Mikähän on se "kyky/tarkoitus" luonnolla että se "osaa" asettaa monet luonnon ilmiöt Gaussin käyrän mukaisesti? HYvin monet muutkin, kuin älykkyys: ehkä ihmisten pituuskin voi sitä noudattaa ..
Vastaukset 14
- joupou
Gaussin käyrän saa ehkäpä pienillä muutoksilla differentiaaliyhtälöstä y' = -xy. Laajentamalla käsitystä luonnon ilmiöistä, joita voidaan mallintaa yhtälön y' = ky avulla, saa aika hyvän käsityksen myös ylemmän merkityksestä.
Yhtälö y' = ky mallintaa ilmiöitä, jossa suureen y arvo kasvaa/vähenee tasaisesti, esimerkiksi vaikka 10 % aikayksikköä x kohden. Lisääminen -x yhtälön oikealle puolelle tarkoittaa, että suureen y tasainen kasvu vähenee asteikon x suhteen.
En ole mikään perinnöllisyyden asiantuntija, mutta voisi luulla, että ihmisten pituusjakauma (ja muut) selittyy pitkälti sillä. Sinulla on aluksi populaatiossa yhtä paljon pitkiä ja lyhyempiä yksilöitä. Kysymys kuuluu mitä tapahtuu ajan x jälkeen? Kasvaako populaation keskipituus vai väheneekö? Ideaalitilanteessa pituusjakauma alkaa noudattaa Gaussin käyrää ajan myötä, koska erittäin lyhyiden/pitkien yksilöiden syntyminen käy aina vain vaikeammaksi ja vaikeammaksi, jos oletetaan että yksilön pitää periä molemmilta vanhemmiltaan "supergeeni".- joupou
Yllä siis tietenkin y:n kasvunopeus on erilaisten yksilöiden suhteen, siis x edustaa erilaisia yksilöitä, joiden kehittyminen taas riippuu ajasta.
- clt
Ehkäpä keskeinen raja-arvolause (Central Limit Theorem) selittää osakseen Gaussin käyrän yleisyyttä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Keskeinen_raja-arvolause
Tai vähän yleistajuisemmin:
http://elonen.iki.fi/articles/centrallimit/
Yo linkistä poimittua :
"Koska useimmat luonnolliset ilmiöt (kuten esim. ihmisen pituus) riippuvat useammasta kuin yhdestä tekijästä (ihmisen pituuden tapauksessa: ravinto, useampi geeni, ympäristötekijät, henkilöhistoria, ...), edellä käsitellyistä seuraa erittäin tärkeä johtopäätös: lähes kaikki reaalimaailman "satunnais"-muuttujat noudattavat jonkinlaista normaalijakaumaa." - IQ points
Yllä on asiaa. Lindebergin (keskeinen raja-arvoteesi) ehto sanoo, että riippumttomien satunnaismuuttujien summa lähenee normaalijakaumaa. Tulkitsen älykkyyden kohdalla niin, että "älykkyys" on lukemattomien riippumattomien muutujien summa. Alkaen sittä, putosiko esi-isä puusta jalat vai pää edellä. MInkälinen on mutaatioiden kautta saatu geeniperimä jne. Geneettinen perimä kai selittää jotain 40 % älykkyydestä, loput on ympäristön muovaamaa.
Älykkyystestit ovat ikuinen probleema, joskin joitakin kovin kiinnostavia. Joku joskus vinoili, että älykkyys = kulloinkin käytettävän testin antama pistemäärä. Eivät nuo testit ihan ex anus ole, mutta kannattaa suhtautua varauksella.
Mutta kyllä älykkyys normaalijakautunut on, vaikka pistemääriä testeissä normalisoidaan ja tavallaan pakotetaan muottiin. Esim. keskihajontaa on muuteltu paljonkin aika mielivaltaisesti.Riippumattomien satunnaismuuttujien summan läheneminen kohti normaalijaukaumaa voi helposti demota itselleen heittämällä noppia, yhden 6-sivuisen nopanheiton tulos on tasajakautunut välillä 1-6. Kaksi samanlaista, ja tulokset lisätään yhteen eli 2-12. Nyt ei tulos olekaan enää tasajakautunut vaan seuraa tarkalleen kolmiojakaumaa. Jos kolme samanlaista, ja tulos 3-18, ja jakauma on nyt parabolinen, mikä muistuttaa paljon gaussin jakaumaa. Ja niin edelleen. Tämä voidaan osoittaa konvoluutiolla.
Vaikka kaikki satunnaismuuttajat eivät tulisikaan samasta jakaumasta, niin summajakauma lähenee silti usein kohti gaussin jakaumaa, vaikka suppeneminen voi olla hitaampaa.- Umpeus Tollous
Tekisi mieli tietää lisää tuosta keskihajonnan muuttelusta. Onko lukijoissa joku mensalainen, joka kertoisi muuttamisesta ja sen syistä?
- junnustatisti
Tarkkaan ottaen älykkyys tms. ei noudata jakaumaa vaan älykkyydestä tms. saatu otos noudattaa jotain jakaumaa, joka lähenee normaalijakaumaa, jos otoskoko kasvaa rajatta, kunhan CLT:n ehdot ovat voimassa.
- Statistician
"Tarkkaan ottaen" menee vähän filosofian puoilelle. Noin voi toki ajatella. Mutta myös vaihtoehtoisesti siten, että normaalijakauma on yleinen älykkyyden jakaumisen malli, jonka pätevyyttä testataan otoksen avulla. Hieman muna-kana-kiistan makua, mutta kai nyt jo selvää tuhansien testien jälkeen, että voimme pitää älykkyyttä normaalijakautuneena suurissa populaatioissa.
Kuten parissakin vastauksessa on selitetty, matemaattinen tausta on se, että hyvin monien toisistaan riippumattomien satunnaismuuttujien summa on lähellä normaalijakaumaa (jonka kuvaajaa sanotaan usein ”Gaussin käyräksi”, oikeammin ”Gaußin käyräksi”).
Pituuden osalta on kyse todellisesta luonnonilmiöstä, jonka taustalla on suuri joukko toisistaan (suhteellisen) riippumattomia muuttujia, etenkin geenejä ja ympäristötekijöitä kuten ravitsemus ja virikkeet. Mistään matemaattisesta tarkkuudesta ei kuitenkaan ole kyse.
”Älykkyys” mitattavana suureena (älykkyysosamäärä) perustuu ihmisten tekemiin määrittelyihin ja testeihin. Vaikka kyky pulmatehtävien ratkomiseen – mistä tässä on todellisuudessa kyse – saattaakin merkittävältä osin perustua toisistaan melko riippumattomiin tekijöihin (kuten geeneihin), se on mitä ilmeisimmin myös harjaannuksella kehitettävissä oleva taito, mutta voidaan ehkä olettaa, että isossa populaatiossa harjaantuminenkin on yksi riippumaton tekijä. ÄO-mittareita ja -mittaustapoja on kuitenkin useita erilaisia, ja niitä on myös säädelty – paljolti niin, että niitä säädetään tuottamaan normaalijakauman mukaisia tuloksia.
Vielä suuremmassa määrin on kyse säätämisestä silloin, kun kyse on esimerkiksi tenttisuoritusten arvostelusta. Arvostelua säädetään tietoisesti tai tiedostamattomasti niin, että saadaan suunnilleen ”normaaleja tuloksia” eli normaalijakauma. Äärimmillään tämä tehdään niin, että ensin arvostellaan tehtävät pistearvostelulla ja sen jälkeen tulokset pakotetaan normaalijakaumaan eli ”gaussataan”. Tällöin surkealla suorituksella voi saada parhaan mahdollisen arvosanan, jos kokeeseen osallistujien taso on hyvin alhainen eli surkea suoritus on kuitenkin muita parempi.- 20+10
Vähän harhaanjohtavaa. Esim. matematiikan yo-kokeissa on etukäteen määritetty pisteet jotka saa tehtävien osaratkaisuista. Itse pistemääräjakauma voi olla aika "vino" gaussiin verrattuna, ei sitä mihinkään pakoteta. Sen sijaan arvosanojen pisterajat asetetaan niin että kuhunkin luokkaan tulee suunnilleen gaussin käyrän mukainen määrä kokelaita.
Ja noissa älykkyystesteissä harjoittelulla on aika marginaalinen merkitys. Siihen voivat turvautua lähinnä jotkut mensarajaa tavoittelevat tai rekrytointitesteihin menijät. Testejä normeerattaessa käytetään harjoittelemattomia koekaniineja. Enpä ole kuullut että kukaan olisi treenannut esim. armeijan P-testiin. Älykkyystestejä on sovellettu yli 100 vuotta joten luulisi niillä olevan relevanssia selvitettäessä ihmisten kognitiivisia kykyjä. - Dieter
Pieni huomautus: saksankielen virallinen äskettäin tehty oikeinkirjoitusuudistus suosittaa β:n tilalle ss:ää. (Entschuldigung, käytän tuossa lähes samanlaista betaa paremman puutteessa).
- Matikanope
Tuosta opintosuoritusten pakkogaussamisesta kouluissa on ollut äskettäin paljonkin puhetta. Se on todella epäoikeudenmukaista. Edellä joku kirjoitti, että "älykkyden", miksi ei myös osaamisen, normaalijakautuneisuus toimii suurissa populaatioissa. Sellainen on kyllä yo-kirjoitukset, ei yksittäinen koulu.
Toivoisin todella opettajilta antaa arvosanat todellisen osaamisen perusteella, ei suinkaan pakottamalla esim. jotain 10-20 oppilaan osaamista gaussilaiseksi. Itse olen pyrkinyt antamaan numerot pelkän aineosaamisen perusteella, eikä kirjoituksissa ole vuosien mittaan kertaakaan tullut yllätyksiä.
Tosin ne pahimmat vääristymät eivät onneksi ole valtakunnallisesti omassa aineessani. - Hissanope
Matikanope kirjoitti:
Tuosta opintosuoritusten pakkogaussamisesta kouluissa on ollut äskettäin paljonkin puhetta. Se on todella epäoikeudenmukaista. Edellä joku kirjoitti, että "älykkyden", miksi ei myös osaamisen, normaalijakautuneisuus toimii suurissa populaatioissa. Sellainen on kyllä yo-kirjoitukset, ei yksittäinen koulu.
Toivoisin todella opettajilta antaa arvosanat todellisen osaamisen perusteella, ei suinkaan pakottamalla esim. jotain 10-20 oppilaan osaamista gaussilaiseksi. Itse olen pyrkinyt antamaan numerot pelkän aineosaamisen perusteella, eikä kirjoituksissa ole vuosien mittaan kertaakaan tullut yllätyksiä.
Tosin ne pahimmat vääristymät eivät onneksi ole valtakunnallisesti omassa aineessani.No minun aineessani ne kuulema ovat ongelma. Olen myös antanut arvosanoja todellisen osaamisen perustella, ja joutunut sen vuoksi jopa vähän nokittain Herra Rehtorin kanssa. Olen kuitenkin pitänyt pääni ja oikein: yo-kirjoitusten tulokset sen ovat osoittaneet.
- Hissanmaikka myös
Hissanope kirjoitti:
No minun aineessani ne kuulema ovat ongelma. Olen myös antanut arvosanoja todellisen osaamisen perustella, ja joutunut sen vuoksi jopa vähän nokittain Herra Rehtorin kanssa. Olen kuitenkin pitänyt pääni ja oikein: yo-kirjoitusten tulokset sen ovat osoittaneet.
Tuttu tilanne. Osaa oppilaista ei historia vain kiinnosta, osaa vähän, muutamaa kiitettävästi. Numeroarvostelusta tulee väkisnkin vino, jos pidän jotenkin osaamista kriteerinä. En sorru arvosteuissa normaalijakumaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Törkeä petosepäily Suomussalmella
Uutisoi maikkari. Uhrin nimiin on nostettu pankkilainaa, hänet on saatu sijoittamaan hevosiin ja ostamaan autoja. Ei ta713063Poliisi etälamautti, sitten pahoinpiteli
Vaikeasti kehitysvammaisen niin vakavasti että kuoli pian sairaalassa. Ei osannut kehitysvammainen heti noudattaa polii3671149Mies, olen pahoillani kun olen kuvitellut
Että pitäisit minusta. En sitä mistään tähdistä kuitenkaan lukenut, mulle vaan tuli jostain semmoinen tunne, kun itse ty65795Anni Ihamäki saa tylyä kommenttia TTK:sta - Erityisesti tämä "vääryys" ärsyttää
Kaikille ei ole mieleen se, että Anni Ihamäki on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Ihamäki saa varsin ty32749Mitä et ole valmis sietämään ihmissuhteissasi ja miksi?
Aiemmin jo kyseltiin mitkä vaatimukset olivat mielestänne liiallisia. Kyselläänkin nyt sitä, että millaisilla asioilla s263656Päivän Riikka: Pandan suklaatehdas Jyväskylästä Viroon
Menkää töihin! Viroon! --- Liki sata vuotta kestänyt suklaantuotanto makeisvalmistaja Pandan tehtaalla Vaajakoskella pä140598Tiesitkö? Vappu Pimiän ensimmäinen aviomies ei ole Teemu-rakas
Vappu Pimiä on tätä nykyä naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa. Pimiä on toista kertaa naimisissa, sillä ensimmäinen liitto19579Älä nyt ylikuormitu vaikka sinusta pidänkin rakas nainen
Tiedän, että olet minulle oikea. En halua pilata tätä juttua malttamattomuudella, mutta epäilen. Haluan vain olla lähel31558Sysmä tarvitsee päätöksiä
Sysmä tarvitsee päätöksiä – ei p*anjauhantaa** Kirjoitan kuntapolitiikan ulkopuolisena tarkkailijana. Sysmän poliittinen17515Älä katoa elämästäni
Kävelyllä mietin olisitpa varjo takanani vierelläni sivullani Älä katoa koskaan ole siinä pidä kädestäni kiinni ole kan30498