Olenkohan ainoa ihminen, jolla meinaa silloin tällöin pinna palaa töissä? Työni on ihan mukavaa (päiväkoti), mutta joskus on vaan pakko laskea kymmeneen ja ottaa pari ylimääräistä hengenvetoa. Joskus kun on itse väsynyt, ei jaksaisi korjata maitoja kymmentä kertaa lattialta peräkkäin (miten se on niin vaikeaa olla kaatamatta niitä?), ei jaksaisi kokoajan hyssytellä kun nykylapset vaan huutaa (kun ei muuten saa isossa ryhmässä ääntä kuuluviin), ei jaksaisi kokoajan ratkoa jotain riitaa kun joku janipetteri tökki selkään, ei jaksaisi valitusta että paidan hiha ei ole täydellisesti takin alla ja sitten vielä perään pettynyt vanhempi kun sormikas on nyt hukassa, kun lapsi on heittänyt sen taas kerran kattoon asti ja lentänyt ties minne. Yleensä otan huumorilla, mutta joskus ei vain jaksa! :D Olen miettinyt, olenko hyvä hoitaja, jos tunnen että sauhua nousee päästä ja meteli saa keskittymiskyvyn nollille joskus ja todella ärtyneeksi. Vai olenko vain normaali ihminen? En tietenkään näytä olotilaani (tietääkseni) ulospäin, mutta tiedän että lapset ovat hyviä aistimaan ja tuntuu mitä enemmän sauhua nousee päästä, sitä enemmän myös korjattavaa ja ratkottavaa lasten kesken syntyy. Kun vielä siihen joudut korottamaan ääntäsi, niin huh! Työssäni ei oikeastaan ole edes varsinaisia taukoja. En muista milloin viimeksi olisin töissä ISTUNUT juomaan kahvia ilman lapsia. Kun ollaan ilman lapsia, niin silloin pitää siivota. Ei ole aikaa lipittää mitään kahveja. Kahvi juodaan siinä tekemisen lomassa, mielestäni siitä tauko kaukana. Yleensä juodaan lasten keskellä. Jos hetkeksi istuu paikallensa, niin tulee vain huono omatunto. Taukokin varmaan auttaisi jaksamaan! Mutta kun kukaan ei sitä pidä, niin todella vaikeaa vaan istua kymmeneksi minuutiksi paikalleen tekemättä mitään erikoista.
Kotona en jaksa sitten puhua mitään ja nautin täydestä hiljaisuudesta. :) Miten jotkut jaksaa hoitaa lapsia ja sen jälkeen vielä kotona hoitaa omia lapsiaan, kysyn vain. :D
Onko kenelläkään vinkkejä miten saisi itsensä "koottua" näissä tilanteissa, niin etten ole monen vuoden päästä katkeroitunut tarhatäti. :D Työvuosia mennyt todella vähän vasta.
Kotona en jaksa sitten puhua mitään ja nautin täydestä hiljaisuudesta. :) Miten jotkut jaksaa hoitaa lapsia ja sen jälkeen vielä kotona hoitaa omia lapsiaan, kysyn vain. :D
Onko kenelläkään vinkkejä miten saisi itsensä "koottua" näissä tilanteissa, niin etten ole monen vuoden päästä katkeroitunut tarhatäti. :D Työvuosia mennyt todella vähän vasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.