Otsikon mukaisesti ajattelin kertoa miten se minulla tapahtui (kun täällä niin paljon asiasta kohkataan):
Olin alaikäisenä ravintolassa, join elämäni ensimmäistä drinkkiä ja elämäni ensimmäisen kerran vieras mies haki tanssimaan. Kyseessä oli siis ns. vanhanaikainen tanssipaikka, ei yökerho tai vastaava. Olin erään kerhon mukana reissussa toisella puolella Suomea ja kaverini kanssa päätimme lähteä testaamaan jos pääsisimme ravintolaan sisään.
Tanssiessamme kysyin mieheltä minkä ikäiseksi hän minua arvelee. "22" oli vastaus. Kun kerroin olevani 17, hän oli silminnähden järkyttynyt. Mies itse oli 25.
Ravintolailta päättyi, lähdimme omille teillemme, tiesimme toistemme asuinpaikkakunnat ja nimet ja se siitä. Minulle tuo oli pelkästään kokemus "aikuisten maailmassa".
Parin viikon päästä kesätyöpaikkaani ilmestyi mies joka oli etäisesti tutun näköinen. Se tanssipaikan mies. Hän oli soitellut kaikille saman sukunimisille asuinpaikkakunnallani ja lopulta saanut selville missä olin töissä. Olin niin hämmästynyt että suostuin vaihtamaan puhelinnumeroita.
Aikaa kului muutama viikko puheluiden merkeissä kunnes sovimme tapaavamme uudelleen. Treffeillä kerroin olevani neitsyt. Mies meni hiljaiseksi. Kysyin, eikö se ole hyvä juttu, miehethän oletettavasti tykkäävät neitsyistä. Mies totesi "onhan noita pari ollut mutta se on niin sotkuista ja vaivalloista".
Taas meni pari viikkoa, tapasimme pari kertaa. Lopulta päätin, että nyt se tapahtuu, on aika. Suhtauduin asiaan hyvin pragmaattisesti ja päätin ikäänkuin hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä. Ja kyllä, se oli sotkuista ja vaivalloista. En nauttinut, eikä nauttinut mieskään. En tiedä vieläkään saiko hän edes siemensyöksyä. Kaikesta päätellen ei.
Jatkoimme tapailua muutaman kuukauden mutta en edelleenkään nauttinut seksistä. Mies puhui yhteenmuutosta, auto pitäisi vaihtaa suurempaan että lapsille olisi tilaa.
Aloin tympääntyä ja jätin miehen ennen syksyä. Meillä ei ollut todellakaan mitään yhteistä - mielenkiinnon kohteet, harrastukset, tulevaisuuden toiveet - lisäksi seksi ei sujunut.
Palasimme kerran yhteen, toiveikkaasti. Tällä kerralla mies päätti suhteen
Viisi vuotta myöhemmin mies oli saanut äidiltäni uuden numeroni ja kyseli voisimmeko tavata. En suostunut.
Okei, tämä ei ollut niinkään kertomus neitsyyden menetyksestä vaan sen ympärillä vellovista asioista. Mutta se neitsyys ei ole niin ihmeellinen juttu!
Olin alaikäisenä ravintolassa, join elämäni ensimmäistä drinkkiä ja elämäni ensimmäisen kerran vieras mies haki tanssimaan. Kyseessä oli siis ns. vanhanaikainen tanssipaikka, ei yökerho tai vastaava. Olin erään kerhon mukana reissussa toisella puolella Suomea ja kaverini kanssa päätimme lähteä testaamaan jos pääsisimme ravintolaan sisään.
Tanssiessamme kysyin mieheltä minkä ikäiseksi hän minua arvelee. "22" oli vastaus. Kun kerroin olevani 17, hän oli silminnähden järkyttynyt. Mies itse oli 25.
Ravintolailta päättyi, lähdimme omille teillemme, tiesimme toistemme asuinpaikkakunnat ja nimet ja se siitä. Minulle tuo oli pelkästään kokemus "aikuisten maailmassa".
Parin viikon päästä kesätyöpaikkaani ilmestyi mies joka oli etäisesti tutun näköinen. Se tanssipaikan mies. Hän oli soitellut kaikille saman sukunimisille asuinpaikkakunnallani ja lopulta saanut selville missä olin töissä. Olin niin hämmästynyt että suostuin vaihtamaan puhelinnumeroita.
Aikaa kului muutama viikko puheluiden merkeissä kunnes sovimme tapaavamme uudelleen. Treffeillä kerroin olevani neitsyt. Mies meni hiljaiseksi. Kysyin, eikö se ole hyvä juttu, miehethän oletettavasti tykkäävät neitsyistä. Mies totesi "onhan noita pari ollut mutta se on niin sotkuista ja vaivalloista".
Taas meni pari viikkoa, tapasimme pari kertaa. Lopulta päätin, että nyt se tapahtuu, on aika. Suhtauduin asiaan hyvin pragmaattisesti ja päätin ikäänkuin hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä. Ja kyllä, se oli sotkuista ja vaivalloista. En nauttinut, eikä nauttinut mieskään. En tiedä vieläkään saiko hän edes siemensyöksyä. Kaikesta päätellen ei.
Jatkoimme tapailua muutaman kuukauden mutta en edelleenkään nauttinut seksistä. Mies puhui yhteenmuutosta, auto pitäisi vaihtaa suurempaan että lapsille olisi tilaa.
Aloin tympääntyä ja jätin miehen ennen syksyä. Meillä ei ollut todellakaan mitään yhteistä - mielenkiinnon kohteet, harrastukset, tulevaisuuden toiveet - lisäksi seksi ei sujunut.
Palasimme kerran yhteen, toiveikkaasti. Tällä kerralla mies päätti suhteen
Viisi vuotta myöhemmin mies oli saanut äidiltäni uuden numeroni ja kyseli voisimmeko tavata. En suostunut.
Okei, tämä ei ollut niinkään kertomus neitsyyden menetyksestä vaan sen ympärillä vellovista asioista. Mutta se neitsyys ei ole niin ihmeellinen juttu!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mies suhtautui sinuun kovin omistavasti. Ei niin ihmeellinen juttu, että 5 vuoden jälkeenkin otetaan yhteyttä?
Nainen kuuluu aina korkkaajalleen.
En kyllä tajua miten ette voi nauttia seksistä. Oli se sitten ensimmäinen kerta, tai vaikka sadas, kyllä se hyvältä on minusta aina tuntunut ja muutama neitseellinenkin nainen ollut ja ei heidänkään kanssa se mitään tuskaa ole ollut, vaan ihan hekin tykänneet siinä missä muutkin. Ihmettelen tälläistä lukiessa että oletko edes hetero.
Kyseinen mies olisi varmaankin halunnut avioliitolla vahvistaa defloraatiohetkellä syntyneen luonnollisen ikuisen ja luovuttamattoman omistusoikeutensa, ja siten pelastaa sinut häpeältä. Mutta ei, sinä päätit olla saastainen portto ja kantaa häpeääsi mukanasi kalleimman aarteesi menetettyäsi.
Ja kyllä, neitsyys on ihmeellinen asia. Impeys on neidon kallein aarre. Sen voi menettää vain kerran. Rikottua ei ehjäksi saa.