Erosin muutama vuosi sitten eksästäni, koska hän oli aina poissa kotoa töiden vuoksi ja olimme lähinnä ystäviä (seksiä kerran kuussa 10 min). Aloitin samantien suhteen hänen ystävänsä kanssa joka myös minun ystävä ollut vuosia. Menetin kaikki ystäväni ja nyt nykyisen kanssa muutama vuosi seurusteltu. Olen onnellinen enkä kadu eroa päivääkään. Tilanne vain ahdistaa edelleen kun tiedän loukanneeni häntä niin paljon. Asumme pienellä paikkakunnalla ja törmäämme lähes päivittäin. Työni puolesta näen myös ex anoppia usein. Kaikki tutut pitävät törkeänä ihmisenä edelleen.. En tiedä miten ahdistuksesta pääsisi eroon..
auttakaa!
Tiiaaaa
5186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jaa, miten loukkasit?
Hei Tiiaaaa
Kerrot syyllisyydestä, joka on jäänyt päälle. Kertomuksessasi jotenkin kuultaa se, että sinua vaivaa sekä eksasi että muiden ajatukset sinusta. Voisiko olla, että kun 'ulkoistat' tunteesi noihin ihmisiin, joiden ajattelet pitävän sinua törkeänä, niin tavallaan itse vältytkin tuntemasta omia tunteitasi? Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta joskus ihmismieli projisoi hankalat tunteet toisten kannettaviksi. Kerrot, ettet kadu eroa ja olet onnellinen nykyisen miehesi kanssa, mutta silti tämä ero tuntuu vaikuttavan elämääsi edelleen, vuosien jälkeen.
Otsikossasi pyydät apua ahdistuksesta eroon. Ajattelen, että sinua ehkä auttaisi, ettet pyri ahdistuksesta eroon vaan menet sitä päin.
Miten hoiditte eronne exän kanssa? Keskustelitteko ja kävittekö molempien kannalta tilanteen läpi? Tahtoivatko molemmat erota? Kerrrot, että törmäätte päivittittäin, puhutteko lainkaan toisillenne? Tuntuisiko sinusta mahdolliselta, että vielä kerran keskustelisitte erostanne kahdestaan ja pyytäisit anteeksi - et sitä että erositte, vaan sitä, että loukkasit. Ja sanoa, että ymmärrät hänen reaktiotaan. Voisiko olla mahdollista, että saisit häneltä anteeksi ja taakka heltiäisi teidän molempien yltä. Onhan nimittäin niinkin, että olemalla katkera ja loukattu sinun vuoksesi vuosikausia myös eksäsi tavallaan on sinussa vielä tunteillaan kiinni. Jospa reilu anteeksipyyntö saisi hänetkin luopumaan loukattuna olosta ja jatkamaan eteenpäin, irti sinusta. Olisiko mahdollista jopa anopille reilusti sanoa, että olet huomannut, että ero vaikuttaa edelleen, ja olet pahoillasi aiheuttamastasi ikävyydestä, mutta että voidaanko nyt jo hyväksyä asiaintila ja jatkaa elämää.
Mikäli kuitenkaan et saa muilta ihmisiltä anteeksi, on sinun itsesi kyettävä antamaan tilanne itsellesi anteeksi ja päästettävä täten tunnetasolla irti heistä. Elämään kuuluu luopumista ja valintoja ja on selvää, että joillain valinnoilla pahoittaa toisten mielen. Silti pitää saada asian työstettyään päästä siitä asiasta vapaaksi. Ketään ei hyödytä asian katkeruuteen jämähtäminen. Joskus terapia tai muu keskusteluapu voi auttaa. Paikkakuntasi diakoniatyöntekijäkin saattaa olla se, jonka kanssa tätä voi puida.
Terveisin Meiju, diakoni
Kiitos vastauksestasi, pisti miettimään asioita eri kantilta :)
"Olisiko mahdollista jopa anopille reilusti sanoa, että.. olet pahoillasi aiheuttamastasi ikävyydestä.."
Ap ei ole aiheuttanut mitään ikävyyttä olemalla eron jälkeen valitsemansa kumppanin kanssa, oli hän kuka tahansa. Exän ja anopin paha olo on heidän itsensä ongelmia, eikä ap ole mitenkään vastuussa toisten ihmisten tunteista eikä ole todellakaan anteeksipyyntöä velkaa kenellekään. Hän voi vain pahoitella, jos jollakin on tullut paha mieli, mutta ap ei ole vastuussa toisten mielistäkään.
Kuunteleva kirkko voi pitäytyä omissa piireissään eikä tunkea tuputtamaan uskontoaan yleiselle uskonnottomalle keskustelukanavalle!
Ei auteta. Elämässä pitää selvitä yksin.