elämän ilo hukassa

Olen 23 vuotias mies. erosin muutama kk sitten melkein 2 vuotta kestäneestä suhteesta naisen petettyä. olen tämän 2kk sinkuilun aikana tavannut muutamia naisia, mutta kemiat vaan eivät ole kohdanneet.

olen jo pitemmän aikaan katsellut yhtä prisman myyjää mutta olen arka tekemään siirtoja. päätin siten lopulta tehdä asialle jotain. kirjoitin kirjeen, ja kävin kyseisestä kaupasta ostamassa sydänsuklaarasian. kaupan kassalla teipasin tämän kirjoitamani viestin rasiaan ja anoin myyjälle.

odotin vastausta mutta mitään ei kuulunut. Ensin petyin, siten turhauduin. ja nyten olen menetänyt viimeisetkin ilon ripeet elämästä. minun pitäisi valmistua koulusta tulevana viikonlopuna mutta se ei jaksa kinostaa minua.

olen hyvin yksinäinen enkä tiedä miten minun pitäisi toimia. En osaa enää odotaa kyseiseltä myyjältä mitään vastausta mutta en sen kummoisemmin uskalla mennä käymään kaupasakaan jos hän on vuorossa.

Onko ihmisen tuteet oikeasti tehty vain isoiksi pelinapuloiksi, joita siirellään tähtikartalla nopalukujen osoitamien askeleiden verran?

mistä voisin saada elämän iloni takaisin. Olen meneisyydesäni ollut itsetuhoinen ja pelkään masentuvani niin että nämä tunnot palaavat. mitä jos en enää voikaan älyllisellä tasolla kontroloida tunteiden johdatamaa tietä. Mitä jos päädyn tekemään sen lopullisen ratkaisun?

En jaksa hakeutua avun äärelle. tiedostan että minun pitäisi päästä puhumaan psygologille tai psygiatrille. Mutta saman aikaisesti tiedostan että kaipaan vain ripauksen helyyttä ja huomion osoitusta.

Mitä olen tehnyt elämässäni väärin, kun en saa olla onnelinen? Onko liian myöhäistä koitaa paikata tilannetta, vai kanataako jätää kokonaan yritämättä?
6311
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Et ole tehnyt mitään väärää ja saat olla onnellinen kunhan lakkaat tuomitsemasta ja arvostelemasta itseäsi ja pelkäämästä liikaa. Tuo kaupan kassan lähestyminen oli suloinen teko sinulta..todella ihana. Ihmettelen miksi nainen ei edes kiittänyt tai osoittanut mitään kiitollisuutta siitä, että olit huomioinut häntä. Itse olisin ollut aivan pähkinöinä, jos joku mies olisi minulle tehnyt samoin :) Se oli sitäpaitsi rohkea teko, joka osoittaa, että sinussa on rohkeutta ja sisua ja päämärätietoisuutta.

Ala kiinnittämään negatiivisten asioiden sijaan huomiota positiivisiin asioihin. Katso itseäsi pelistä ja sano itsellesi joka päivä peilin edessä, että olet rakastamisen arvoinen, hyvä, kiltti, hellä, komeakin. Kehu itseäsi ja usko siihen.Usko myös, että rakkaudelliset tekosi eivät jää huomiotta vaan saat ne monin verroin takaisin.Kun teet hyvää saat itsekin hyvää.

Jokainen meistä kaipaa hellyyttä ja läheisyyttä, jotkut taas turvautuvat liikaa toiseen ihmiseen hakemalla sitä turvaa muista, koska omat sisäiset pelot ovat niin suuria, että niiden kanssa on hankala ja vaikea elää ja ne pelottavat.Sinun kannattaa harkita puhumista jollekin ammattiauttajalle tmv..jos sinulla on sisäisiä tunnelukkoja, ahdistusta ja pelkotiloja.

Yksinäisyys on pelottavaa, jos mieli on vielä siinä mukana niin, että ei löydä itsestään, eikä elämästään mitään positiivista ja hyvää. Kun elämään tulee sisältöä, niin yksinäisyyskään ei tunnu enää pahalta ja sitä kestää, kun on tiedossa jotain mikä ihmistä kannattelee.

Kaikki lähtee kokonaisuudesta. Pidä huoli, että liikut ja syöt hyvin..siis ruumiillisesta hyvinvoinnistasi. Hyvä fyysinen kunto ja terveys auttaa sinua jaksamaan psyykkisesti paremmin kaikkea elämän kolhuja ja stressitilaneita vastaan, joita väkisinkin tulee eteen. Keksi jotain mielekästä puuhaa..sitä mistä sinä tykkäät, mikä on sinusta mielenkiintoista. Hyvistä elämänohjekirjoista voi olla apua, jos tykkää lukemisesta ja jaksaa lukea. Se mikä on itseä lähellä yleensä kiinnostaa. Jos sinulla on jokin tietty syy masennukseesi pyri ottamaan siitä selvää miten muut ovat sen kanssa selvinneet ja mitä muita tapauksia on olemassa.

Tietoa kyllä meillä riittää siitä ei ole pulaa, mutta sen soveltaminen omaan elämään ja käytäntöön vaatii hiukan vaivaa.

Kysyt ilmeisesti tuota kassaneitiasiaa, että onko myöhäistä paikata tilanne vai jättääkö kokonaan yrittämättä.Sen ainoastaan tiedät sinä itse ja mitä sydämessäsi tunnet. Jos koet että juttu jäi jotenkin kesken niin sinun pitää puntaroida mitä voitat ja mitä häviät, jos yrität vielä lähestyä tuota neitokaista.Mitään ei ainakaan saa, ellei yritä :-)

Äänestä
  • Lottamari ammu ittes ei ammattiauttajista oo mitään apua!

    Äänestä

  • pam! kirjoitti:

    Lottamari ammu ittes ei ammattiauttajista oo mitään apua!

    No, hukkuva kuitenkin tarttuu jokaiseen oljekorteen ja apuun, joka tarjotaan on siitä apua tai ei.

    Äänestä

Hyvin kirjoitettu Lottamari

Äänestä

Olet kohtuu nörtti, nyt aluksi kaksi vuotta ei ole kun näyttää jotenkin toivon, että koulu mistä olet valmistumassa 23 vuoden iässä on peruskoulu.

Mikään valtion salaisuus ei ole, että pesään ei kuulu paskoa ei kotiinsa eikä siellä missä syö tai hakee riistaa eli se: lähikauppa,työpaikka ja koulu on pois laskuista. No jotenkin en epäile tuota itsetuhoisuutta sopii ihan samaan laatikkoon tuon yltiöpäisen romanttisuuden kanssa.

Itse otin eron jälkeen muutaman kuukauden loman Espanjassa eli kokeile sitä ensimmäiseksi tekee meinaan ihan höpöä.Sitten kun tulet takaisin JOS tulet, niin voisit kasvattaa vaikka aluksi kivekset? Mulla oli 23:sen muija ja kolme mukulaa..Vähän vastuuta itsestä ja elämästä..Sekä muista.

Omasta erosta jo 11 kuukautta ja oli melkein 10 vuoden suhde joten anna kernaasti itselleni vielä 1,5 kk aikaa saada kamat kasaan, mutta se on silleen, että kuollutta saa märistä 14 vuorokautta ja elämänsä rakkautta 365..Sitten pitää mennä eteenpäin..Seuraavaksi menet johonkin tapahtumaan esim .festareille ja sitten syksyllä alan ryypiskelemään baareissa ja yö-kerhoissa niin kyllä se siitä taas lähtee, suosittelen myös likuntaa ja masturbaatiota niin pysyy se kuula kasassa.

Äänestä
  • Tässä on kyl niin täyttä asiaa. On kyyninen ja kärkäs teksti, mutta ihan täyttä asiaa! Komppaan täysin.

    Ensin pitää ottaa kunnolla etäisyyttä toisesta. Ja totta on, että masturbaatio ja liikunta auttaa. Oman käden työ helpottaa niitä fyysisiä haluja, helpottaa stressiä. Ja liikunta, erityisesti juokseminen pitää kyllä sykkeen korkeella ja ajatukset pois nuista asioista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lopeen-uupunut kirjoitti:

Olen 23 vuotias mies. erosin muutama kk sitten melkein 2 vuotta kestäneestä suhteesta naisen petettyä. olen tämän 2kk sinkuilun aikana tavannut muutamia naisia, mutta kemiat vaan eivät ole kohdanneet.

olen jo pitemmän aikaan katsellut yhtä prisman myyjää mutta olen arka tekemään siirtoja. päätin siten lopulta tehdä asialle jotain. kirjoitin kirjeen, ja kävin kyseisestä kaupasta ostamassa sydänsuklaarasian. kaupan kassalla teipasin tämän kirjoitamani viestin rasiaan ja anoin myyjälle.

odotin vastausta mutta mitään ei kuulunut. Ensin petyin, siten turhauduin. ja nyten olen menetänyt viimeisetkin ilon ripeet elämästä. minun pitäisi valmistua koulusta tulevana viikonlopuna mutta se ei jaksa kinostaa minua.

olen hyvin yksinäinen enkä tiedä miten minun pitäisi toimia. En osaa enää odotaa kyseiseltä myyjältä mitään vastausta mutta en sen kummoisemmin uskalla mennä käymään kaupasakaan jos hän on vuorossa.

Onko ihmisen tuteet oikeasti tehty vain isoiksi pelinapuloiksi, joita siirellään tähtikartalla nopalukujen osoitamien askeleiden verran?

mistä voisin saada elämän iloni takaisin. Olen meneisyydesäni ollut itsetuhoinen ja pelkään masentuvani niin että nämä tunnot palaavat. mitä jos en enää voikaan älyllisellä tasolla kontroloida tunteiden johdatamaa tietä. Mitä jos päädyn tekemään sen lopullisen ratkaisun?

En jaksa hakeutua avun äärelle. tiedostan että minun pitäisi päästä puhumaan psygologille tai psygiatrille. Mutta saman aikaisesti tiedostan että kaipaan vain ripauksen helyyttä ja huomion osoitusta.

Mitä olen tehnyt elämässäni väärin, kun en saa olla onnelinen? Onko liian myöhäistä koitaa paikata tilannetta, vai kanataako jätää kokonaan yritämättä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu