On muuten mielenkiintoista että vaikka olenkin atm niin varsin hyvännäköisetkin naiset muistavat minua varsin usein pienillä fyysisillä hellyydenosoituksilla. Esimerkiksi eilen kun olin tiskillä tilaamassa juotavaa joku 18-19-vuotias hyvinkin katseenkestävä blondi spottasi minut, hymyili ja alkoi juttelemaan kysymällä että miksi olin yksin liikkeellä.
Jotenkin noissa mestoissa on vaan niin helvetinmoinen mökä aina että kanssaolijoiden puhe muuttuu korvissani ihan epämääräiseksi puuroksi josta ainakin minun on varsinkin humalaisena lähes mahdotonta edes yrittää saada pienintäkään tolkkua. Jotenkin meni sekin mahdollisuus sitten lievästi sanoen pipariksi kun en kyennyt kunnolla tämän naisen kanssa kommunikoimaankaan siinä tilanteessa. Positiivista sen sijaan oli se että myöhemmin samana yönä kun tämä nainen tuli uudestaan vastaan hän ohimennen moikkasi ja pörrötti tukkaani. Vaikka onhan tämäkin tapaus toki käännettävissä negatiiviseksi - tunsinhan oloni siinä tilanteessa lähinnä koiranpennuksi jolle kelpaa kyllä antaa päänsilistystä mutta harvemmin naiset ehkä kuitenkaan koiranpentujen kanssa haluavat sänkyyn.
Toinen ihan posiitivinen kokemus sattui samassa paikassa myöskin baaritiskillä. Kun odottelin tilaukseni saapumista joku, luultavasti vasta melko vähän aikaa sitten täysikäisyyden saavuttanut neitonen tuli yhtäkkiä halaamaan minua. Ennenkuin ehdin oikein edes kissaa sanoa tämä nainen sanoi kuitenkin menevänsä veljensä luo ja osoitti vähän matkan päässä seisoskelevaa juippia. Myöhemmin näin tämän samaisen naisen jossain jätkäporukassa emmekä kohdanneet enää uudestaan.
Mitä tästä sitten pitäisi ottaa oppia? Ainakin sen etten ehkä todellisuudessa olekaan niin vastenmielinen ilmestys vastakkaisen sukupuolen edustajien silmissä kuin tytöt vielä yläasteella 13-14-vuotiaana antoivat ymmärtää...
Jotenkin noissa mestoissa on vaan niin helvetinmoinen mökä aina että kanssaolijoiden puhe muuttuu korvissani ihan epämääräiseksi puuroksi josta ainakin minun on varsinkin humalaisena lähes mahdotonta edes yrittää saada pienintäkään tolkkua. Jotenkin meni sekin mahdollisuus sitten lievästi sanoen pipariksi kun en kyennyt kunnolla tämän naisen kanssa kommunikoimaankaan siinä tilanteessa. Positiivista sen sijaan oli se että myöhemmin samana yönä kun tämä nainen tuli uudestaan vastaan hän ohimennen moikkasi ja pörrötti tukkaani. Vaikka onhan tämäkin tapaus toki käännettävissä negatiiviseksi - tunsinhan oloni siinä tilanteessa lähinnä koiranpennuksi jolle kelpaa kyllä antaa päänsilistystä mutta harvemmin naiset ehkä kuitenkaan koiranpentujen kanssa haluavat sänkyyn.
Toinen ihan posiitivinen kokemus sattui samassa paikassa myöskin baaritiskillä. Kun odottelin tilaukseni saapumista joku, luultavasti vasta melko vähän aikaa sitten täysikäisyyden saavuttanut neitonen tuli yhtäkkiä halaamaan minua. Ennenkuin ehdin oikein edes kissaa sanoa tämä nainen sanoi kuitenkin menevänsä veljensä luo ja osoitti vähän matkan päässä seisoskelevaa juippia. Myöhemmin näin tämän samaisen naisen jossain jätkäporukassa emmekä kohdanneet enää uudestaan.
Mitä tästä sitten pitäisi ottaa oppia? Ainakin sen etten ehkä todellisuudessa olekaan niin vastenmielinen ilmestys vastakkaisen sukupuolen edustajien silmissä kuin tytöt vielä yläasteella 13-14-vuotiaana antoivat ymmärtää...
Vastaukset 14
Vanhimmat
yksinäisestä miehestä baarissa ajatellaan vaan kaikkea negatiivista.
Et todellakaan ole tuon kertomuksen perusteella mikään vastenmielinen tapaus. Itselle annettiin koko ala- ja yläaste ymmärtää miten perseestä mä olen, mutta jälkikäteen kävi ilmi, että totuus itse asiassa päinvastainen. Sellainen ruma ankanpoikanen...
Molemmat naiset oli susta eilen kiinnostuneita. Halaaminen on todella iso avaus tytöltä. Se sanoi menevänsä veljensä luokse, jotta olisit tullut sinne ja samalla halusi tehdä sulle harvinaisen selväksi, että ko. mies ei ole sinulle mikään uhka.. eli ei ole poikakaveri, deitti tai edes kaverimies.
Opettele flirttaamaan. Harjoittele naisten kanssa, jotka sua ei kiinnosta, koska silloin olet rento. Tarkkaile miten naiset reagoi ja mikä niistä on kivaa, niin opit saamaan palautteen omaan elekieleesi. Olin itse eilen baarisssa ja liian kännissä iskeäkseni naisia. Jäin suustani kiinni yhden pariskunnan kanssa ja pariskunnan nainen sano mulle koko ajan, että lopeta toi flirttaaminen ja mä oikeesti olin vaan oma itseni ja todellakaan en yrittänyt yhtään mitään. Keskustelimme aiheesta miten mies flirttaa ja hän kertoi mulle miten mä sen teen. En ikinä sotkeennu varattuihin ja siinä se ukkokin pyöri koko ajan. Mut pointti oli se, että se nainen oli kyllä aivan naulaantunut muhun ja kun häröilin ympäriinsä niin se aina pysäytti mut juttelemaan. Sano suoraan, että mun pikkuflirtti saa sen aivan sairaan hyvälle tuulelle.
Aika rohkeasti kyllä teit, kun yksin uskalsit baariin lähteä. Itse en olisi kyllä uskaltanut yksin mihinkään baareihin lähteä, kun kuitenkin kaikki muut ihmiset olisivat ajatelleet siitä kaikkea negatiivista. Eikä yksin ollessa se aika edes kulu baareissa ollenkaan, kun ei ole juttuseuraa, niin tuntuu vaan tylsältä yksin siellä istua.
Vedät vaan sitä viinaa niin aika kuluu kuin siivillä ja lakkaat ajattelemasta niiden toisten baarissakävijöiden negatiivisia asenteita itseäsi kohtaan.
Se niistä parhaista nuoruusvuosista sitten kun joutuu nekin viettämään tällä palstalla jatkuvasti sitä murehtien että ei baariin tai laivalle voi yksin mennä kun kaikki siitä kuitenkin kokoajan ajattelee kaikkea negatiivista.
Kyllä ne nuoruusvuodet ainakin omalla kohdalla on jo takanapäin viimeistään 5 vuoden kuluttua, varsinkin kun hiuksetkin alkoi lähteä päästä jo alle 20-vuotiaana. Niin että mitä tässä nyt enää voi tehdä? Pakko varmaan hyväksyä että se elämä on ohi jo näin nuorena.
Ei onnistu mulla noin, kun oon sitä joskus koittanut. Eikä se viina oikein edes maistu, jos yksin joutuu baarissa olemaan. Sitten kuitenkin mietityttää myös koko ajan ne muiden ihmisten asenteet itseä kohtaan, eli itselleni on kyllä parempi vaan pysyä kokonaan poissa baareista, jos ei seuraa sinne mukaan löydy.
Kiinnostais muuten tietää että minkä takia sä sinne baariin haluat lähteä? Menisitkö iskemään naisia vai haluaisitko viettää iltaa kavereiden kanssa jossain kulmapubissa jutellen niitä näitä?
On ihan totta ettei jossain keskikaljakuppilassa varmaan aika kovin hyvin kulu ilman juttuseuraa mutta jos yökerhoon menee niin ei se kaveriseura silloin ole niin välttämätöntä vaikka aika vähän niissä kieltämättä kukaan oikein yksin käy.
Ethän sitten varmaan mikään ätmi ole jos saat edes jonkinlaisia huomionosoituksia kauniilta naisilta. Itse sen sijaan olen kun minua ei huomata naisten toimesta ollenkaan jos käyn yksin baarissa. En tiedä miksi näin kun en nyt varsinaisesti mikään rumakaan ole. Ehkä minussa ei sitten vain ole mitään sellaista mikä herättäisi naisten mielenkiinnon.
Tosin joskus neljä vuotta sitten joku nuori kaunis blondi tuli jotain minulta kysymään erään bändin keikalla mutta minulle kävi samalla tavalla että tilaisuus meni ohi kun en kuullut mitään.
Mutta en kyllä itsekkään ymmärrä mitä aloittaja täällä valittaa. Olisit vaan ottanut sen naisen kainaloon ja mennyt juttelemaan sen kanssa johonkin rauhalliseen paikkaan niin ehkä olisit myöhemmin jopa saanut pesää. Eikä sitäkään voi tietää vaikka siitä olisi kehkeytynyt jokin vakavempi juttu.
Noissa mökäpaikoissa pitää sanoa daamille, että "anteeksi, mennäään jonnekin parempaan paikkaa juttelemaan, kun tässä ei kuule puhetta." Se voi olla hiljaisempi nurkkaus tai joku mukava pubi.
Kuitenkin mies joka osaa ja haluaa keskustella on jo sinänsä voitto. Naiset arvostaa sitä ja ajattelee että tuon miehen kanssa voin keskustella luontevasti parisuhteessa.
Jos panosuhdetta etsii niin sitten vaan kerrot toiveet ja menoks.
"Kuitenkin mies joka osaa ja haluaa keskustella on jo sinänsä voitto. Naiset arvostaa sitä ja ajattelee että tuon miehen kanssa voin keskustella luontevasti parisuhteessa."
- No ehkäpä just tohon koko homma aina kaatuukin. Jotenkin olen vaan niin perhanen huono solmimaan uusia kontakteja, varsinkin jos naisista on kyse. Olen tosin todella mukava ja älykäs keskustelukumppani ja seuramies kunhan muhun nyt vaan ensiksi tutustuu paremmin.
No ehkä mä vielä jonain päivänä hanskaan noi tavallisen sosiaalisen kanssakäymisen (omasta mielestäni) monimutkaiset kuviot...
Oikeestaan mitään monimutkaisia kuvioita ei ole. Omista mielikuvista syntyy se illuusio, että kommunikaatio on monimutkaista. Kun kokemusta kertyy tarpeeksi niin keskustelu on kuin polkupyörällä ajamista, oli sitten kyseessä nainen tai paavi.
Ja oleellinen asia on miten tuntee pärjäävänsä keskustelussa on se että tuntee itsensä. Suurin asia yleensä miten menee pakka sekaisin että menee hämilleen tai alkaa häpeemään omia tunteita ja ajatuksia. Eli kun tunnet itsesi niin pystyt olemaan luottavaisesti läsnä kommunikaatiossa. Toinen ei ns. pääse yllättämään sua. Ja täten pystyt olemaan myös avoin josta naiset tykkää mm.
Toinen asia mikä vaikuttaa kommunikaation kulkuun on sun oma yleissivistyksen taso ja havannoimisen taito ympäristöstä. Jos nämäkin ovat hyviä niin olet vaarallinen vastustaja viholliselle mutta vastustamaton persoona naiselle.