue lisää

Energian kulutukseen ei ole merkitystä millä ja miten talonsa lämmittää. Melkoinen mörskä täytyy olla jos talo vaatii 3lämmityskertaa vuorokaudessa. eli n 200kwh.

Tuskaiseksi menee myös, jos käänteispalokattilallakin lämmityskerrat olisi 3 kertaa vrk.

Kokonaisuus puulämmityksessä tulisi suunnitella siten, että alle -25C pakkasilla lämmityskerrat olisivat 2.......3 vrk välein. Kovilla pakkasilla voi lämmittää kerran vrk, koska näitä pakkasia on harvemmin.

Ps.

YL kattilaan ei tule liittää pesällisiä, vaan lisäyskerrat, joita taas on repullinen jos kaksikin.

pynnoti1 kirjoitti:

YPV40:n ja 1200 l varaajan puoli tieteellisten mittausten perusteella jos halutaan jonkinlaista hyötysuhdetta niin kattilaan ei lisätä puita vaan poltetaan pesällinen kertanaan päältä sytyttäen ja seuraava pesällinen hiilloksen loputtua. Kovilla pakkasilla kolme pesällistä päivässä. Varaaja sais olla 2000 l mutta näillä mennään.

Lue lisää

Kukaan ei kieltäne puiden hävittämistä, mutta voi sitä savun muodostusta, jos hiilloksen päälle laitetaan täysi pesä'lline puita. Alussa kytöpaloa j akeskivaiheella ylisuuri kaasujen muodostuminen ja lopussa kaasujen harva palaminen /yliilma.

Paras tapa on laittaa puita sen varran, mitä kattilan rakenne mahdollistuu kaasuja polttamaan. Jos palamiskaasuja on runsaasti , niin tapahtuma on sama kun Diesel moottoriin laitetaan ylisuuri syöttö ilmamäärään verraten. Polttoaineen hävittämisestä on kysymys,- ei tehojen noususta.

ml213. kirjoitti:

Energian kulutukseen ei ole merkitystä millä ja miten talonsa lämmittää. Melkoinen mörskä täytyy olla jos talo vaatii 3lämmityskertaa vuorokaudessa. eli n 200kwh.

Tuskaiseksi menee myös, jos käänteispalokattilallakin lämmityskerrat olisi 3 kertaa vrk.

Kokonaisuus puulämmityksessä tulisi suunnitella siten, että alle -25C pakkasilla lämmityskerrat olisivat 2.......3 vrk välein. Kovilla pakkasilla voi lämmittää kerran vrk, koska näitä pakkasia on harvemmin.

Ps.

YL kattilaan ei tule liittää pesällisiä, vaan lisäyskerrat, joita taas on repullinen jos kaksikin.

Lue lisää

Varaajasta voi kovilla pakkasilla hyödyntää vanhassa talossa vaan n. 40 astetta. 50 ei riitä enää kovilla pakkasilla menovedeksi ja kämppä kylmenee. 3 kertaa varaaja täyteen n. 140kWh. Ja aloittaja kirjoitti 70-80 asteisesta varaajasta. Noilla lämmöillä kWh määrä pienee vielä paljon. Paluuvesikin noissa vanhoissa kämpissä tahtoo olla 40 tai jopa yli.

Asia tietenkin muuttuu jos talo on uusi ja hyvin eristetty. Lämmönjako on lattialämmitys. Varaajan käyttöaste paranee huomattavasti 30- 95. Lämpötilaero onkin yhtä äkkiä 70 astetta ja kWh määrä kasvaa yhdellä lämmitys kerralla jo n. 75 kWh.

Tuo kolme kertaa vrk ei ole kaukana totuudesta vanhassa talossa jossa on yksilehtiset patterit.

Käänteispalolla ainakin lisäys kerrat jää pois. Mutta 1000l varaaja vaatii melkein sen aamuin illoin lämmityksen talvisin. Jos talo on hiukankin vanhempi. Käänteispalo voi jatkaa lämmitysaikaa sen ratkaisevan ajan katkokäynnillä kovan kulutuksen aikana. Eli loppuhiillos voi pitää kämppää lämpöisenä sen pari kolme tuntia. Jos ylitäyttö on ollut sopiva. Tuo ei vielä pahaa kitupolttoa ole kun siellä on iso kasa hehkuvaa hiillosta jäljellä.

Kaverilla on käänteispalo 32kW ja 1200l varaaja. Talo 78 vuodelta ja yksilehtiset patterit. Lämmittää yli -10 asteen pakkasilla 2 kertaa vrk. Illalla vajaan täyden pesän ja aamulla laittaa puolikkaan palamaan. Usein kuulemma on vielä hiillostakin sen verran kytemässä että tulitikkuja ei tarvita. Eli yläpalolla tuo vaatisi käytännössä illalla 2-3 lisäyskertaa ja aamulla 1-2. Itsellä on samanlainen kattila ja 2000l varaaja. Lämmitän kerran vrk talvella ja joskus jopa 2-3vrk välein. No talokin on uudempi ja asuu vähemmän ihmisiä.

Eli ei ole oikeaa vastausta kysymykseen kuinka työlästä jos ei tiedetä talon energiankulutusta ja käyttöveden tarvetta. Joka tapauksessa samassa talossa yp ja käänteispalon suhteet työläisyyden osalta menee varmaan 80/20 käänteispalon voitoksi.

aikaamenee kirjoitti:

Varaajasta voi kovilla pakkasilla hyödyntää vanhassa talossa vaan n. 40 astetta. 50 ei riitä enää kovilla pakkasilla menovedeksi ja kämppä kylmenee. 3 kertaa varaaja täyteen n. 140kWh. Ja aloittaja kirjoitti 70-80 asteisesta varaajasta. Noilla lämmöillä kWh määrä pienee vielä paljon. Paluuvesikin noissa vanhoissa kämpissä tahtoo olla 40 tai jopa yli.

Asia tietenkin muuttuu jos talo on uusi ja hyvin eristetty. Lämmönjako on lattialämmitys. Varaajan käyttöaste paranee huomattavasti 30- 95. Lämpötilaero onkin yhtä äkkiä 70 astetta ja kWh määrä kasvaa yhdellä lämmitys kerralla jo n. 75 kWh.

Tuo kolme kertaa vrk ei ole kaukana totuudesta vanhassa talossa jossa on yksilehtiset patterit.

Käänteispalolla ainakin lisäys kerrat jää pois. Mutta 1000l varaaja vaatii melkein sen aamuin illoin lämmityksen talvisin. Jos talo on hiukankin vanhempi. Käänteispalo voi jatkaa lämmitysaikaa sen ratkaisevan ajan katkokäynnillä kovan kulutuksen aikana. Eli loppuhiillos voi pitää kämppää lämpöisenä sen pari kolme tuntia. Jos ylitäyttö on ollut sopiva. Tuo ei vielä pahaa kitupolttoa ole kun siellä on iso kasa hehkuvaa hiillosta jäljellä.

Kaverilla on käänteispalo 32kW ja 1200l varaaja. Talo 78 vuodelta ja yksilehtiset patterit. Lämmittää yli -10 asteen pakkasilla 2 kertaa vrk. Illalla vajaan täyden pesän ja aamulla laittaa puolikkaan palamaan. Usein kuulemma on vielä hiillostakin sen verran kytemässä että tulitikkuja ei tarvita. Eli yläpalolla tuo vaatisi käytännössä illalla 2-3 lisäyskertaa ja aamulla 1-2. Itsellä on samanlainen kattila ja 2000l varaaja. Lämmitän kerran vrk talvella ja joskus jopa 2-3vrk välein. No talokin on uudempi ja asuu vähemmän ihmisiä.

Eli ei ole oikeaa vastausta kysymykseen kuinka työlästä jos ei tiedetä talon energiankulutusta ja käyttöveden tarvetta. Joka tapauksessa samassa talossa yp ja käänteispalon suhteet työläisyyden osalta menee varmaan 80/20 käänteispalon voitoksi.

Lue lisää

Kaikkihan on mahdollista, jos käyttää fiktiivistä kuvittelua.Vanha talo ei kerro vielä pattereiden tehoja.Jos aloittajan tilanne on tässä vaiheessa vielä suunnittelu asteella, niin laitteiston voi rakenrtaa siten, että varaaja lämmitetään lähelle 100C:tta.
Taas vesikeskuspattereiden tehoja voi nostella erittäin edullisesti ja siten syöttövesi saa olla alhainen.

Muuten. Punainen lanka on, että lämpöenergian ottaminen varaajasta, niin varaajassa oleva vesi "pyörähtää" vain kerran ympäri eli varaajan vesi tulee kerrostua hyvin. Jos sitä sotketaan, niin hyötykäyttö jää heikoksi. Samoin pattereiden virtaus siten, ettei se laske "lämmintä" vettä takaisin kiertoon ja siten varaajan alaosaan.
Näin toimien 70C:tten lämmönnousu on täysin todellista.Omassa ylikin.

Niin, varaaja/kattila lämmityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tule erikoisesti huomioida myös patterien teho. Jos paterien teho on alhainen, niin tästä kärsii koko järjestelmä.

ml213. kirjoitti:

Kaikkihan on mahdollista, jos käyttää fiktiivistä kuvittelua.Vanha talo ei kerro vielä pattereiden tehoja.Jos aloittajan tilanne on tässä vaiheessa vielä suunnittelu asteella, niin laitteiston voi rakenrtaa siten, että varaaja lämmitetään lähelle 100C:tta.
Taas vesikeskuspattereiden tehoja voi nostella erittäin edullisesti ja siten syöttövesi saa olla alhainen.

Muuten. Punainen lanka on, että lämpöenergian ottaminen varaajasta, niin varaajassa oleva vesi "pyörähtää" vain kerran ympäri eli varaajan vesi tulee kerrostua hyvin. Jos sitä sotketaan, niin hyötykäyttö jää heikoksi. Samoin pattereiden virtaus siten, ettei se laske "lämmintä" vettä takaisin kiertoon ja siten varaajan alaosaan.
Näin toimien 70C:tten lämmönnousu on täysin todellista.Omassa ylikin.

Niin, varaaja/kattila lämmityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tule erikoisesti huomioida myös patterien teho. Jos paterien teho on alhainen, niin tästä kärsii koko järjestelmä.

Lue lisää

Kaverin talo on vanha öljylämmitystalo ja patterit on mitoitettu sen mukaan. Siellä on tuo paluuvesikin n. 40 talvella. Siis silloin kun lämpöä oikein kunnolla tarvitaan. Lauhemmilla keleillä kun termarit katkoo niin silloin paluu puolikin viilenee. Mutta tuleehan tuo 40 asteinen ensin suntille ja näin ollen kuumaa tarvitaan vähemmän uudelle kierrokselle. Ja näin ollen vähemmän lorahtaa varaajan alaosaan vaikkakin hiukan liian lämpöisenä.

Mitenkä vesikeskuspattereiden tehoa voi nostaa edullisesti vanhassa talossa?

Uuteen taloon ilman muuta lattialämmitys. Se on niin paljon parempi varaajan hyödyntämisessä. Patterit saa unohtaa kokonaan uudistaloissa. Ja tuskin niitä kukaan uuteen enää laittaakaa.

aikaamenee kirjoitti:

Kaverin talo on vanha öljylämmitystalo ja patterit on mitoitettu sen mukaan. Siellä on tuo paluuvesikin n. 40 talvella. Siis silloin kun lämpöä oikein kunnolla tarvitaan. Lauhemmilla keleillä kun termarit katkoo niin silloin paluu puolikin viilenee. Mutta tuleehan tuo 40 asteinen ensin suntille ja näin ollen kuumaa tarvitaan vähemmän uudelle kierrokselle. Ja näin ollen vähemmän lorahtaa varaajan alaosaan vaikkakin hiukan liian lämpöisenä.

Mitenkä vesikeskuspattereiden tehoa voi nostaa edullisesti vanhassa talossa?

Uuteen taloon ilman muuta lattialämmitys. Se on niin paljon parempi varaajan hyödyntämisessä. Patterit saa unohtaa kokonaan uudistaloissa. Ja tuskin niitä kukaan uuteen enää laittaakaa.

Lue lisää

>Siellä on tuo paluuvesikin n. 40 talvella. Siis silloin kun lämpöä oikein kunnolla tarvitaan.<

Niin, paluuveden lämpötilaan vaikuttaa myös veden kiertonopeus. Patterin teho ei paljoakaan laske, vaikka veden kierto rajoitettaisiin siten, että patterin alin osa on jo haalea/viileämpi. Jos patteri on kauttaaltaan yhtä lämpöinen, niin paluuvesi on lähes samalla tasolla kuin syöttö.

>Mitenkä vesikeskuspattereiden tehoa voi nostaa edullisesti vanhassa talossa?<

Kokonaisuutta katsoen esim. kaksi lehtiset patterit on tosi edullisia (Purmo), vaikka asentaisi ylisuuret. Kytkentä tulee tehdä siten, että syöttö patterin yläosaan ja paluu vastakkaiselta alaosan puolelta.Veden kerrostuminen näin saadaan patterissakin paremmalle tasolle.

Niin, punainen lanka onkin, että mahdollsitutaan hyödyntämään varaajaa mahdollisimman tehokkaasti ja näin harventamaan lämmityskertoja. Samoin käyttövesi riittää lähes loppuun saakka hyvän lämpökerrostumisen johdosta. Tavallaan energian säästöstä ei ole kysymys, vaan mukavuuden / helppouden hakemisesta.

Molempi parempi kirjoitti:

Siis kaikki puhuu työläästä, tarkoittaa mitä ? Joutuu käymään pannuhuoneessa montako kertaa että saa 1000 litraa esim. 70 - 80 asteiseksi. Vai miten tekee työlääksi. Sillä jos tuo pannuhuone olisi tilavampi niin kait sinne voisi suunnitella vaikka minkälaista siiloa kuten ehdotettu mutta niin ei ole. Kyseiset Arimax ja Jäspi mahtuvat kokonsa puolesta isommat ulkomitoiltaan ei, vai tietääkö joku ko. Mitoilla muita vaihtoehtoja ( Suomesta saatavia Virosta en lähde rahtaamaan/tilaamaan)

Lue lisää

Lakan YR-30 olisi myös hyvä vaihtoehto, pärjää hyötysuhteessa näille käänteispaloille joiden myyntimiehiä täällä näemmä on useampikin..

Minulla on tuo Jäspi 40, kun pitkään alalla ollut putkimies suositteli, ja tyytyväinen olen; varaaja 1800l

Kummastakin kattilast on kokemusta useilta vuosilta.
Puut pesään ja sytytys.
45-60 min päästä lisää toisen pesällisen tai tilanteen mukaan vajaan, niin on 2000 l varaaja kuuma.
Pellit kiinni 1,5 päästä.
En pidä lainkaan työläänä.
Eikä kumpikaan kattila savuta puita lisättäessä, kun vetoluukun laittaa kiinni lisäyksen ajaksi.

Voihan se olla, että 15-20 min välein puiden lisääminen voisi hieman hyötysuhdetta parantaa.
Mutta puita on omasta takaa, niin ei mahdollinen pieni puiden säästö kiinnosta.

Yläpaloinen on seuraavakin kattila, kun sen uusin. Onhan ne arilaiset roskatkin ym poltettava.
Aikoinaan oli alapalokattila, jonka kanssa turaamiseen kyllästyin.