Mitä mieltä näistä naisten nimistä? Mitä mielikuvia herättää?

Jonkun hipin lapsesta kyse.

Säde - Tätä nimeä en osaa arvioida objektiivisesti... ;)
Sade - En pidä. Muistuttaa liikaa Sädettä, mutta on tunnelmaltaan melankolisempi. Sadehan on useimmiten epätoivottu asia? No, sopii sitten varmaan vahinkolapselle.
Taru - Siinä mielessä poikkeuksellinen nimi, että sillä on merkitys, mutta ei samanlaista tunnelmaa kuin useimmilla samankaltaisilla nimillä. Esimerkiksi Säteestä tulee väistämättä mieleen aurinko, Sateesta taas se sade. Mitä Tarusta tulee mieleen? Ei mitään. Ehkä siksi kaikki tuntemani Tarut ovatkin niin värittömiä. Nomen est omen!
Satu - Nimen yleistyessä mielikuvani siitä on muuttunut kuivaksi ja kellastuneksi.
Suvi - Nimen yleistyessä mielikuvani siitä on muuttunut TODELLA kuivaksi ja kellastuneeksi.
Meri - Tunnelmaltaan varsin voimakas nimi, joka on yhtä kiehtova kuin itse meri. Kaikessa syvyydessään varsin paradoksaalinen: ilmentää niin riehakkuutta kuin rauhallisuuttakin, arvaamattomuutta kuin jatkuvuuttakin, vaaraa kuin välttämättömyyttäkin. Koskaan en ole mitäänsanomatonta Meriä tavannut.
Vilja - Vilja on vaatimattoman eteerisyyden konkretisoituma: nainen, joka kulkee niityllä kosteassa mekossa tuulen leikkiessä hänen hiuksillaan. Pohjanmaalta löytää nimelle myös hieman arkisempia vastineita: 16-vuotiaita lestadiolaistyttöjä, joilla on syömishäiriön riuduttamien ruumiiden lisäksi värittömät hiukset, kaunistelemattomat kasvot ja koruttomat vaatteet. Kaulassa riippuu yksinkertainen risti, kaikilla samanlainen.
Hilla - Suomuurain.
Tuuli - Tuuli yrittää jäljitellä Merille ominaista salaperäisyyttä - siinä kuitenkaan onnistumatta. Tuuli-nimen kantaja on yhtä arkipäiväinen kuin itse tuulikin: kumpikin huomataan vasta sitten, kun ne käyvät vastenmielisiksi.
Aava - Tällä nimellä varustettu ihminen voi olla ihan mitä vain. Eksistenssi edeltää essentiaa!

Säde - tykkään
Sade - tykkään
Taru - en tykkää
Satu - en tykkää
Suvi - en tykkää
Meri - en tykkää
Vilja - tykkään
Hilla - en tykkää
Tuuli - en tykkää
Aava - tykkään

Suvi - ehdottomasti kaunein näistä.
Vilja ja Hilla menettelee.

Säde - eipä tule montaa naisen nimeä mieleen, jossa on ä. Miehillä on Väinö, mutta yleensä hienoimpina ei pidetä nimiä, joissa on ä tai ö. Sukunimista esim. Möttönen tai Kätkä. Myös d tekee nimestä vaikean, vaikka ajatus esim. auringonsäteestä on kaunis. Säde on kuitenkin myös geometrian käsite, joten kovin arkinen nimi loppujen lopuksi.

Sade - minulle tulee tästä kiva vaikutelma, mutta en itse laittaisi ainakaan lapselle nimeksi, mm. kansainvälisesti tunnetun markiisi de Saden vuoksi.

Taru - tämä on jotenkin tumma ja dominoiva nimi, jopa vähän miehekäs äänneasultaan. Tulee mieleen iso, tumma, matalaääninen nainen.

Satu - ihan kiva nimi mutta suosiosta kulunut

Suvi - kaunis nimi ja moni Suvi onkin kaunis

Meri - leveä nimi, en pidä

Vilja - ajatus ollut alun perin kaunis, mutta nimenä ponneton eikä kovin naisellinen. Miehen nimi Viljo on mielestäni hyvä nimi, mutta sama nimi kirjaimen muutoksella ei aina toimi naisella.

Hilla - myös vähän ponneton nimi. H-alkuisia nimiä pidän epämääräisinä.

Tuuli - pitkä u ei vaan toimi, ja vielä t:n kanssa.

Aava - vokaalialkuisuudessa on aina riski, silloin pitäisi olla särmää keskellä, joko r, s, k tai muu voimakkaampi äänne. v ei ole voimakas.

Eli jos noista olisi pakko joku valita, niin Suvi.