Jokaisen ihmisen tarina on itsemurhatarina, koska kukaan täällä ei selviä elämästä elossa. Miljoonat, miljoonat ihmiset ovat eläneet ennen meitä eikä heidän nimiäänkään enää muisteta. Ketään ei lopulta jää jäljelle ja tämä koko planeetta on kuin yksi iso odotus huone, jossa kaikki vain odottaa hetkeään.
Ihmiset heittelevät roskiaan kaikkialle. Luullen kuuluvansa tänne, vaikka todellisuudessa olemme täällä vain hetken. Eikä kukaan tänne jää. Kaikki joutuvat lähtemään ja vain vieraana tässä elämässä ja tällä planeetalla. Kunnes voimat loppuvat syystä tai toisesta ja viidakon ikuinen laki tekee tehtävänsä.
Ei elämän pituus voi olla ainoa mikä täällä tarkoittaa jotain. Ei kukaan eikä mikään voi vaatia ketään jatkamaan elämää, jonka ainoa merkitys on kärsimys. Minun viimeinen viimeinen aivan oikea itsemurhani. Sävellän sen itselleni kuten kaikki joutuvat lopulta säveltämään, jokainen juuri omalla tavallaan ja juuri oikealla hetkellä soittaen omaa sävelmää.
Olen yksi totuus itsessään, kaikkien miljoonien totuuksien joukossa. Olen yksi valo kaikkien miljoonien valojen joukossa. Ihminen on syntyjänsä paha roskien heittäjä, joka heittää roskiaan ympäri maailmaa.
Minun viimeinen aivan oikea itsemurhani. Ristiin naulitsemiseni vain tyhjyyden takia. Musiikkini viimeinen sointi. Sävellykseni viimeinen kuuleminen ja sen viimeinen kaiku. Jokainen elämänjano sammuu näin ja jokainen valo himmenee näin, jokainen ääni lakkaa näin. Lopulta vain tyhjyys. On aika tulla ja on aika mennä jokainen seikkailu täällä päättyy lopulta näin. Lopulta kukaan ei enää muista edes nimeäni kuten ei muisteta miljoonien muidenkaan, jotka jo menneet ovat.
Ihmiset heittelevät roskiaan kaikkialle. Luullen kuuluvansa tänne, vaikka todellisuudessa olemme täällä vain hetken. Eikä kukaan tänne jää. Kaikki joutuvat lähtemään ja vain vieraana tässä elämässä ja tällä planeetalla. Kunnes voimat loppuvat syystä tai toisesta ja viidakon ikuinen laki tekee tehtävänsä.
Ei elämän pituus voi olla ainoa mikä täällä tarkoittaa jotain. Ei kukaan eikä mikään voi vaatia ketään jatkamaan elämää, jonka ainoa merkitys on kärsimys. Minun viimeinen viimeinen aivan oikea itsemurhani. Sävellän sen itselleni kuten kaikki joutuvat lopulta säveltämään, jokainen juuri omalla tavallaan ja juuri oikealla hetkellä soittaen omaa sävelmää.
Olen yksi totuus itsessään, kaikkien miljoonien totuuksien joukossa. Olen yksi valo kaikkien miljoonien valojen joukossa. Ihminen on syntyjänsä paha roskien heittäjä, joka heittää roskiaan ympäri maailmaa.
Minun viimeinen aivan oikea itsemurhani. Ristiin naulitsemiseni vain tyhjyyden takia. Musiikkini viimeinen sointi. Sävellykseni viimeinen kuuleminen ja sen viimeinen kaiku. Jokainen elämänjano sammuu näin ja jokainen valo himmenee näin, jokainen ääni lakkaa näin. Lopulta vain tyhjyys. On aika tulla ja on aika mennä jokainen seikkailu täällä päättyy lopulta näin. Lopulta kukaan ei enää muista edes nimeäni kuten ei muisteta miljoonien muidenkaan, jotka jo menneet ovat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse olen yrittänyt itsemurhaa kaksi kertaa. Molemmat kerrat epäonnistuivat.
Ensimmäinen oli lääke cokctail erilaisia lääkkeitä.
Toinen oli hirttäytyä joka melkein onnistui, kunnes heräsin ja huomasin että vetosolmu ei ollut kiertynyt loppullisesti.
Kolmas ja lopullinen yritys on varmistaa vahvalla saippuidulla narulla että se onnistuu lääkkeiden avulla.
Ei ajatuksenjuoksulla pärjää jos on viallinen ja luonto päättää sen. Luonto joka oli täällä ennen ihmistä ja ihmisen sääntöjä, rajoja, valtioita tai uskontoja. On rajat ihmisten ja valtioiden mulle näkymättömät kuten rajat kuolemankin. On säännöt ihmisten mulle turhat. En näe rajoja valheiden enkä totuuksien. Monet monet valheet epäolennaiset. Ajatukset vääränlaiset tai oikeanlaiset en eroa niillä näe.
Synkeydestä ei kuulemma löydä hyvää vaikka se on viimeinen turvapaikka puutteellisen. Puute puutteellisen ikuinen sama vanha tarina. Ei enää mitään rajaa mua estämään. Minun viimeistä aivan oikeaa itsemurhaa.