Olen niitä säälittäviä, jotka on kokeilleet suhdetta "eronneen" miehen kanssa.
Aluksi vaimo heitti miehensä pihalle saatuaan tietää, että toinen nainen (minä) oli kuvioissa. Siitä alkoikin hieno tarina, kun tuntuu että vaimo ei koskaan aiokaan laskea irti..
Mies oli halunnut eroa jo aiemmin, joten hän muutti pois ja vei paperilla eron loppuun. Siitä eteenpäin ex-vaimo kerjäsi, anoi ja kiristi rahaa, sillä mies oli aina maksanut kaiken isommilla tuloillaan mutisematta. Ex-vaimo haukkui ex-miestään huonoksi isäksi jopa 3 lapsen kuullen. "Uutta naista" piti aina tietenkin haukkua, pilkata ja halveksia miehelle, sillä lapsetkin erehtyivät pitämään siitä huorasta.
Nyt tästä miehen lähdöstä on 3 vuotta ja ex-vaimo jatkaa. Uusi suhde ei kestänyt kaikkea painetta vaan kaksi toistaan rakastavaa ihmistä muutti erilleen. Ex-vaimo on lisännyt vain pökköä pesään, soittelee iltaisin jopa puolen yön aikaan ja vaatii milloin mitäkin. Hän ilmeisesti nauttii siitä, että sai uuden suhteen rakoilemaan.
Kuinka kauan tällainen kestää? Onko noin vaikeaa keski-ikäiselle naiselle päästää irti miehestä, joka rakastaa toista ja haluaa vain eroon? Vai tuleeko sitä lopullista eroa koskaan..?
Voi luoja että vihaan sitä ämmää!
Eron kesto?
125
9781
Vastaukset
- pera
tollasia ne änkyrä akat on, ei tajuu että homma on paketissa. sit ne täällä valittaa ja nyyhkii kuinka lapsia manipuloidaan ja heitä ei ymmärretä ku ei pääse erosta yli. koittakaa jaksaa, kai se vielä helpottaakin
- en tiedä
en tiedä miten hänestä pääsee eroon kun on lapsia. Lasten takia joku yhteys on säilytettävä. Lapsille kännykät ja yhteyden pito sitä kautta. Oma numero salaiseksi ja jos nainen vainoaa niin lähestymiskieltoa...
- Järkyttynyt
Lapsilla on omat kännykät ja vierailevat säännöllisesti isänsä luona. Minullakin on lapsi ja muksut ovat keskenään todella hyviä kavereita, tekstailevat ja leikkivät yhdessä.
Mutta ex-vaimo katsoo asiakseen puuttua kaikkeen: Ex-miehensä rahankäyttöön, lomiin, minun ulkonäköön ja minun apuuni..uskomatonta. Nyt hän sotkenut elämänsä siten, että lasten tulevaisuus on vaarassa..ja arvatkaas kenen pitäisi taas pelastaa tilanne?
Kyllä se täytyy ilmeisesti lakiteitse hoitaa kun ei sille lehmälle näköjään mitenkään muuten saa viestiä perille.
- Ainoa oikea
Mitäs menit sotkemaan toisten perhettä. Niin, kerroit että heitti pihalle, kun toinen oli kuivioissa... eli sinä menit ja sotkit heidän elämänsä? Saat ansiosi mukaan.
Olisit edes ajatellut lapsia, jos et muuta osaa ajatella.
Tuskin tossakaan on rakkaudesta kysymys, kunhan mies vähän seikkailee sun kanssas.
Juu ja nyt alat syyttelee ex vaimoa, kuuleppas mietihän nyt vähän ja myönnä tehneesi ison virheen.- §§§
Huomaa sun asenteestasi että sua on petetty ja olet tosi katkera.
Koska omaat noin paskan asenteen niin tuskin olet Ainoa oikea vaam olet säälittävä paska.
Sä kiristät kumppaniasi jatkamaan vaikka lasten takia olet oikea joka suhteen riesa.
Alkuperäiselle haluan sanoa että pistä sille idiootille jauhot kurkkuun. Nyt ekaks otat yhteyttä poliisiin tee ilmoitus kotirauhan häirinnästä. Jos se ämmä vainoo sua ano lähestymiskieltoa..
Kyllä tollanen kurppa kuriin pitää saada! Taistele liittosi puolesta! Ei niillä ole ollut hyvä liitto koska ämmä on tollanen sadisti. - ja haukkuja satelee...
§§§ kirjoitti:
Huomaa sun asenteestasi että sua on petetty ja olet tosi katkera.
Koska omaat noin paskan asenteen niin tuskin olet Ainoa oikea vaam olet säälittävä paska.
Sä kiristät kumppaniasi jatkamaan vaikka lasten takia olet oikea joka suhteen riesa.
Alkuperäiselle haluan sanoa että pistä sille idiootille jauhot kurkkuun. Nyt ekaks otat yhteyttä poliisiin tee ilmoitus kotirauhan häirinnästä. Jos se ämmä vainoo sua ano lähestymiskieltoa..
Kyllä tollanen kurppa kuriin pitää saada! Taistele liittosi puolesta! Ei niillä ole ollut hyvä liitto koska ämmä on tollanen sadisti.Minkä ihmeen vuoksi te perheen rikkojat pidätte omaa suhdettanne aina arvokkaampana kuin sitä minkä olette itse rikkoneet? Te olette kyllä saaneet rikkoa avioliiton ja perheen, mutta teidän suhde on sitten jotenkin pyhempi niin ettei kukaan ex-vaimo mukaan lukien saa olla lastensa isän kanssa missään tekemisissä. Näitäkin tapauksia on siis ilman mitään katkeruuttakaan ei ex saa olla entiseen mieheensä missään tekemisissä ettei perheen rikkonut naikkonen vain menetä yöuniaan mustasukkaisuuden puuskassaan.
- Järkyttynyt
Minäkö sotkenut perheen elämän?
Nainen juo ja on pistänyt raha-asiat sekaisin jo avioliiton aikana. Hän piti itse huolen siitä, että häntä ei voinut haluta, rakkaus kuoli ja liittoa oli mahdoton jatkaa (kuka haluaa kantaa kännäävää puolisoa monta vuotta?). Erosta oli puhuttu jo paljon aikaisemmin ja en ollut edes miehen ensimmäinen "toinen nainen".
Onko niin että vastuu hajonneesta avioliitosta on sillä, kuka sattuu saamaan uuden kumppanin paikan? Ex-vaimohan ei ole mistään vastuussa, kun syöjätär-vamppi iskee häneltä miehen. Luuletko että mies piti aseella uhaten pakottaa suhteeseen? Ja onko se lasten ajattelemista, että jatketaan avioliittoa, vaikka lapset jo vihaavat äitiään ja itkien pyytävät vanhempia eroamaan?
Sinähän terve olet. Sellainen liittohan on tosi rakkautta..
Ja vaikka mies leikkisikin kanssani, niin ainakaan hän ei ikinä palaa enää EX-VAIMONSA luokse... =) - Järkyttynyt
ja haukkuja satelee... kirjoitti:
Minkä ihmeen vuoksi te perheen rikkojat pidätte omaa suhdettanne aina arvokkaampana kuin sitä minkä olette itse rikkoneet? Te olette kyllä saaneet rikkoa avioliiton ja perheen, mutta teidän suhde on sitten jotenkin pyhempi niin ettei kukaan ex-vaimo mukaan lukien saa olla lastensa isän kanssa missään tekemisissä. Näitäkin tapauksia on siis ilman mitään katkeruuttakaan ei ex saa olla entiseen mieheensä missään tekemisissä ettei perheen rikkonut naikkonen vain menetä yöuniaan mustasukkaisuuden puuskassaan.
En ole kieltänyt miestä olemasta tekemisissä lastensa äidin kanssa, olenhan itsekin joskus puheissa poikani isän kanssa. Mutta lasten etu tuskin vaatii useita soittoja päivässä kellon ympäri, vai vaatiiko?
Kuinka joku voi sanoa minua kodin/perheen rikkojaksi? Jos minun mieheni jättäisi minut toisen naisen takia, olisi se MIEHENI päätös.
JOS AVIOLIITTO TOIMII JA MOLEMMAT OVAT ONNELLISIA, KUKA LÄHTEE SELLAISESTA AVIOLIITOSTA???
Herätkää nyt hyvät katkerat puolisot ja miettikää: Kuka lähtee hyvästä suhteesta? Pettäminen ja uusi suhde ei ole hyväksyttävää, mutta syitä siihen on jokaisen hyvä miettiä ennen, kun tuomitsee ihmisen, joka ei ole voinut tilannetta aiheuttaa.. - Ainoa oikea
§§§ kirjoitti:
Huomaa sun asenteestasi että sua on petetty ja olet tosi katkera.
Koska omaat noin paskan asenteen niin tuskin olet Ainoa oikea vaam olet säälittävä paska.
Sä kiristät kumppaniasi jatkamaan vaikka lasten takia olet oikea joka suhteen riesa.
Alkuperäiselle haluan sanoa että pistä sille idiootille jauhot kurkkuun. Nyt ekaks otat yhteyttä poliisiin tee ilmoitus kotirauhan häirinnästä. Jos se ämmä vainoo sua ano lähestymiskieltoa..
Kyllä tollanen kurppa kuriin pitää saada! Taistele liittosi puolesta! Ei niillä ole ollut hyvä liitto koska ämmä on tollanen sadisti.Ei mua ole petetty, miksi olisi? Sanoinko mä niin?
Mulla on hyvä mies ja omat lapset, eikä tietoakaan että liittomme hajoaisi.
Ihmettelenpä vaan, miksi toiset hyväksyvät tuollaisen menettelyn. Musta se on säälittävää.
Kyllä mäkin ukkoni pihalle laittaisin, jos sillä olis joku muija, enkä kattelis päivääkään.
Jännä et ex vaimo on sitten näiden uusien muijien silmissä hirviö vaikka itse ovat toiminnallaan aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa.
Jos joku pitää kuriin laittaa, niin kyllä ne on ne perheenrikkojat, joille käytöstapoja pitää opettaa. Mutta katkeruus lisää katkeruutta, ja jollain tavalla aina täytyy kostaa jollekin, kun oma elämä on hukassa, tai ei löydy miestä ei sitten millään, vaikka sitten lapsiperheitä rikkomalla. - Järkyttynyt
Ainoa oikea kirjoitti:
Ei mua ole petetty, miksi olisi? Sanoinko mä niin?
Mulla on hyvä mies ja omat lapset, eikä tietoakaan että liittomme hajoaisi.
Ihmettelenpä vaan, miksi toiset hyväksyvät tuollaisen menettelyn. Musta se on säälittävää.
Kyllä mäkin ukkoni pihalle laittaisin, jos sillä olis joku muija, enkä kattelis päivääkään.
Jännä et ex vaimo on sitten näiden uusien muijien silmissä hirviö vaikka itse ovat toiminnallaan aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa.
Jos joku pitää kuriin laittaa, niin kyllä ne on ne perheenrikkojat, joille käytöstapoja pitää opettaa. Mutta katkeruus lisää katkeruutta, ja jollain tavalla aina täytyy kostaa jollekin, kun oma elämä on hukassa, tai ei löydy miestä ei sitten millään, vaikka sitten lapsiperheitä rikkomalla.Oletetaan että tämä osuisi omalle kohdallesi.
Syyttäisitkö tosiaan jotain naista siitä, että MIEHESI lähtisi hänen matkaansa?
Mieti nyt hyvä ihminen...onko joku ulkopuolinen niin mahtava, että hän voi rikkoa kokonaisen onnellisen kodin ja perheen niin halutessaan? Haloo... - §§§
ja haukkuja satelee... kirjoitti:
Minkä ihmeen vuoksi te perheen rikkojat pidätte omaa suhdettanne aina arvokkaampana kuin sitä minkä olette itse rikkoneet? Te olette kyllä saaneet rikkoa avioliiton ja perheen, mutta teidän suhde on sitten jotenkin pyhempi niin ettei kukaan ex-vaimo mukaan lukien saa olla lastensa isän kanssa missään tekemisissä. Näitäkin tapauksia on siis ilman mitään katkeruuttakaan ei ex saa olla entiseen mieheensä missään tekemisissä ettei perheen rikkonut naikkonen vain menetä yöuniaan mustasukkaisuuden puuskassaan.
Joo taidat itse olla sellanen juoppo ämmä jonka "perhe" on rikottu.
Yleensä nää uudet puolisot on mukavampia ja kuinka sitä huomaakaan, että rakkautta on tosiaan olemassa. - eroamassa oleva
Järkyttynyt kirjoitti:
Oletetaan että tämä osuisi omalle kohdallesi.
Syyttäisitkö tosiaan jotain naista siitä, että MIEHESI lähtisi hänen matkaansa?
Mieti nyt hyvä ihminen...onko joku ulkopuolinen niin mahtava, että hän voi rikkoa kokonaisen onnellisen kodin ja perheen niin halutessaan? Haloo...Mielestäni minulla oli mieheni kanssa hyvä suhde, siis oli. Kun on vuosia yhdessä niin on hyviä ja huonoja hetkiä. Enusko että kukaan pitkässä parisuhteessa oleva tai joskus ollut voi väittää että suhteessa ei ole ollut yhtään heikkoa hetkeä tai yhtään riitaa tai vaikeutta yleensäkään. Kaikilla on huonot hetkensä ja joskus käy niin että joku miehen kipeä nainen vain sattuu miehen kohdalle juuri tuona heikkona hetkenä ja miestä viedään. Usein mies palaa takaisin kotiin jos vaimo vielä huolii, minä en huolinut. Joku kykenee antamaan anteeksi minä en pystynyt. Meillä oli yksi heikko hetki ja munan kipeä nainen tuhosi vuosien suhteen. Rakastimme ja rakastamme toisiamme, mutta en kykene enää tämän jälkeen elämään miehen kanssa joka petti minun luottamukseni ja asetti hetkeksi jotain sen kaiken arvokkaan jota olimme vuosia yhdessä rakentaneet edelle.
- §§§
Ainoa oikea kirjoitti:
Ei mua ole petetty, miksi olisi? Sanoinko mä niin?
Mulla on hyvä mies ja omat lapset, eikä tietoakaan että liittomme hajoaisi.
Ihmettelenpä vaan, miksi toiset hyväksyvät tuollaisen menettelyn. Musta se on säälittävää.
Kyllä mäkin ukkoni pihalle laittaisin, jos sillä olis joku muija, enkä kattelis päivääkään.
Jännä et ex vaimo on sitten näiden uusien muijien silmissä hirviö vaikka itse ovat toiminnallaan aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa.
Jos joku pitää kuriin laittaa, niin kyllä ne on ne perheenrikkojat, joille käytöstapoja pitää opettaa. Mutta katkeruus lisää katkeruutta, ja jollain tavalla aina täytyy kostaa jollekin, kun oma elämä on hukassa, tai ei löydy miestä ei sitten millään, vaikka sitten lapsiperheitä rikkomalla.Hmm tossa sun "hyvässä" liitossa on jotain pielessä, koska sun tarvitsee todistella ettei erosta ole tietoakaan.
Mut onneks noi ukot viisastuu josssain vaiheessa ja heivaa helvettiin tollaset sunlaiset kotkottajat..meneekö kanatarhassa hyvin? - Säälin
eroamassa oleva kirjoitti:
Mielestäni minulla oli mieheni kanssa hyvä suhde, siis oli. Kun on vuosia yhdessä niin on hyviä ja huonoja hetkiä. Enusko että kukaan pitkässä parisuhteessa oleva tai joskus ollut voi väittää että suhteessa ei ole ollut yhtään heikkoa hetkeä tai yhtään riitaa tai vaikeutta yleensäkään. Kaikilla on huonot hetkensä ja joskus käy niin että joku miehen kipeä nainen vain sattuu miehen kohdalle juuri tuona heikkona hetkenä ja miestä viedään. Usein mies palaa takaisin kotiin jos vaimo vielä huolii, minä en huolinut. Joku kykenee antamaan anteeksi minä en pystynyt. Meillä oli yksi heikko hetki ja munan kipeä nainen tuhosi vuosien suhteen. Rakastimme ja rakastamme toisiamme, mutta en kykene enää tämän jälkeen elämään miehen kanssa joka petti minun luottamukseni ja asetti hetkeksi jotain sen kaiken arvokkaan jota olimme vuosia yhdessä rakentaneet edelle.
Onpa säälittävä tarina. Munan kipeä nainen vei miehen!Yksi ainoa heikko hetki ja heti joku vei sulta miehen. Aikaisemmin kyllä sanoit, että heikkoja hetkiä on ollut enemmänkin. On käsittämätöntä, että jonkun mielestä mies viedään väkisin. Ettei vaan olis tämä mies ollut tussun kipeä? Olisit antanut, niin ei olisi tarvinnut törmätä tähän kipeään toiseen naiseen. Jos joku hyppää sänkyyn vieraan kanssa, ei kotona asiat ole kunnossa. Herätys vaan!
- Järkyttynyt
eroamassa oleva kirjoitti:
Mielestäni minulla oli mieheni kanssa hyvä suhde, siis oli. Kun on vuosia yhdessä niin on hyviä ja huonoja hetkiä. Enusko että kukaan pitkässä parisuhteessa oleva tai joskus ollut voi väittää että suhteessa ei ole ollut yhtään heikkoa hetkeä tai yhtään riitaa tai vaikeutta yleensäkään. Kaikilla on huonot hetkensä ja joskus käy niin että joku miehen kipeä nainen vain sattuu miehen kohdalle juuri tuona heikkona hetkenä ja miestä viedään. Usein mies palaa takaisin kotiin jos vaimo vielä huolii, minä en huolinut. Joku kykenee antamaan anteeksi minä en pystynyt. Meillä oli yksi heikko hetki ja munan kipeä nainen tuhosi vuosien suhteen. Rakastimme ja rakastamme toisiamme, mutta en kykene enää tämän jälkeen elämään miehen kanssa joka petti minun luottamukseni ja asetti hetkeksi jotain sen kaiken arvokkaan jota olimme vuosia yhdessä rakentaneet edelle.
Kyllä säälittää..sori vaan.
Sinähän se uskot "rakastan-rakastan-vakuuttelua" mieheltä, joka työntää munansa siihen "munan kipeään naiseen".
JOS TOISTA RAKASTAAN OIKEASTI, NIIN EI TODELLAKAAN PETÄ SILLÄ HUONOLLA HETKELLÄ!
Uskotko tosiaan, että pettäminen ja muu vastaava on todellista rakkautta? Mietihän nyt. Miksi sinä et sitten pettänyt? Taisit olla ainoa joka OIKEASTI rakasti.
Minun tapauksessani mies petti kyllä tätä vaimoaan, mutta ei minua. - Nina
eroamassa oleva kirjoitti:
Mielestäni minulla oli mieheni kanssa hyvä suhde, siis oli. Kun on vuosia yhdessä niin on hyviä ja huonoja hetkiä. Enusko että kukaan pitkässä parisuhteessa oleva tai joskus ollut voi väittää että suhteessa ei ole ollut yhtään heikkoa hetkeä tai yhtään riitaa tai vaikeutta yleensäkään. Kaikilla on huonot hetkensä ja joskus käy niin että joku miehen kipeä nainen vain sattuu miehen kohdalle juuri tuona heikkona hetkenä ja miestä viedään. Usein mies palaa takaisin kotiin jos vaimo vielä huolii, minä en huolinut. Joku kykenee antamaan anteeksi minä en pystynyt. Meillä oli yksi heikko hetki ja munan kipeä nainen tuhosi vuosien suhteen. Rakastimme ja rakastamme toisiamme, mutta en kykene enää tämän jälkeen elämään miehen kanssa joka petti minun luottamukseni ja asetti hetkeksi jotain sen kaiken arvokkaan jota olimme vuosia yhdessä rakentaneet edelle.
Samanlaiset kokemukset minulla kuin eroamassa olevalla. Tuo on kyllä puppua, että hyvään suhteeseen ei voi tulla väliin. Kauan yhdessä ollessa arki on voimakkaasti mukana, jolloin saattaa olla altis "virkistykselle". Haluaa tuntea, että joku vieläkin voi ihastua minuun eli testataan omaa viehätysvoimaa. En ymmärrä, miksei toiset naiset voi jättää varattuja rauhaan, kun vapaitakin löytyy. Sitten selitetään: "Heidän liittonsa oli huono, ei mitään voi kun rakkaus ja sielunkumppanuus tulee kohdalle ym. ym." Rakkaudesta ei silloin ole kysymys, vaan yleensä himosta. Sitten aiheutetaan kärsimystä perheelle: vaimolle, lapsille ja jopa miehelle omantunnontuskina. En tietenkään tarkoita, että se toinen nainen ainoa "syyllinen" on. Minun tapauksessani ex-mieheni kinuaa vieläkin takaisin perheeseen, vaikka on asunut uuden naisensa kanssa jo kolme vuotta. Eli arki se on astunut sielläkin suhteeseen vai onko sekin huono suhde?
- Järkyttynyt
Nina kirjoitti:
Samanlaiset kokemukset minulla kuin eroamassa olevalla. Tuo on kyllä puppua, että hyvään suhteeseen ei voi tulla väliin. Kauan yhdessä ollessa arki on voimakkaasti mukana, jolloin saattaa olla altis "virkistykselle". Haluaa tuntea, että joku vieläkin voi ihastua minuun eli testataan omaa viehätysvoimaa. En ymmärrä, miksei toiset naiset voi jättää varattuja rauhaan, kun vapaitakin löytyy. Sitten selitetään: "Heidän liittonsa oli huono, ei mitään voi kun rakkaus ja sielunkumppanuus tulee kohdalle ym. ym." Rakkaudesta ei silloin ole kysymys, vaan yleensä himosta. Sitten aiheutetaan kärsimystä perheelle: vaimolle, lapsille ja jopa miehelle omantunnontuskina. En tietenkään tarkoita, että se toinen nainen ainoa "syyllinen" on. Minun tapauksessani ex-mieheni kinuaa vieläkin takaisin perheeseen, vaikka on asunut uuden naisensa kanssa jo kolme vuotta. Eli arki se on astunut sielläkin suhteeseen vai onko sekin huono suhde?
Lue nyt oma viestisi ja mieti..
Puolustat miestä, joka ensin pettää ja jättää sinut. Sitten hän olisi tekemässä saman uudelle kumppanilleen sinun kanssasi. AIKA SAATANAN SAIRAS MIES.
Onneksi ei ole osunut kohdalle. Kyllä saisi mies mennä ja kovaa tuollaisessa tilanteessa. En sellaista ottaisi maksustakaan. - Nina
Järkyttynyt kirjoitti:
Lue nyt oma viestisi ja mieti..
Puolustat miestä, joka ensin pettää ja jättää sinut. Sitten hän olisi tekemässä saman uudelle kumppanilleen sinun kanssasi. AIKA SAATANAN SAIRAS MIES.
Onneksi ei ole osunut kohdalle. Kyllä saisi mies mennä ja kovaa tuollaisessa tilanteessa. En sellaista ottaisi maksustakaan.No en mielestäni puolustanut exääni. Hän on ollut tilanteessa se suurin sekoilija. Mutta sinä tunnut pitävän toisia naisia (ainakin itseäsi) aivan puhtaina pulmusina, jotka tekevät hyvän teon sekaantuessaan ns. huonoon suhteeseen ja perhe-elämään.
- eroamassa oleva
Säälin kirjoitti:
Onpa säälittävä tarina. Munan kipeä nainen vei miehen!Yksi ainoa heikko hetki ja heti joku vei sulta miehen. Aikaisemmin kyllä sanoit, että heikkoja hetkiä on ollut enemmänkin. On käsittämätöntä, että jonkun mielestä mies viedään väkisin. Ettei vaan olis tämä mies ollut tussun kipeä? Olisit antanut, niin ei olisi tarvinnut törmätä tähän kipeään toiseen naiseen. Jos joku hyppää sänkyyn vieraan kanssa, ei kotona asiat ole kunnossa. Herätys vaan!
Turha luulla että sääliäsi kaipaan. Vaikeudet kasvattavat, minä kyllä pärjään vaikka sydän on särkynyt. Mies matelee... Olimme vuosia yhdessä ja seksikokemukset muiden kanssa olivat kaukaisia ja vähäisiä meille molemmille. Heikko hetki ja varmaa reikää tarjoolla, niin kyllä mies pienessä hutikassa miestä viedään... pitkässä suhteessa heikkoja hetkiä ehti olla useita ei vain yhtä, onko se ihmeellistä yli 10v suhteessa??? huom meillä oli myös paljon tosi hyviä hetkiä.
- §§§
eroamassa oleva kirjoitti:
Turha luulla että sääliäsi kaipaan. Vaikeudet kasvattavat, minä kyllä pärjään vaikka sydän on särkynyt. Mies matelee... Olimme vuosia yhdessä ja seksikokemukset muiden kanssa olivat kaukaisia ja vähäisiä meille molemmille. Heikko hetki ja varmaa reikää tarjoolla, niin kyllä mies pienessä hutikassa miestä viedään... pitkässä suhteessa heikkoja hetkiä ehti olla useita ei vain yhtä, onko se ihmeellistä yli 10v suhteessa??? huom meillä oli myös paljon tosi hyviä hetkiä.
Etpä tainnu tietää mitä kaikkea miehesi on puuhastellu ton kymmenen vuoden aikana.
Kyllä varmasti niihin vuosiin mahtuu monta vierasta reikää. - Ainoa oikea
Järkyttynyt kirjoitti:
Oletetaan että tämä osuisi omalle kohdallesi.
Syyttäisitkö tosiaan jotain naista siitä, että MIEHESI lähtisi hänen matkaansa?
Mieti nyt hyvä ihminen...onko joku ulkopuolinen niin mahtava, että hän voi rikkoa kokonaisen onnellisen kodin ja perheen niin halutessaan? Haloo...Luehan viestisi; kirjoitit että vaimo heitti miehensä pihalle kun sai tietää toisesta naisesta! Sä tiesit että mies oli vielä naimisissa, silti sä aloit suhteen miehen kanssa, eli sinähän menit siihen väliin!
- Ainoa oikea
§§§ kirjoitti:
Hmm tossa sun "hyvässä" liitossa on jotain pielessä, koska sun tarvitsee todistella ettei erosta ole tietoakaan.
Mut onneks noi ukot viisastuu josssain vaiheessa ja heivaa helvettiin tollaset sunlaiset kotkottajat..meneekö kanatarhassa hyvin?Jos kerran tiedät että jotain meillä on pielessä, niin kerro se meillekin?
Olet nero jos vieras ihminen noin vain tietää.
En ole todistellut mitään, ei tarvitse, sanoin vain, että erosta ei ole tietoakaan.
Niin voihan olla että sinunlaiset naiset sitten joskus sen vielä nappaa, mutta nyt ei ole näköpiirissä ollut että epäilisin jotain.
Kyllä kanatarhoissa varmaan menee hyvin, mutta asumme kaupungissa, joten kanoja meillä ei ole. - §§§
Ainoa oikea kirjoitti:
Jos kerran tiedät että jotain meillä on pielessä, niin kerro se meillekin?
Olet nero jos vieras ihminen noin vain tietää.
En ole todistellut mitään, ei tarvitse, sanoin vain, että erosta ei ole tietoakaan.
Niin voihan olla että sinunlaiset naiset sitten joskus sen vielä nappaa, mutta nyt ei ole näköpiirissä ollut että epäilisin jotain.
Kyllä kanatarhoissa varmaan menee hyvin, mutta asumme kaupungissa, joten kanoja meillä ei ole.Näyttää kaupungissakin yksi kana elelevän....sinä..
- Roope
§§§ kirjoitti:
Joo taidat itse olla sellanen juoppo ämmä jonka "perhe" on rikottu.
Yleensä nää uudet puolisot on mukavampia ja kuinka sitä huomaakaan, että rakkautta on tosiaan olemassa.Hyvä, kun sanoit suoraan monikossa.
Eivätne uudet suhteet useinkaan jää yhteen, vaikka vaikka olisi kuinka "ihanan" löytänyt.
Yli puolet solmituista uusista avioliitoistakin hajoaa, saati sitten katkeruuden, tai muun syyn takia alkunsa saaneet uusioliitot. Taitaapi jäädä alle kymmenesosaan ne, jotka jäävät siihen ensimmäiseen "kierrätysliittoon"?
Enää ei sido lapset, eikä moraalikynnyskään ole niin korkea.
Ja ainahan on sanottu, että ei se vaihtamalla parane. Rentun valinnut ottaa uuden rentun, joka on jo toisen heivaama. Miehet menevät naimisiin sinisilmäisyyttään vain "kerran", koska uskovat naisten lupauksiin. Jätetty ja petetty mies on aina katkera. Sama pätee tänä tasa-arvon aikana naisiinkin.
Pettämällä, jättämällä, väliin tunkemalla tai muuta vastaavaa tekemällä, tilaa aina automaattisesti vaikeuksia. - Järkyttynyt
Nina kirjoitti:
No en mielestäni puolustanut exääni. Hän on ollut tilanteessa se suurin sekoilija. Mutta sinä tunnut pitävän toisia naisia (ainakin itseäsi) aivan puhtaina pulmusina, jotka tekevät hyvän teon sekaantuessaan ns. huonoon suhteeseen ja perhe-elämään.
En sekaantunut kenenkään elämään.
Tapasin miehen johon rakastuin. Annoin hänen päättää mitä hän tekee, toiseen aikuiseen pitää pystyä luottamaan.
Kannan vastuun omasta elämästäni, en toisen ratkaisuista. En edes voisi vaikka haluaisinkin. Se on aikuisten maailmaa.. ; ) - Järkyttynyt
Ainoa oikea kirjoitti:
Luehan viestisi; kirjoitit että vaimo heitti miehensä pihalle kun sai tietää toisesta naisesta! Sä tiesit että mies oli vielä naimisissa, silti sä aloit suhteen miehen kanssa, eli sinähän menit siihen väliin!
Aikuisia vai lastentarhasta..?
- Ainoa oikea
§§§ kirjoitti:
Näyttää kaupungissakin yksi kana elelevän....sinä..
Olet todella elämässäsi turhautunut ja kyllästynyt. Muuta suuntaa, se voi helpottaa.
- eroamassa oleva
§§§ kirjoitti:
Etpä tainnu tietää mitä kaikkea miehesi on puuhastellu ton kymmenen vuoden aikana.
Kyllä varmasti niihin vuosiin mahtuu monta vierasta reikää.ehkä reikkiä on ollut tai sitten ei, luulen että ei. ei kaikkien suhteet ole likaisia ja pettämiseen perustuvia jos näin olisi niin eihän meidän avioliitto olisi vielä loppu vaan jatkuisi tästä perseenjakajasta jonka matkaa mieheni lähti huolimatta. Huom! mies vonkaa kotiin pääsyä, minä en huoli enää...
Ihan oikeasti uskon että mieheni ei minua aikaisemmin pettänyt, tai sitten en häntä tuntenut ollenkaan. Sääli jos näinoli, mutta ehkä minä haluan elää haavemaailmassa ja uskoa että kahden ihmisen välillä voi olla myös luottamusta ja aitoja tunteita, vaikka ei ehkä ikuisesti.... - §§§
Ainoa oikea kirjoitti:
Olet todella elämässäsi turhautunut ja kyllästynyt. Muuta suuntaa, se voi helpottaa.
Heh taisin sittenkin olla oikeassa....
- Tarja
§§§ kirjoitti:
Heh taisin sittenkin olla oikeassa....
Kukahan sutkin joskus huolis muijakseen. Sulla ei todellakaan ole kenellekään mitään sanottavaa, puhut ihan mitä mieleen juolahtaa kaukana näistä muiden mielipiteistä.
- Henna
Järkyttynyt kirjoitti:
Kyllä säälittää..sori vaan.
Sinähän se uskot "rakastan-rakastan-vakuuttelua" mieheltä, joka työntää munansa siihen "munan kipeään naiseen".
JOS TOISTA RAKASTAAN OIKEASTI, NIIN EI TODELLAKAAN PETÄ SILLÄ HUONOLLA HETKELLÄ!
Uskotko tosiaan, että pettäminen ja muu vastaava on todellista rakkautta? Mietihän nyt. Miksi sinä et sitten pettänyt? Taisit olla ainoa joka OIKEASTI rakasti.
Minun tapauksessani mies petti kyllä tätä vaimoaan, mutta ei minua."Minun tapauksessani mies petti kyllä tätä vaimoaan, mutta ei minua."
Niinhän ne toiset naiset yleensä luulevat olevansa parempia tässä suhteessa kuin ensimmäiset. Ei se mies yleensä ensimmäistä vaimoaankaan suhteen alkuvaiheessa pettänyt. Ja kumpi se enemmän rakastan-rakastan-vakuutteluun uskoo? Vastaus: se toinen nainen, joka ei vielä ole edes tuntenut sitä miestä niin kauan, että rakkaudesta voisi puhua. - nainen
Nina kirjoitti:
No en mielestäni puolustanut exääni. Hän on ollut tilanteessa se suurin sekoilija. Mutta sinä tunnut pitävän toisia naisia (ainakin itseäsi) aivan puhtaina pulmusina, jotka tekevät hyvän teon sekaantuessaan ns. huonoon suhteeseen ja perhe-elämään.
Ihmiset hyvät, asiat eivät ole juuri koskaan niin mustavalkoisia (yleensä aina harmaan eri sävyjä)! Luulisi juuri aikuisten elämää kokeneiden ihmisten tietävän sen! Teini-ikäiset, joilla ei ole kokemusta vielä elämästä, uskovat mustavalkoiseen totuuteen ja elämään.
Minä en halunnut sekaantua kenenkään elämään. Minä en missään nimessä halunnut rikkoa kenenkään perhettä. Minulla itsellänikin oli mies, joten en ollut edes "miehen puutteessa" (ei lapsia, onneksi).
Hänellä oli tuolloin hänen mielestään oikeasti huono parisuhde. Rakkaus oli kuollut vuosia sitten, jäljellä vain lapset. Hän tunsi tukehtuneensa, elävänsä vankilassa. Hän mietti, että elämällä täytyy olla enemmän annettavaa, kuin että nuorena (alle 30) tietää joutuvansa elämään loppuelämä tunteettomassa parisuhteessa. Enkä minä käynyt hänen kimppuunsa ajatellen, käytänpä hyväksi hänen heikkouttaan. Yritin rohkaista häntä avovaimonsa kanssa ammattiauttajalle, yritin rohkaista, että tunteet saattavat vielä tulla, ehkä ne ovat vain piilossa.
Me tapasimme muutaman kerran (törmäsimme vahingossa kaupungilla ja kerran eräissä juhlissa). Me rakastuimme. Se tapahtui yhtäkkiä. Emme todellakaan olleet suunnitelleen sellaista, emme edes halunneet sellaista! Mutta se oli todellista rakkautta! Emme olleet kumpikaan kokeneet aikaisemmin mitään niin voimakasta, vaikka olimme molemmat rakastuneet aikaisemminkin! Vieläkin uskomme, että tällainen rakastuminen tapahtuu vain kerran elämässä, monien ihmisten elämässä ei välttämättä koskaan. Tämä on sellaista rakkautta, mistä suuret kirjailijat ja runoilijat kertovat! Olemme olleet yhdessä nyt kuusi vuotta ja sama tunne määrittää arkea vieläkin, vaikka arkikin on tietysti kuvassa mukana. Lisänä on tullut kiintymys, joka tiivistää meitä vielä enemmän yhteen. Tätä on erittäin vaikea sanoin kuvailla, niin voimakkaita sanoja ei ole suomen kielessä.
Mutta olen silti tuntenut huonoa omaatuntoa! Olen syyllistänyt itseni monia kertoja! Olen miettinyt, mikä on oikein, mikä väärin! Mitä tein oikein, mitä väärin! On totta, että rakastuin toisen naisen mieheen, lasten isään. Rikoinko miehen perheen vai oliko se jo rikki? Voiko tunteita itse säädellä? Onko kohtaloa? Emme pettäneet puolisoitamme menemällä sänkyyn, mutta rakastuimme. Yksi perhe meni rikki, toinen sai alkunsa (meillä on nyt yhteisiä lapsia). Jäljelle jäi kaksi onnetonta sydäntä (entiset puolisot), mutta kaksi onnetonta löysi myös valtavan onnen ja rakkauden. Kaksi avoliittoa kariutui, yksi avioliitto syntyi. Kaksi lasta menetti vanhempiensa parisuhteen (ei vanhempiaan), kaksi lasta sai vanhempien parisuhteen. Eli niin paljon kuin tapahtui huonoa, niin paljon myös hyvää. Rakkaus on AINA kaunista ja saa aikaan paljon hyvää, joten sitä ei voi ainoastaan tuomita pahaksi, jos se aiheuttaa pahaakin. Asiat eivät ole mustavalkoisia! Meille suuri rakkaus ja juuri se oikea kumppani löytyikin vasta myöhemmin, se ensimmäinen oli väärä.
P.S. Entiset puolisotkin ovat löytäneet uudet puolisot. Eli ne jätetyt ovatkin nyt rakastuneita. - naurattaa...
Järkyttynyt kirjoitti:
Minäkö sotkenut perheen elämän?
Nainen juo ja on pistänyt raha-asiat sekaisin jo avioliiton aikana. Hän piti itse huolen siitä, että häntä ei voinut haluta, rakkaus kuoli ja liittoa oli mahdoton jatkaa (kuka haluaa kantaa kännäävää puolisoa monta vuotta?). Erosta oli puhuttu jo paljon aikaisemmin ja en ollut edes miehen ensimmäinen "toinen nainen".
Onko niin että vastuu hajonneesta avioliitosta on sillä, kuka sattuu saamaan uuden kumppanin paikan? Ex-vaimohan ei ole mistään vastuussa, kun syöjätär-vamppi iskee häneltä miehen. Luuletko että mies piti aseella uhaten pakottaa suhteeseen? Ja onko se lasten ajattelemista, että jatketaan avioliittoa, vaikka lapset jo vihaavat äitiään ja itkien pyytävät vanhempia eroamaan?
Sinähän terve olet. Sellainen liittohan on tosi rakkautta..
Ja vaikka mies leikkisikin kanssani, niin ainakaan hän ei ikinä palaa enää EX-VAIMONSA luokse... =)Miehesikö niin on sinulle kertonut???? Vai olitko kärpäsenä katossa??? Mistä ihan oikeasti voit tietää minkälaista avioliittoa miehesi on elänyt, tottahan toki hän sinulle asian omaksi edukseen sepittää!!! Ja jos erosta kerran on jo kolme vuotta ja ex edelleen kuvioissa, eiköhän senkin jo pitäisi jotain kertoa.....
- Järkyttynyt
naurattaa... kirjoitti:
Miehesikö niin on sinulle kertonut???? Vai olitko kärpäsenä katossa??? Mistä ihan oikeasti voit tietää minkälaista avioliittoa miehesi on elänyt, tottahan toki hän sinulle asian omaksi edukseen sepittää!!! Ja jos erosta kerran on jo kolme vuotta ja ex edelleen kuvioissa, eiköhän senkin jo pitäisi jotain kertoa.....
Tiedän mitä taloudessa on tapahtunut..valitettavasti.
Viime juhlapyhinä lapset soittivat isälleen keskellä yötä kun pelkäsivät. Naapurit olivat kantaneet ulos sammuneen äidin kotiin. Äidiltä taju pois ja lapset pelkäsivät kuollakseen. Eivät minua pelkää..kumma juttu.
Mutta minähän olen paha ihminen, aiheuttanut nämä ongelmat ennen kun tapasinkaan miestä ja hajoitin perheen. Vaimolla/äidillähän ei siitä ole vastuuta. - tunneryöppy
nainen kirjoitti:
Ihmiset hyvät, asiat eivät ole juuri koskaan niin mustavalkoisia (yleensä aina harmaan eri sävyjä)! Luulisi juuri aikuisten elämää kokeneiden ihmisten tietävän sen! Teini-ikäiset, joilla ei ole kokemusta vielä elämästä, uskovat mustavalkoiseen totuuteen ja elämään.
Minä en halunnut sekaantua kenenkään elämään. Minä en missään nimessä halunnut rikkoa kenenkään perhettä. Minulla itsellänikin oli mies, joten en ollut edes "miehen puutteessa" (ei lapsia, onneksi).
Hänellä oli tuolloin hänen mielestään oikeasti huono parisuhde. Rakkaus oli kuollut vuosia sitten, jäljellä vain lapset. Hän tunsi tukehtuneensa, elävänsä vankilassa. Hän mietti, että elämällä täytyy olla enemmän annettavaa, kuin että nuorena (alle 30) tietää joutuvansa elämään loppuelämä tunteettomassa parisuhteessa. Enkä minä käynyt hänen kimppuunsa ajatellen, käytänpä hyväksi hänen heikkouttaan. Yritin rohkaista häntä avovaimonsa kanssa ammattiauttajalle, yritin rohkaista, että tunteet saattavat vielä tulla, ehkä ne ovat vain piilossa.
Me tapasimme muutaman kerran (törmäsimme vahingossa kaupungilla ja kerran eräissä juhlissa). Me rakastuimme. Se tapahtui yhtäkkiä. Emme todellakaan olleet suunnitelleen sellaista, emme edes halunneet sellaista! Mutta se oli todellista rakkautta! Emme olleet kumpikaan kokeneet aikaisemmin mitään niin voimakasta, vaikka olimme molemmat rakastuneet aikaisemminkin! Vieläkin uskomme, että tällainen rakastuminen tapahtuu vain kerran elämässä, monien ihmisten elämässä ei välttämättä koskaan. Tämä on sellaista rakkautta, mistä suuret kirjailijat ja runoilijat kertovat! Olemme olleet yhdessä nyt kuusi vuotta ja sama tunne määrittää arkea vieläkin, vaikka arkikin on tietysti kuvassa mukana. Lisänä on tullut kiintymys, joka tiivistää meitä vielä enemmän yhteen. Tätä on erittäin vaikea sanoin kuvailla, niin voimakkaita sanoja ei ole suomen kielessä.
Mutta olen silti tuntenut huonoa omaatuntoa! Olen syyllistänyt itseni monia kertoja! Olen miettinyt, mikä on oikein, mikä väärin! Mitä tein oikein, mitä väärin! On totta, että rakastuin toisen naisen mieheen, lasten isään. Rikoinko miehen perheen vai oliko se jo rikki? Voiko tunteita itse säädellä? Onko kohtaloa? Emme pettäneet puolisoitamme menemällä sänkyyn, mutta rakastuimme. Yksi perhe meni rikki, toinen sai alkunsa (meillä on nyt yhteisiä lapsia). Jäljelle jäi kaksi onnetonta sydäntä (entiset puolisot), mutta kaksi onnetonta löysi myös valtavan onnen ja rakkauden. Kaksi avoliittoa kariutui, yksi avioliitto syntyi. Kaksi lasta menetti vanhempiensa parisuhteen (ei vanhempiaan), kaksi lasta sai vanhempien parisuhteen. Eli niin paljon kuin tapahtui huonoa, niin paljon myös hyvää. Rakkaus on AINA kaunista ja saa aikaan paljon hyvää, joten sitä ei voi ainoastaan tuomita pahaksi, jos se aiheuttaa pahaakin. Asiat eivät ole mustavalkoisia! Meille suuri rakkaus ja juuri se oikea kumppani löytyikin vasta myöhemmin, se ensimmäinen oli väärä.
P.S. Entiset puolisotkin ovat löytäneet uudet puolisot. Eli ne jätetyt ovatkin nyt rakastuneita.Herranjestas, menen ihan sanattomaksi tuon tunneryöpyn edessä. Ehkä se ero onkin siinä, että en ole noin tunteiden vallassa vaan järki määrää, eikä mustavalkoisuudessa. Minä ajattelen, että kun on yhteiset lapset saatu, se on samalla yhteistoimintasopimus siitä, että lapset hoidetaan aikuisiksi saakka. Ainahan sitä voi ihastua, mutta arki se tulee uuteenkin suhteeseen. Siksi en ymmärrä, että vanha perhe hylätään tunnekuohun vallassa ja perustetaan uusi. Ovatko ne jätetyt tosiaan nykyään rakastuneita? Voihan sitä uuden löytää, mutta kyllä ne entisen elämän pettymykset ikävä kyllä jälkensä moneen ihmiseen jättävät.
- vaimo ei toinen nainen
Tarja kirjoitti:
Kukahan sutkin joskus huolis muijakseen. Sulla ei todellakaan ole kenellekään mitään sanottavaa, puhut ihan mitä mieleen juolahtaa kaukana näistä muiden mielipiteistä.
Tämä lakimerkkinappulanlöytänyt "henkilö" tällä palstalla on tarkoitus vaihtaa mielipiteitä, väärää mielipidettä ei ole olemassakaan. Jos luulet olevasi kaikkitietävä ja aina oikeassa kannattaa tilata aika lobotomiaan.
- vaimo
Järkyttynyt kirjoitti:
Minäkö sotkenut perheen elämän?
Nainen juo ja on pistänyt raha-asiat sekaisin jo avioliiton aikana. Hän piti itse huolen siitä, että häntä ei voinut haluta, rakkaus kuoli ja liittoa oli mahdoton jatkaa (kuka haluaa kantaa kännäävää puolisoa monta vuotta?). Erosta oli puhuttu jo paljon aikaisemmin ja en ollut edes miehen ensimmäinen "toinen nainen".
Onko niin että vastuu hajonneesta avioliitosta on sillä, kuka sattuu saamaan uuden kumppanin paikan? Ex-vaimohan ei ole mistään vastuussa, kun syöjätär-vamppi iskee häneltä miehen. Luuletko että mies piti aseella uhaten pakottaa suhteeseen? Ja onko se lasten ajattelemista, että jatketaan avioliittoa, vaikka lapset jo vihaavat äitiään ja itkien pyytävät vanhempia eroamaan?
Sinähän terve olet. Sellainen liittohan on tosi rakkautta..
Ja vaikka mies leikkisikin kanssani, niin ainakaan hän ei ikinä palaa enää EX-VAIMONSA luokse... =)Tiedät että et ollut ensimmäinen "toinen nainen" luuletko olevasi viimeinen...heheh
Taidat olla pelkkä blondivitsi. - naurattaa...
Järkyttynyt kirjoitti:
Tiedän mitä taloudessa on tapahtunut..valitettavasti.
Viime juhlapyhinä lapset soittivat isälleen keskellä yötä kun pelkäsivät. Naapurit olivat kantaneet ulos sammuneen äidin kotiin. Äidiltä taju pois ja lapset pelkäsivät kuollakseen. Eivät minua pelkää..kumma juttu.
Mutta minähän olen paha ihminen, aiheuttanut nämä ongelmat ennen kun tapasinkaan miestä ja hajoitin perheen. Vaimolla/äidillähän ei siitä ole vastuuta.Jos kerran tilanne tuollainen? Millainen ISÄ jättää lapsensa sen keskelle? En halua SINUA syyllistää mistään mutta kyllähän tuo kertoo jotakin miehesi kyvystä hoitaa asioita! Eikö vain?
- nainen
tunneryöppy kirjoitti:
Herranjestas, menen ihan sanattomaksi tuon tunneryöpyn edessä. Ehkä se ero onkin siinä, että en ole noin tunteiden vallassa vaan järki määrää, eikä mustavalkoisuudessa. Minä ajattelen, että kun on yhteiset lapset saatu, se on samalla yhteistoimintasopimus siitä, että lapset hoidetaan aikuisiksi saakka. Ainahan sitä voi ihastua, mutta arki se tulee uuteenkin suhteeseen. Siksi en ymmärrä, että vanha perhe hylätään tunnekuohun vallassa ja perustetaan uusi. Ovatko ne jätetyt tosiaan nykyään rakastuneita? Voihan sitä uuden löytää, mutta kyllä ne entisen elämän pettymykset ikävä kyllä jälkensä moneen ihmiseen jättävät.
Kyllä minäkin ajattelen, että yhdessä ne lapset on hoidettava, kun yhdessä ne on hankittukin. Ja tottakai mies edelleen hoitaa ja huolehtii lapsistaa, ei vain samassa osoitteessa kuin äiti.
Aina voi ihastua. Mutta ihastua on ihastua, sitä tuskin voi verrata rakkauteen. Ihastumisia tulee ja menee, kaiketi. Ja tietysti arki tulee jokaiseen suhteeseen. Meillekin on tullut arki, miellyttävä sellainen, tunne"kuohu" jatkuu. Kuten sanoin, meidän rakkaus on sellaista, varmaankin harvinaisen voimakasta.
Kyllä jätetyt ovat rakastuneita, tosin eivät toisiinsa. Toinen meni äskettäin naimisiin, toinen elää kihloissa.
Ja tottakai entisen elämän pettymykset jättävät jälkensä moneen ihmiseen. Varmasti kaikkiin ihmisiin! Eikä sellaista ihmistä ole, joka olisi pettymyksiltä säästynyt. Jos muistellaan lapsuutta ja nuorutta, teini-ikää ja ajatellaan aikuisuutta, koko elämään mahtuu pettymyksiä, pieniä ja suuria. Niistä selviytyminen vahvistaa ja kasvattaa. Pettymykset ja menetykset ovat kaikki kurjia, mutta vuosien kuluttua kasvun kannalta positiivisia. - Nanne
nainen kirjoitti:
Kyllä minäkin ajattelen, että yhdessä ne lapset on hoidettava, kun yhdessä ne on hankittukin. Ja tottakai mies edelleen hoitaa ja huolehtii lapsistaa, ei vain samassa osoitteessa kuin äiti.
Aina voi ihastua. Mutta ihastua on ihastua, sitä tuskin voi verrata rakkauteen. Ihastumisia tulee ja menee, kaiketi. Ja tietysti arki tulee jokaiseen suhteeseen. Meillekin on tullut arki, miellyttävä sellainen, tunne"kuohu" jatkuu. Kuten sanoin, meidän rakkaus on sellaista, varmaankin harvinaisen voimakasta.
Kyllä jätetyt ovat rakastuneita, tosin eivät toisiinsa. Toinen meni äskettäin naimisiin, toinen elää kihloissa.
Ja tottakai entisen elämän pettymykset jättävät jälkensä moneen ihmiseen. Varmasti kaikkiin ihmisiin! Eikä sellaista ihmistä ole, joka olisi pettymyksiltä säästynyt. Jos muistellaan lapsuutta ja nuorutta, teini-ikää ja ajatellaan aikuisuutta, koko elämään mahtuu pettymyksiä, pieniä ja suuria. Niistä selviytyminen vahvistaa ja kasvattaa. Pettymykset ja menetykset ovat kaikki kurjia, mutta vuosien kuluttua kasvun kannalta positiivisia.Sinua, nainen, ei selvästikään ole monien yhteisten vuosien jälkeen jätetty lasten kanssa pärjäämään toisen naisen takia. Jos olisit sen kokenut, tuskin puhuisit "kurjista menetyksistä, jotka ovat kasvun kannalta positiivisia".
- naurattaa...
Roope kirjoitti:
Hyvä, kun sanoit suoraan monikossa.
Eivätne uudet suhteet useinkaan jää yhteen, vaikka vaikka olisi kuinka "ihanan" löytänyt.
Yli puolet solmituista uusista avioliitoistakin hajoaa, saati sitten katkeruuden, tai muun syyn takia alkunsa saaneet uusioliitot. Taitaapi jäädä alle kymmenesosaan ne, jotka jäävät siihen ensimmäiseen "kierrätysliittoon"?
Enää ei sido lapset, eikä moraalikynnyskään ole niin korkea.
Ja ainahan on sanottu, että ei se vaihtamalla parane. Rentun valinnut ottaa uuden rentun, joka on jo toisen heivaama. Miehet menevät naimisiin sinisilmäisyyttään vain "kerran", koska uskovat naisten lupauksiin. Jätetty ja petetty mies on aina katkera. Sama pätee tänä tasa-arvon aikana naisiinkin.
Pettämällä, jättämällä, väliin tunkemalla tai muuta vastaavaa tekemällä, tilaa aina automaattisesti vaikeuksia.olisi paremmin voinut ilmaista. :)))
- nainen
Nanne kirjoitti:
Sinua, nainen, ei selvästikään ole monien yhteisten vuosien jälkeen jätetty lasten kanssa pärjäämään toisen naisen takia. Jos olisit sen kokenut, tuskin puhuisit "kurjista menetyksistä, jotka ovat kasvun kannalta positiivisia".
Ei olekaan jätetty. Ehkä ymmärsit minut väärin. Minun ei ollut tarkoitus loukata ketään eikä varsinkaan vähätellä kenenkään pettymyksiä!! Tarkoitukseni oli vain sanoa, että aikojen päästä pettymykset täytyy hyväksyä ja löytää niistä positiivisiä puolia. Ja tarkoitin ylleensä pettymyksiä, avioeroa, läheisen kuolemaa, läheisen alkoholismia, läheisen psyykkistä sairautta jne. Se on vain hyväksyttävä, vaikka se tekee kipeää. ja vuosien kuluttua huomaa, että sehän on kasvattanut mua, olen vahvempi, oli siinä edes jotain positiivistä.
- §§§
Tarja kirjoitti:
Kukahan sutkin joskus huolis muijakseen. Sulla ei todellakaan ole kenellekään mitään sanottavaa, puhut ihan mitä mieleen juolahtaa kaukana näistä muiden mielipiteistä.
Tyhjää on täynnä ne jotka viitsii aikaansa turhata siihen että miettii näiden viestien sisältöä...
Ei sit muuta kun hirmu exät kyykkyyn..pitäähän ihmisten saada elää rauhassa.. - Tarja
§§§ kirjoitti:
Tyhjää on täynnä ne jotka viitsii aikaansa turhata siihen että miettii näiden viestien sisältöä...
Ei sit muuta kun hirmu exät kyykkyyn..pitäähän ihmisten saada elää rauhassa..No nythän sä puhut jo itseäsi vastaan! Niin että tosiaan, anna ihmisten elää rauhassa!!!
- §§§
Tarja kirjoitti:
No nythän sä puhut jo itseäsi vastaan! Niin että tosiaan, anna ihmisten elää rauhassa!!!
Niin eli joka viestissä olen ollut näitä idiootti exiä vastaan.
Mut ethän sä osaa edes lukea..eli painu koulun penkille...OPETTELE AAKKOSET..... - Tarja
§§§ kirjoitti:
Niin eli joka viestissä olen ollut näitä idiootti exiä vastaan.
Mut ethän sä osaa edes lukea..eli painu koulun penkille...OPETTELE AAKKOSET.....Jopas sattui, siellähän mä olen joka päivä. Olemme ekojen kanssa nyt kirjaimessa R, joten voin ehkä opettaa heille vaikkapa että raivostuttava alkaa R kirjaimella!
Luokassani on vielä kahdelle oppilaalle tilaa, että jos kiinnostaisi tulla opettelemaan käytöstapoja ja toisten ihmisten huomioon ottamista ja kunnioittamista ym. niin tervetuloa... - §§§
Tarja kirjoitti:
Jopas sattui, siellähän mä olen joka päivä. Olemme ekojen kanssa nyt kirjaimessa R, joten voin ehkä opettaa heille vaikkapa että raivostuttava alkaa R kirjaimella!
Luokassani on vielä kahdelle oppilaalle tilaa, että jos kiinnostaisi tulla opettelemaan käytöstapoja ja toisten ihmisten huomioon ottamista ja kunnioittamista ym. niin tervetuloa...Sinäkin raukka luulet, että näytän oikean minäni jossain keskustelu palstalla....ja sä olet muka opettaja..voi lapsi raukkoja sulla ei ole yhtään ihmistuntemusta.....
- Minttu
Tarja kirjoitti:
Jopas sattui, siellähän mä olen joka päivä. Olemme ekojen kanssa nyt kirjaimessa R, joten voin ehkä opettaa heille vaikkapa että raivostuttava alkaa R kirjaimella!
Luokassani on vielä kahdelle oppilaalle tilaa, että jos kiinnostaisi tulla opettelemaan käytöstapoja ja toisten ihmisten huomioon ottamista ja kunnioittamista ym. niin tervetuloa...Selvästi §§§ olisi kyllä lisäopetuksen tarpeessa. Sivistystä ja hienostuneisuutta ainakin puuttuu ;-)
- Minttu
§§§ kirjoitti:
Sinäkin raukka luulet, että näytän oikean minäni jossain keskustelu palstalla....ja sä olet muka opettaja..voi lapsi raukkoja sulla ei ole yhtään ihmistuntemusta.....
Ainakin yhdyssanat tulisi kerrata!
- M36
§§§ kirjoitti:
Sinäkin raukka luulet, että näytän oikean minäni jossain keskustelu palstalla....ja sä olet muka opettaja..voi lapsi raukkoja sulla ei ole yhtään ihmistuntemusta.....
... ihmiset näyttävät nimenomaan oikean "minäni" näillä palstoilla .. se kun anonyyminä turvallista (ei läski tummu yhtä herkästi kuin livenä)...
Mutta mielipiteensä kullakin. - Järkyttynyt
naurattaa... kirjoitti:
Jos kerran tilanne tuollainen? Millainen ISÄ jättää lapsensa sen keskelle? En halua SINUA syyllistää mistään mutta kyllähän tuo kertoo jotakin miehesi kyvystä hoitaa asioita! Eikö vain?
..hakeekin lapsiaan nyt itselleen. Kyseinen vaimo ei pärjännyt itsensä kanssa liitossa eikä sen ulkopuolellakaan. Nyt on ilmeistä, ettei pärjää lastenkaan kanssa.
- Järkyttynyt
vaimo kirjoitti:
Tiedät että et ollut ensimmäinen "toinen nainen" luuletko olevasi viimeinen...heheh
Taidat olla pelkkä blondivitsi.Tiedän tämän miehen elämästä lähestulkoon kaiken..sellaisiakin asioita, mitä muut eivät ole tienneet koskaan.
Minun ei tarvitse miettiä olenko viimeinen, sillä tiedän että hän ei petä minua. Jos pettäisi, niin en voisi asialle mitään. Jokainen tekee omat ratkaisunsa. Voin vaikuttaa hänen ratkaisuihinsa sillä, että kunnioitan häntä, rakastan häntä, olen hänen tukenaan jne. Eli olen kaikkea sitä, mitä ex-vaimo ei ollut KOSKAAN.
Sinun puolestasi olen pahoillani, viestisi kertoi, että sinä joudut epäilemään asemaasi "vaimona". Tiedätkö itse "miehesi" edesottamukset, kun olet täällä naureskelemassa muille..? Tuskinpa, on tainnut miehesi käydä niissä blondeissa.. - terapeutti
Järkyttynyt kirjoitti:
..hakeekin lapsiaan nyt itselleen. Kyseinen vaimo ei pärjännyt itsensä kanssa liitossa eikä sen ulkopuolellakaan. Nyt on ilmeistä, ettei pärjää lastenkaan kanssa.
Sä et pärjää itsesikään kanssa. Jos rakastat sitä miestä ja haluat että lapsilla on hyvä tulevaisuus, poistu pikemmiten sen miehen elämästä.
Lapset ovat syyttömiä, eikä kestäisi tuommoiseen mielivaltaan joutuneen eukon seuraa. Huh huh... - annikki
§§§ kirjoitti:
Joo taidat itse olla sellanen juoppo ämmä jonka "perhe" on rikottu.
Yleensä nää uudet puolisot on mukavampia ja kuinka sitä huomaakaan, että rakkautta on tosiaan olemassa.Itse en ole ollut naimisissa koskaan, mutta tuli vain mieleen, että ne uudet puolisothan ovat toisten vanhoja (=jämiä).
- sirpa
§§§ kirjoitti:
Etpä tainnu tietää mitä kaikkea miehesi on puuhastellu ton kymmenen vuoden aikana.
Kyllä varmasti niihin vuosiin mahtuu monta vierasta reikää.Onpas siinäkin leuhkimisen aihe, montako reikää on tullut pantua. Voi herran jestas. Onneksi on vielä oikeastikin uskollisia ihmisiä olemassa, vaikka mitä sanotte.
- eroamassa oleva
sirpa kirjoitti:
Onpas siinäkin leuhkimisen aihe, montako reikää on tullut pantua. Voi herran jestas. Onneksi on vielä oikeastikin uskollisia ihmisiä olemassa, vaikka mitä sanotte.
Hyvä että joku muukin uskoo että uskollisiakin ihmisiä on olemassa ja kaikille ei ratkaise määrä vaan laatu. Jos on yksi hyvä ja rakas niin sen pitäisi riittää. Minäkin uskon että riitin pitkään, kunnes tuli heikko hetki ja liha on lihaa joskus voi kuitenkin kiusaus tulla...
- eroamassa oleva
Minttu kirjoitti:
Selvästi §§§ olisi kyllä lisäopetuksen tarpeessa. Sivistystä ja hienostuneisuutta ainakin puuttuu ;-)
varsinkin tuossa hienotunteisuudessa. Kirjoitustyylistä epäilisin että taitaa olla kovin nuori joka luulee olevansa kovin kokenut
- Järkyttynyt
terapeutti kirjoitti:
Sä et pärjää itsesikään kanssa. Jos rakastat sitä miestä ja haluat että lapsilla on hyvä tulevaisuus, poistu pikemmiten sen miehen elämästä.
Lapset ovat syyttömiä, eikä kestäisi tuommoiseen mielivaltaan joutuneen eukon seuraa. Huh huh...Öö..mielivalta? Tarkoititko minua..?
Missähän vaiheessa minun mielivaltani on ollut kuvioissa ja miten se liittyy lapsiin? - terapeutti
Järkyttynyt kirjoitti:
Öö..mielivalta? Tarkoititko minua..?
Missähän vaiheessa minun mielivaltani on ollut kuvioissa ja miten se liittyy lapsiin?Niin arvelinkin. Sulta on kaikki menny ohi.
Mielivalta tarkoittaa suomeksi sitä, että kaikki mitä muut ihmiset tekevät tai sanovat ovat sinusta väärin ja niihin pitää kommentoida joko tahallisesti väärinymmärrettynä tai kääntää asia toisinpäin ja mielivaltaisesti puuttua pikkuseikkoihin hiuksia halkomalla.
Mikään mikä ei mene niinkuin sinä haluat on julmetun väärin. Kukaan ei osaa mitään, kukaan ei tajua mitään, vain sinun mielipiteesi on oikea. Sabotoit kaikki jopa kohta itsesikin. Mitään kaunista et ole sanonut muista etkä yhtikäs mistään.
Etkä osaa edes keskustella, ilman että joka viestissäsi on ilkeyttä.
Eli kun sinä leikit olevasi yli-ihminen, ja tietäväsi kaiken ja kaikki oikeinpäin, ja muiden mielipiteet ovat sinusta pottuilua, sanonko v...lua, niin sinä saat siitä sellaisen raivarin, että pois alta, eli vain sinulla on mielestäsi oikeus olla oikeassa. Jokos nyt meni perille? Selitän lisää, ellei. - Järkyttynyt
terapeutti kirjoitti:
Niin arvelinkin. Sulta on kaikki menny ohi.
Mielivalta tarkoittaa suomeksi sitä, että kaikki mitä muut ihmiset tekevät tai sanovat ovat sinusta väärin ja niihin pitää kommentoida joko tahallisesti väärinymmärrettynä tai kääntää asia toisinpäin ja mielivaltaisesti puuttua pikkuseikkoihin hiuksia halkomalla.
Mikään mikä ei mene niinkuin sinä haluat on julmetun väärin. Kukaan ei osaa mitään, kukaan ei tajua mitään, vain sinun mielipiteesi on oikea. Sabotoit kaikki jopa kohta itsesikin. Mitään kaunista et ole sanonut muista etkä yhtikäs mistään.
Etkä osaa edes keskustella, ilman että joka viestissäsi on ilkeyttä.
Eli kun sinä leikit olevasi yli-ihminen, ja tietäväsi kaiken ja kaikki oikeinpäin, ja muiden mielipiteet ovat sinusta pottuilua, sanonko v...lua, niin sinä saat siitä sellaisen raivarin, että pois alta, eli vain sinulla on mielestäsi oikeus olla oikeassa. Jokos nyt meni perille? Selitän lisää, ellei.Jos haluat nähdä vittuilua, vihaa, katkeruutta, ilkeyttä ja tylyyttä, niin luepa omat viestisi ; )
En ole yhdessäkään viestissäni täällä ollut tyly, olen jopa kiittänyt asiallisista kommenteista. Luepa rauhassa tuota ketjua läpi. En tietenkään kiitä niistä, jotka menevät jo hyvän maun ja aikuisuuden ulkopuolelle..
Minun elämässäni ei juurikaan mikään ole mennyt kuten olisin halunnut. Olisin halunnut toisen lapsen, avioliiton, rakkautta ja terveyttä, mutta niitä en ole saanut. En silti kiukuttele tai suutu. Pikkuseikkoihin olen täällä puuttunut, jos olen yrittänyt jotain ymmärtää. Asiaton raivoaminen ja haukkuminen ei auta ketään.
En tiedä lähellekään kaikkea ja siksi olen täältä kysynytkin neuvoja. Muiden voi olla vaikea muodostaa minusta mielipiteitä, sillä kukaan täällä tuskin tuntee minua.
Olen kuullut olevani perheenrikkoja ja reikä jne. Onko se asiallista keskustelua vai lapsellista nimittelyä? Makunsa kullakin..
Ja voiko kukaan olla tässä tilanteessa "oikeassa"? Tunteiden maailmassa sellaista onkaan. - Herttinen
Järkyttynyt kirjoitti:
Oletetaan että tämä osuisi omalle kohdallesi.
Syyttäisitkö tosiaan jotain naista siitä, että MIEHESI lähtisi hänen matkaansa?
Mieti nyt hyvä ihminen...onko joku ulkopuolinen niin mahtava, että hän voi rikkoa kokonaisen onnellisen kodin ja perheen niin halutessaan? Haloo...Nyt minä olen käsittänyt varmaan jotain ihan kauhean väärin....?
"Onko joku ulkopuolinen niin mahtava, että voi rikkoa kokonaisen onnellisen kodin ja perheen niin halutessaan".
Etkä Sinä tuolla alkajaisiksi kertonut, että ex on onnistunut tuhoamaan teidän rakkaudentäyteisen suhteenne?
Välillä täällä palstoilla on ihan kauhean hauskaakin luettavaa ja saapi ihan silmät vesissä nauraa ihmisten epäjohdonmukaisuuksille.
Anteeksi, ei pitäisi. - Hölmö
Herttinen kirjoitti:
Nyt minä olen käsittänyt varmaan jotain ihan kauhean väärin....?
"Onko joku ulkopuolinen niin mahtava, että voi rikkoa kokonaisen onnellisen kodin ja perheen niin halutessaan".
Etkä Sinä tuolla alkajaisiksi kertonut, että ex on onnistunut tuhoamaan teidän rakkaudentäyteisen suhteenne?
Välillä täällä palstoilla on ihan kauhean hauskaakin luettavaa ja saapi ihan silmät vesissä nauraa ihmisten epäjohdonmukaisuuksille.
Anteeksi, ei pitäisi.Tämä on tosiaan jos hauskaa!
Alkajaisiksi tämä järkyttynyt sanoi että mies jätti vaimonsa kun uusi suhde tuli ilmi. Eli tämä järkyttynyt rikkoi tämän perheen.
Sitten se samainen järkyttynyt kirjoittaa että ei hän mitään rikkonut, ja kukaan ei pysty rikkoon mitään ja kuitenkin pystyy... nyt hän taistelee miehestä kun ex vaimo yrittää kiilata väliin ja kuitenkaan kukaan ei pysty rikkoon mitään...
tää on jo niin sekavaa että tietääköhän järkyttynyt enää mistä puhuu. Mä olen kyl niin sekaisin kun seinäkello! Kertokaas nyt missä mennään, mä en todellakaan enää pysy perässä! - varsinkaan lapsia
nainen kirjoitti:
Ei olekaan jätetty. Ehkä ymmärsit minut väärin. Minun ei ollut tarkoitus loukata ketään eikä varsinkaan vähätellä kenenkään pettymyksiä!! Tarkoitukseni oli vain sanoa, että aikojen päästä pettymykset täytyy hyväksyä ja löytää niistä positiivisiä puolia. Ja tarkoitin ylleensä pettymyksiä, avioeroa, läheisen kuolemaa, läheisen alkoholismia, läheisen psyykkistä sairautta jne. Se on vain hyväksyttävä, vaikka se tekee kipeää. ja vuosien kuluttua huomaa, että sehän on kasvattanut mua, olen vahvempi, oli siinä edes jotain positiivistä.
Ei muuten pidä paikkaansa. Joku voi selvitä hyvinkin ja jopa vahvistua. On kuitenkin suuri määrä niitä ihmisiä, jotka sortuvat tällä tiellä. He tarvitsevat tukea pitkään eron tai menetyksen jälkeen. Kaikki lapsetkaan eivät voi todeta vanhempien eron jälkeen vain vahvistuneensa tästä kokemuksesta. On ihmisiä, jotka aivan oikeasti ovat sitoutuneet elämään parisuhteessaan loppuun saakka. Näen avioliiton ja lasten kasvatuksen yhteisenä projektina, jossa täytyy olla täysillä mukana huvitti tai ei. Mutta sitten jos tulee kuitenkin eteen tilanne, jossa ero on ainoa ratkaisu, syystä tai toisesta, on se osattava hoitaa asiallisesti ja aikuisesti. Vaikka ei olisi lapsiakaan. Kokemuksesta tiedän, ettei se ole lainkaan helppoa. Varsinkaan jos mukana on esim. alkoholi, mielenterveydenongelmat tai jopa rahakin voi viedä kaiken sairaaksi. Eronkin tulisi olla jonkinmoinen sitoumus hoitaa nämä asiat mahdollisimman hyvin, kaikkia kunnioittaen. Miellyttää ei tarvitse kaikkia kuitenkaan.
- hoh!
Mikä vässykkä miehesi onkaan, kun ei saa exäänsä kuriin! Mietihän uudemman kerran, haluatko moisen tohvelisankarin riesaksesi! Kyllä se exän turpa menee tukkoon, kun sen tukkii! Miehestäsi ei vain taida olla siihen. Vässykkä mikä vässykkä!
- Järkyttynyt
..pelkään.
Olen kanssasi hieman samaa mieltä.
Jos ex-puolisoni olisi samanlainen, olisin häätänyt hänet elämästäni tavalla tai toisella.
3-vuotta on miehellä ollut aikaa lopettaa tuo vainoaminen, mutta ei ole sitä tehnyt. Hän ei ole palaamassa ex-vaimonsa luokse.
Mitä hittoa hän tuosta paskasta saa...? - exä minäkin
Järkyttynyt kirjoitti:
..pelkään.
Olen kanssasi hieman samaa mieltä.
Jos ex-puolisoni olisi samanlainen, olisin häätänyt hänet elämästäni tavalla tai toisella.
3-vuotta on miehellä ollut aikaa lopettaa tuo vainoaminen, mutta ei ole sitä tehnyt. Hän ei ole palaamassa ex-vaimonsa luokse.
Mitä hittoa hän tuosta paskasta saa...?potee syyllisyyttä kun petti exänsä sinun
kanssasi ja yrittää nyt hyvittää tekoaan.
Ajan myötä ehkä helpottuu,mutta miehesi exä
tuntee miehesi liian hyvin ja osaa ilmeisesti
herättää syyllisyyden tunteen uudelleen ja
uudelleen.
Itse olen exä ja uusi vaimo ja nykyiseni tapasin
molempien ollessa jo vapailla markkinoilla.
Oma exäni jätti minut toisen takia ja yhteistä
meillä ei ole kuin lapset enään.Eikä tosiaankaan
kiinnosta oman exän elämä yhtään.Enkä soita
tai tapaa ellei lasten takia ole pakko.
Nykyiseni exä on tosi hirmu ja hän vainoaa
miestäni ympäri vuorokauden,erosta jo reilu vuosi.
Mieheni edellistä exää vainosi 5 vuotta!
Siis nykyiseni oli hirmuexän toinen mies,
ja sekä ensimmäisen että eron nykyisestäni
haki tuo nainen itse ja aloitteenkin teki eroon.
On se kiva saada haukkumaviesti aamuviideltä ja
viimeinen illalla puoliltaöin ja lasta kiusata
isän vuoksi.Lapsi sanoo ettei halua Äidille kun
Äiti kiusaa ,mutta sopimusta on noudatettava
ainakin niin kauan kun Äiti ei tee sellaista
virhettä,että lapsi muuttaa meille.
Jotkut exät ei ilmeisesti selviä erosta itsekseen
vaan kaipaisivat ammattiauttajan apua,mutta
eivät itse osaa sitä hakea. - Järkyttynyt
exä minäkin kirjoitti:
potee syyllisyyttä kun petti exänsä sinun
kanssasi ja yrittää nyt hyvittää tekoaan.
Ajan myötä ehkä helpottuu,mutta miehesi exä
tuntee miehesi liian hyvin ja osaa ilmeisesti
herättää syyllisyyden tunteen uudelleen ja
uudelleen.
Itse olen exä ja uusi vaimo ja nykyiseni tapasin
molempien ollessa jo vapailla markkinoilla.
Oma exäni jätti minut toisen takia ja yhteistä
meillä ei ole kuin lapset enään.Eikä tosiaankaan
kiinnosta oman exän elämä yhtään.Enkä soita
tai tapaa ellei lasten takia ole pakko.
Nykyiseni exä on tosi hirmu ja hän vainoaa
miestäni ympäri vuorokauden,erosta jo reilu vuosi.
Mieheni edellistä exää vainosi 5 vuotta!
Siis nykyiseni oli hirmuexän toinen mies,
ja sekä ensimmäisen että eron nykyisestäni
haki tuo nainen itse ja aloitteenkin teki eroon.
On se kiva saada haukkumaviesti aamuviideltä ja
viimeinen illalla puoliltaöin ja lasta kiusata
isän vuoksi.Lapsi sanoo ettei halua Äidille kun
Äiti kiusaa ,mutta sopimusta on noudatettava
ainakin niin kauan kun Äiti ei tee sellaista
virhettä,että lapsi muuttaa meille.
Jotkut exät ei ilmeisesti selviä erosta itsekseen
vaan kaipaisivat ammattiauttajan apua,mutta
eivät itse osaa sitä hakea.Ihanan asiallinen ja todennäköisesti hyvin paikkansa pitävä kommentti.
Mies on maininnut useasti aikoinaan, että hän tuntee itsensä huonoksi siksi, että ei enää jaksanut liitossa. Hän tunsi jättäneensä lapset.
Hitto kun en tajunnut tuota itse..
Kiitos kun autoit minua ymmärtämään, alkoi keinot ja voimat loppua.
KIITOS KIITOS KIITOS KIITOS!!! - Taina
Oon samaa mieltä kanssasi, mies on tossu kun ei saa exän turpaa kiinni!!
Jos mies ei onnistu siinä, hanki lähestymiskielto...yhteys vaan polisiin!!
- Järkyttynyt
Niin..kauanko nainen roikkuu ex-miehessään kiinni? Milloin tällainen ihminen ymmärtää, että avioliitto on ohi ja hänen ja miehensä elämät kulkevat omia teitään? Tajuaako hän edes mitä ero tarkoittaa..?
- eräs ex-vaimo
Ainakin minun tuttava piirissäni ex-miehet ovat kyllä usein niitä jotka roikkuvat ex-vaimojen perässä. Sitten itse väittävät nykyiselleen että vaimo ahdistelee vaikka asia on aivan toisin päin. Tämä on roikkumista nykyisyyden ja menneisyyden välillä, kun menneisyys ei sitten kuitenkaan ollut niin hirveää kuin nykyisen annetaan ymmärtää. Ex-vaimolle itketään kuinka on ikävä ja kuinka nykyinen eukko ei olekkaan yhtään niin ihana kuin aluksi antoi ymmärtää.
- Tuuli
eräs ex-vaimo kirjoitti:
Ainakin minun tuttava piirissäni ex-miehet ovat kyllä usein niitä jotka roikkuvat ex-vaimojen perässä. Sitten itse väittävät nykyiselleen että vaimo ahdistelee vaikka asia on aivan toisin päin. Tämä on roikkumista nykyisyyden ja menneisyyden välillä, kun menneisyys ei sitten kuitenkaan ollut niin hirveää kuin nykyisen annetaan ymmärtää. Ex-vaimolle itketään kuinka on ikävä ja kuinka nykyinen eukko ei olekkaan yhtään niin ihana kuin aluksi antoi ymmärtää.
Aivan näin. Ex miehet soittelevat ja yrittävät vielä anoa armoa jos sittenkin vaimo ottaisi takaisin. Tämä väliaikais suhde on vain tuskan lievittämistä varten, ja päättyy heti ilman sen suurempia tunteita, kun se vaimo ottaa takaisin.
Ja jos ei ota, niin onhan joku kenen kanssa olla. - Raija
Tuuli kirjoitti:
Aivan näin. Ex miehet soittelevat ja yrittävät vielä anoa armoa jos sittenkin vaimo ottaisi takaisin. Tämä väliaikais suhde on vain tuskan lievittämistä varten, ja päättyy heti ilman sen suurempia tunteita, kun se vaimo ottaa takaisin.
Ja jos ei ota, niin onhan joku kenen kanssa olla.Niin ex-mieheni minulle selittää. Ei ole tyytyväinen uuteen naiseen, vaikka hänen takiaan perheensä jätti. Muutama vuosi kulunut ja järki palannut housuista päähän. On kuulemma nykyisen kanssa vain siksi, että ei osaa olla yksin. Tulisi takaisin heti, jos ottaisin. Lasten takia tekisi mieli ottaa, ei muuten.
- Reetta
Milloin tällainen kodinrikkoja ymmärtää, että avioliitto on aina avioliitto.
Miksi mies ei voinut ensin erota ja sinä olisit odottanut, että päätös on virallinen? Väität, että mies olisi eronnut joka tapauksessa...eipä kuitenkaan ollut eronnut, veit siis varatun. - Eräs avovaimo
Reetta kirjoitti:
Milloin tällainen kodinrikkoja ymmärtää, että avioliitto on aina avioliitto.
Miksi mies ei voinut ensin erota ja sinä olisit odottanut, että päätös on virallinen? Väität, että mies olisi eronnut joka tapauksessa...eipä kuitenkaan ollut eronnut, veit siis varatun.Ja kehtaa vielä sanoa että milloin vaimo laskee irti! Toivottavasti tollasia naikkosia ei liiku meilläpäin, jotka rikkoo toisten perhe-elämän lapsineen, ja sitten haukkuu miehen vaimon ja tekee hänestä syyllisen! Kaikenlaisia.
Tuossa nyt ei ole mitään kehumisen arvoista, päin vastoin, luulisi omatunto ja häpeä nousevan esiin. - Järkyttynyt
Eräs avovaimo kirjoitti:
Ja kehtaa vielä sanoa että milloin vaimo laskee irti! Toivottavasti tollasia naikkosia ei liiku meilläpäin, jotka rikkoo toisten perhe-elämän lapsineen, ja sitten haukkuu miehen vaimon ja tekee hänestä syyllisen! Kaikenlaisia.
Tuossa nyt ei ole mitään kehumisen arvoista, päin vastoin, luulisi omatunto ja häpeä nousevan esiin.Niin, miettikääpä sitä. Voi liikkua teilläkin päin sellaisia naisia millä vain on tapana etsiä toisten miehiä. Miehet kun ovat aivottomia leikkikalujanne jotka lähtevät ensimmäisen mukaan. Se on ilman muuta niiden naisten vika, kun tämän varaan laskevat..
Hitto että tässä maassa on hauskoja naisia.Ilmankos tummaihoiset rellestää kun on aivotonta tarjontaa.. =) - Mami
Tuuli kirjoitti:
Aivan näin. Ex miehet soittelevat ja yrittävät vielä anoa armoa jos sittenkin vaimo ottaisi takaisin. Tämä väliaikais suhde on vain tuskan lievittämistä varten, ja päättyy heti ilman sen suurempia tunteita, kun se vaimo ottaa takaisin.
Ja jos ei ota, niin onhan joku kenen kanssa olla.Kyllä asiat voi kääntää omassa päässään aina niin että säilyy vielä rippeet itsetunnosta.
Kummallista miten ex-vaimot aina luulevat olevansa jotain korvaamatonta.
Ja mitä ihmeen tuskan lievittämistä? Mikä/kuka tuskaa on aiheuttanut, ex-vaimoko? Ja samaan tuskaanko luulet jonkun palaavan?
Tuuli, nyt tuivertaa pahasti pään läpi. - Tuuli
Mami kirjoitti:
Kyllä asiat voi kääntää omassa päässään aina niin että säilyy vielä rippeet itsetunnosta.
Kummallista miten ex-vaimot aina luulevat olevansa jotain korvaamatonta.
Ja mitä ihmeen tuskan lievittämistä? Mikä/kuka tuskaa on aiheuttanut, ex-vaimoko? Ja samaan tuskaanko luulet jonkun palaavan?
Tuuli, nyt tuivertaa pahasti pään läpi.Juu, nää perheenrikkojathan ne luulevat olevansa korvaamattomia!
Emme me luule, vaan me olemme korvaamattomia!
Olemme myös korvaamattomia siinä, että ilman meitä kukaan ei huolehtisi miehen lapsista! Teemme sen täysillä, kun miehestä ei ole siihen! Hän silmät kiiluen palauttaa lapset tasan kun on sovittu ja vähän aikaisemminkin olisi halukas!
Olemme korvaamattomia koska ilman meitä hän ei tietäisi minne veisi lapset, että saisi olla itsekseen! Ja kun yksinäisyys alkaa tympiä, niin onneksi miehellä on se JOKU, jonka luokse voi mennä ennen seuraavaa kertaa kun jälleen hakee lapset.
Sitä sanotaan myös nimellä tuskan lievittämiseksi.
Se kuka miehen tuskan on aiheuttanut, niin he tuntevat sen sisimmissään. Eivätkä he ole aiheuttaneet ainoastaan miehen tuskan, vaan lasten tuskan ja sen ex vaimon tuskan.
Ja kyllä moni palaa vielä vaimonsa luokse vannoen että se ei merkinnyt mitään, oli vain pakko kun yksin oli niin kurjaa ja oli ikävä. Teen mitä tahansa jos otat takaisin! Ja onpa sanottu että "olin niin kännissä" että se vaan tapahtui!
Niin että se siitä ex vaimon pahuudesta. Mutta takasin on paha palata, kuka nyt kierrätystavaraa haluaisi.. - ja mitä
Mami kirjoitti:
Kyllä asiat voi kääntää omassa päässään aina niin että säilyy vielä rippeet itsetunnosta.
Kummallista miten ex-vaimot aina luulevat olevansa jotain korvaamatonta.
Ja mitä ihmeen tuskan lievittämistä? Mikä/kuka tuskaa on aiheuttanut, ex-vaimoko? Ja samaan tuskaanko luulet jonkun palaavan?
Tuuli, nyt tuivertaa pahasti pään läpi.Ei kai sitä ole asioita omassa päässä käännetty, jos mies on selvästi SANONUT, ettei ole tyytyväinen uuteen naiseen yms... Kyllä toiset palaa exänsä luo, kun uusi ei kuulema enää tunnukkaan miltään (=alkuhuuma ilmeisesti haihtunut). Sellaista se on kun tuulen mukana mennään...
- eronnut nainen
Eräs avovaimo kirjoitti:
Ja kehtaa vielä sanoa että milloin vaimo laskee irti! Toivottavasti tollasia naikkosia ei liiku meilläpäin, jotka rikkoo toisten perhe-elämän lapsineen, ja sitten haukkuu miehen vaimon ja tekee hänestä syyllisen! Kaikenlaisia.
Tuossa nyt ei ole mitään kehumisen arvoista, päin vastoin, luulisi omatunto ja häpeä nousevan esiin.Kyl te ämmät ootte tyhmiä, ei voi muuta sanoa. Heti ollaan syyttelemässä sitä "toista naista" vaikka ette onnettomat tajua että; Toimivaa liittoa ei pysty kolmas rikkomaan, eikä väliin änkeämään! Ei sitä miestä kukaan väkisin vie. Itse se lähtee! Herätkää jo horoaivot. Ja pienenä huomautuksena; ei se aviovaimo aina ole se pyhimys jota pitää puolustella.
- Järkyttynyt
eronnut nainen kirjoitti:
Kyl te ämmät ootte tyhmiä, ei voi muuta sanoa. Heti ollaan syyttelemässä sitä "toista naista" vaikka ette onnettomat tajua että; Toimivaa liittoa ei pysty kolmas rikkomaan, eikä väliin änkeämään! Ei sitä miestä kukaan väkisin vie. Itse se lähtee! Herätkää jo horoaivot. Ja pienenä huomautuksena; ei se aviovaimo aina ole se pyhimys jota pitää puolustella.
Kiitos että jaksoit kirjoittaa kantasi tänne. En väitä että olisimme oikeassa, mutta tuntuisi järkyttävältä, että ulkopuolinen nainen olisi vastuussa avioliitossa elävän aikuisen miehen ratkaisuista..näin valtaosa täällä tuntuu ajattelevan.
Ei hyvään liittoon pääse kukaan väliin, sen olen nähnyt omasta liitostanikin. Kukaan ei lähde onnellisesta kodista ja pettämisen hetkellä on jotain jo pielessä.
Oikein hyvää syksyä sinne ja paljon onnea elämään!!! - eronnut nainen
Järkyttynyt kirjoitti:
Kiitos että jaksoit kirjoittaa kantasi tänne. En väitä että olisimme oikeassa, mutta tuntuisi järkyttävältä, että ulkopuolinen nainen olisi vastuussa avioliitossa elävän aikuisen miehen ratkaisuista..näin valtaosa täällä tuntuu ajattelevan.
Ei hyvään liittoon pääse kukaan väliin, sen olen nähnyt omasta liitostanikin. Kukaan ei lähde onnellisesta kodista ja pettämisen hetkellä on jotain jo pielessä.
Oikein hyvää syksyä sinne ja paljon onnea elämään!!!Tähän 40 ikävuoteen olen nähnyt tuttavapiirissäni ja omassakin liitossa tämän tosiasian. Kyl nainen (mieskin) osaa tehdä eronjälkeisen ajan tosi vaikeaksi jos vaan on tarpeeksi v-mäinen luonne. Joillekin näyttää olevan oikea tabu ns. kodinrikkominen. Useimmissa tuntemissani tapauksissa se on ollut paras vaihtoehto, myöskin lapsille.
Ja äijät vaan nauraa partaansa ku akat haukkuu toisiaan.
Ei muuta kuin hyvät jatkot sinnekin. - Kuitenkin naimisissa
eronnut nainen kirjoitti:
Kyl te ämmät ootte tyhmiä, ei voi muuta sanoa. Heti ollaan syyttelemässä sitä "toista naista" vaikka ette onnettomat tajua että; Toimivaa liittoa ei pysty kolmas rikkomaan, eikä väliin änkeämään! Ei sitä miestä kukaan väkisin vie. Itse se lähtee! Herätkää jo horoaivot. Ja pienenä huomautuksena; ei se aviovaimo aina ole se pyhimys jota pitää puolustella.
Se aviovaimo on kuitenkin aviovaimo. Mies ei ole halunnut tuota "titteliä" muuttaa ennen tuon "toisen naisen" ilmestymistä kuvioihin.
Mietippä sitä! - virpi34
Elämäntapa varmaan vaimolle tollanen roikkuminen.
Kun vaimo ei itse oo onnellinen ei voi suoda sitä toisillekkaan?......luulen - Niinamarika44
Reetta kirjoitti:
Milloin tällainen kodinrikkoja ymmärtää, että avioliitto on aina avioliitto.
Miksi mies ei voinut ensin erota ja sinä olisit odottanut, että päätös on virallinen? Väität, että mies olisi eronnut joka tapauksessa...eipä kuitenkaan ollut eronnut, veit siis varatun.Koskahan väki oppii, että varattuja ei viedä?
Jos liitossa kaikki ok, varattu ei kenenkään matkaan lähde!!! - Jaana
virpi34 kirjoitti:
Elämäntapa varmaan vaimolle tollanen roikkuminen.
Kun vaimo ei itse oo onnellinen ei voi suoda sitä toisillekkaan?......luulenElämäntapa näille naikkosille rikkoa muiden avioliitot!
- Virpi
Jaana kirjoitti:
Elämäntapa näille naikkosille rikkoa muiden avioliitot!
Hyvää avioliittoa ei riko mikään! Ja syyhän on aina kahden ihmisen, aviomiestä ei vietellä jos hän ei sitä halua...
- Jaana
Virpi kirjoitti:
Hyvää avioliittoa ei riko mikään! Ja syyhän on aina kahden ihmisen, aviomiestä ei vietellä jos hän ei sitä halua...
Sanotaanko näin että ei tietysti KAIKKIA, kuten täällä on tapana.
Kuule kyllä avioliiton voi rikkoa. Kyllä on niitä vaimoja jotka kynsin hampain yrittävät pitää miehestä kiinni. Niin ja tietysti toisinpäin.
Minunkin tuttavapiirissä oli pariskunta joka oli valtavan rakastunut ja sen huomasi myös ulospäin. Jostain kumman syystä yks kaks, mies vaan petti ja jätti, eikä kukaan ymmärtänyt, se kävi niin äkkiä. Siinä sitten ystäväni lapsineen yritti päivästä toisen mennä elämässä eteenpäin. Eikä suruprosessi ole vieläkään ohi.
Sitä vaan ilmestyy jostain omaa puolisoa kauniimpi tai ihanempi ihminen.
Täälläkin on vakuuteltu miten hyvä liitto oli, mutta mies vain ihastui jostain syystä toiseen ja jätti kylmästi perheen. Ja onpa vielä yrittänyt ensihuuman jälkeeenpalata takaisinkin vaimonsa luo.
Aina on olemassa parempia ja mitättömämpiä kuin sinä itse. Rakkaus raatelee, mutta se on ikuista kuin ruoho. - Karoliina
Virpi kirjoitti:
Hyvää avioliittoa ei riko mikään! Ja syyhän on aina kahden ihmisen, aviomiestä ei vietellä jos hän ei sitä halua...
Aina ei pettämisessä ole kyse että avioliitto rikkoontuisi. Jollakin on luonteenvikana, että kiva kokeilla muita ja kuin helposti ne lähtee mukaan, että voi kehuskella kavereille.
Sen takia moni suhde pysyy salassa vuosikausia, koska oma vaimo/mies on kuitenkin se paras, ja myös siksi, että ennekuin vaimo/mies alkaa epäillä jotain tai joku vähän vihjaa, tai salailu käy niin piinalliseksi että on pakko kertoa itse.
Joskus se avioliitto hajoo siihen, että joku tuli väliin, joskus se pysyy koossa ja annetaan anteeksi. En sitten tiedä kumpi parempi vaihtoehto. - yh-äiti
Jaana kirjoitti:
Sanotaanko näin että ei tietysti KAIKKIA, kuten täällä on tapana.
Kuule kyllä avioliiton voi rikkoa. Kyllä on niitä vaimoja jotka kynsin hampain yrittävät pitää miehestä kiinni. Niin ja tietysti toisinpäin.
Minunkin tuttavapiirissä oli pariskunta joka oli valtavan rakastunut ja sen huomasi myös ulospäin. Jostain kumman syystä yks kaks, mies vaan petti ja jätti, eikä kukaan ymmärtänyt, se kävi niin äkkiä. Siinä sitten ystäväni lapsineen yritti päivästä toisen mennä elämässä eteenpäin. Eikä suruprosessi ole vieläkään ohi.
Sitä vaan ilmestyy jostain omaa puolisoa kauniimpi tai ihanempi ihminen.
Täälläkin on vakuuteltu miten hyvä liitto oli, mutta mies vain ihastui jostain syystä toiseen ja jätti kylmästi perheen. Ja onpa vielä yrittänyt ensihuuman jälkeeenpalata takaisinkin vaimonsa luo.
Aina on olemassa parempia ja mitättömämpiä kuin sinä itse. Rakkaus raatelee, mutta se on ikuista kuin ruoho.mies lähti nuoren naisen matkaan ja nyt on käynyt minun luona itkemässä ettei se nuorempi sittenkään ollut sen ihanampi ja kuinka nyt tajuaa mitä kaikkea on menettänyt. Joskus ihminen voi vain mennä hetkellisesti sekaisin, me olimme todella onnellisia meillä oli lähes kaikki ok; oli lapset, talo, seksikin sujui jne... Ei mitään suurta ongelmaa ja ikinä missään vaiheessa molemmin puolinen rakkaus ei ole loppunut, mutta mies voi kain ihastua vaikka rakastaisikin toista...
- minusta
yh-äiti kirjoitti:
mies lähti nuoren naisen matkaan ja nyt on käynyt minun luona itkemässä ettei se nuorempi sittenkään ollut sen ihanampi ja kuinka nyt tajuaa mitä kaikkea on menettänyt. Joskus ihminen voi vain mennä hetkellisesti sekaisin, me olimme todella onnellisia meillä oli lähes kaikki ok; oli lapset, talo, seksikin sujui jne... Ei mitään suurta ongelmaa ja ikinä missään vaiheessa molemmin puolinen rakkaus ei ole loppunut, mutta mies voi kain ihastua vaikka rakastaisikin toista...
Ehkä sinulla ei ole ongelmaa, mutta miehelläsi taitaa olla... Mistä tiedät milloin taas tulee seuraava kerta, kun mies "menee hetkellisesti sekaisin".
- Nuppu
yh-äiti kirjoitti:
mies lähti nuoren naisen matkaan ja nyt on käynyt minun luona itkemässä ettei se nuorempi sittenkään ollut sen ihanampi ja kuinka nyt tajuaa mitä kaikkea on menettänyt. Joskus ihminen voi vain mennä hetkellisesti sekaisin, me olimme todella onnellisia meillä oli lähes kaikki ok; oli lapset, talo, seksikin sujui jne... Ei mitään suurta ongelmaa ja ikinä missään vaiheessa molemmin puolinen rakkaus ei ole loppunut, mutta mies voi kain ihastua vaikka rakastaisikin toista...
Sä taida olla "hetkellisesti" sekaisin..
- ei enään
minusta kirjoitti:
Ehkä sinulla ei ole ongelmaa, mutta miehelläsi taitaa olla... Mistä tiedät milloin taas tulee seuraava kerta, kun mies "menee hetkellisesti sekaisin".
en ole ottanut miestä takaisin vaikka toisaalta mieli tekisi. Enole ottanut enkä ota juuri siksi että hän tuhosi teollaan minun luottamukseni. Mutta olemme keskustelleet miksi näin kävi hän sanoi että hän halusi kokeilla ja kun eteen tuli sopiva "leikkikaveri" niin mikään ei pidätellyt miestä. Ehkäpä se oli joku ikäkriisi tai jotain kun oltiin oltu pitkään yhdessä niin mielelle tuli halu kokeilla jos kuitenkin jossain olisi vielä kivempaa, sääli että lopputulos ei ole parempi kuin lähtökohta. Eli kolme yksinäistä aikuista ihmistä on meitä nyt siis minä, ex ja nainen jonka kanssa mieheni oli.
- Jaana
minusta kirjoitti:
Ehkä sinulla ei ole ongelmaa, mutta miehelläsi taitaa olla... Mistä tiedät milloin taas tulee seuraava kerta, kun mies "menee hetkellisesti sekaisin".
Aivan, koskan ei tiedä milloin tulee seuraava kerta. Juuri siksi täytyy tarkoin miettiä, antaako anteeksi ja ottaako puolison takaisin vai ei.
Kun kerran pettää huvillaan, pettää toisenkin kerran, ja vain siksi, että tietää toisen antavan jälleen kerran anteeksi.
- Reetta
Kerroit, että vaimo heitti miehensä pihalle saatuaan tietää toisesta naisesta (sinusta), eli mies oli vielä silloin varattu.
Turha sinun kodinrikkojana on tulla vikisemään. Niin makaa kuin petaa.- Järkyttynyt
Luitko mitä kerroin tästä niin "ihanasta ja arvokkaasta avioliitosta"?
Ex-vaimo on alkoholisti, jonka luokse mies ei palaa, vaikka me eroaisimmekin. Jo yksistään lasten vuoksi näin. En minä rikkonut tätä liittoa, vaan vaimon juominen. Mies oli jo muuttanut kotoa kun tapasimme, hän oli asunnolla ainoastaan viikonloput. Tavaransa olivat vielä siellä.
Kodin rikkoo suhteen loppu ja rakkauden kuolema, ei kukaan ulkopuolinen ihminen. Kasva muutama vuosi niin saat ne silmäsi auki ja katkeruus helpottaa.
En häpeä mitään. Rakastan tätä miestä ja hän minua, kohta taas näemme. Hän on tulossa mökiltä. Minulle hän on "se oikea", ex-vaimolleen pelkkä lompakko. - vaimo
Järkyttynyt kirjoitti:
Luitko mitä kerroin tästä niin "ihanasta ja arvokkaasta avioliitosta"?
Ex-vaimo on alkoholisti, jonka luokse mies ei palaa, vaikka me eroaisimmekin. Jo yksistään lasten vuoksi näin. En minä rikkonut tätä liittoa, vaan vaimon juominen. Mies oli jo muuttanut kotoa kun tapasimme, hän oli asunnolla ainoastaan viikonloput. Tavaransa olivat vielä siellä.
Kodin rikkoo suhteen loppu ja rakkauden kuolema, ei kukaan ulkopuolinen ihminen. Kasva muutama vuosi niin saat ne silmäsi auki ja katkeruus helpottaa.
En häpeä mitään. Rakastan tätä miestä ja hän minua, kohta taas näemme. Hän on tulossa mökiltä. Minulle hän on "se oikea", ex-vaimolleen pelkkä lompakko.Sinä taas olet miehelle pelkkä "reikä".
- §§§
vaimo kirjoitti:
Sinä taas olet miehelle pelkkä "reikä".
Sä olet persreikä..
- hah haa
§§§ kirjoitti:
Sä olet persreikä..
toiset miehet tykkää tökkiä sinnekin, siis heterotkin. Ex tykkäsi minä en siksikö lie lähti???
- Järkyttynyt
vaimo kirjoitti:
Sinä taas olet miehelle pelkkä "reikä".
Kyllä mun täytyy olla hyvä, kun pelkän reiän takia on mennyt kolme vuotta =)
Taidat olla pahasti häiriintynyt, kun palvot tuollaista liittoa, mistä kirjoitin. Kuulostaako siltä, että MINÄ hajotin jotain? Ja kuten sanoin, minä en pakottanut ketään. En roikkunut miehessä kiinni, en vaatinut valoja tai rakkauden tunnustuksia.
Mutta muista tämä:
Jatka samaan malliin ja kuvittele, että tuollaisena "arvarakatseisena" ihmisenä olet hieno. Niin se ex-vaimokin teki ja on siksi EX. Hyvästi vaimo... ; )
- Mää
Onko todella niin, että naiset eivät ketakaikkisesti pysty keskustelemaan mistään asiasta ilman että kilpaillaan kuka enemmin ja parhaiten loukkaa toisaan?
Kun katselee miesten juttuja, ei ne siellä hyökkää noin julmasti toistensa kimppuun.
Tällä viesti jo alkaa toista naista, varsinkin ex vaimoa haukkumalla, ja päättyy samalla tavalla. Sankari on vain ja ainoastaan tämä uusi nainen.
Eihän tuollainen johda mihinkään, ainoastaan lisää vettä myllyyn, ja siinä tulee haukuttua jo sellaisetkin joilla ei ole asiankanssa mitään tekemistä. Asian ydinkin laajenee kuin lumipallo.- Ylväs Uros
Täytyy oikein röyhistää rintaansa, kun joku kehuukin miehiä! Ei miehet ole niin pahoja, kuin täällä annetaan ymmärtää. Jonkun mielestä kiltimpiä kuin naiset ;)... Kiitos!
Voiko mikään liitto olla kamalampi, kuin täällä käyty sota? - Kaarina
Henkilön juodessa niin, että se haittaa arkielämää on kyse sairaudesta.
Vaikka alkoholismia pidetää itse aiheutettuna ja vasten mielisenä naiselle jopa sopimattomana SE on sairaus.
Ensimmäinen teko puolison sairastuessa ei ole jättö.
Alkoholisti ei varmasti kykene lapsia kasvattamaan edes tuella.
Yksinkertaisuutta jos kokee olevansa taivaanlahja "uutena" rakkaana alkoholistin puolisolle. Olisi ehkä syytä perehtyä asioihin ja jättää pikahoiturin hommat väliin.
Sairauden syy ja hoito ei itsestään siunaannu.
Ikävää jos elämäsi on niin kehnoissa kantimissa että olet parempi kuin sairas ihminen ja siksi oikeutettu Hänen elämäsä hajottamaan ihan loppuun asti.
Omasta heikkoudestasi kertoo ensin täällä vaikerrat kun valloitus ei ole yksinomistus. Sitten ilmoitat kyseessä olevan sairaan, Sinun häiriköintisi.
Mitähän odotit pään silitelyä ja hymistelyä; Ihanaa olet rakas, kauhea akka, lapsi parat.
Olet säälittävä huonolla itsetunnolla varustettu moraaliton ihminen. Kodinrikkoja. - Järkyttynyt
Kaarina kirjoitti:
Henkilön juodessa niin, että se haittaa arkielämää on kyse sairaudesta.
Vaikka alkoholismia pidetää itse aiheutettuna ja vasten mielisenä naiselle jopa sopimattomana SE on sairaus.
Ensimmäinen teko puolison sairastuessa ei ole jättö.
Alkoholisti ei varmasti kykene lapsia kasvattamaan edes tuella.
Yksinkertaisuutta jos kokee olevansa taivaanlahja "uutena" rakkaana alkoholistin puolisolle. Olisi ehkä syytä perehtyä asioihin ja jättää pikahoiturin hommat väliin.
Sairauden syy ja hoito ei itsestään siunaannu.
Ikävää jos elämäsi on niin kehnoissa kantimissa että olet parempi kuin sairas ihminen ja siksi oikeutettu Hänen elämäsä hajottamaan ihan loppuun asti.
Omasta heikkoudestasi kertoo ensin täällä vaikerrat kun valloitus ei ole yksinomistus. Sitten ilmoitat kyseessä olevan sairaan, Sinun häiriköintisi.
Mitähän odotit pään silitelyä ja hymistelyä; Ihanaa olet rakas, kauhea akka, lapsi parat.
Olet säälittävä huonolla itsetunnolla varustettu moraaliton ihminen. Kodinrikkoja.Alkoholismi on sairaus, jonka paranemista pitäisi haluta. Arvon rouva sitä ei halua, vaikka apua on tarjottu miehen, vanhempien ja sukulaisten taholta vuosien aikana monia kertoja. Hänen elämänsä eteen ovat kaikki tahot tehneet töitä useita vuosia, itse ei vaan ole viittinyt tehdä mitään. Maksattanut ongelmansa vain miehellään ja lapsillaan. Lapset ovat oppineet pienestä pitäen kuinkä äidin krapula hoidetaan..hieno koti..
Koska puolisolla on oikeus luovuttaa, kun koko oma elämä menee ohi? Haluaisinpa vaan kuulla yhdenkin alkoholistin puolison sanovan, että kyllä kannatti 20 vuotta luovuttaa omasta elämästä toisen hoitamiseen, kun ei se lakannut juomasta kumminkaan. Eikö näillä ihmisillä ole oikeutta ollenkaan rakastaa ja voida hyvin, jos ovat joskus erehtyneet sanomaan "tahdon"? Millaisen aikarajan pistäisit yrittämiselle? Montako vuotta itse olisit juovan miehen rinnalla, tuskin kymmentäkään..
Missä vaiheessa lapset saavat olla rauhassa, vai pitääkö heidän täysi-ikäisiksi asti kestää äitinsä örvellystä..?
En ole taivaanlahja, mutta sen tiedän, että mies rakastaa minua. Totesi kerran minulle että: "Ensimmäisen kerran hänestä tuntuu, että häntä itseään rakastetaan. Ei hänen rahojaan tai apuaan.." Se on suuri syy olla hänen tukenaan.
En odottanut mitään muuta tänne kirjoittamisella, kuin keskustelun aikaan saantia. Itse tiedän, että lapsilla on ollut luonamme aina hyvä olla eivätkä ole halunneet enää kotiin mennäkään.
Tiedän tismalleen mikä tilanteemme muuten on. Jos nainen ei pian lopeta, on lakikin määritellyt hänen toimintansa (häirintä) rikolliseksi ja lapset on otettu huostaan pienemmilläkin perusteilla. Ehkä se akka alkaisi sitten pistää elämäänsä kuntoon ja hakeutuisi hoitoon..todennäköisesti kuitenkaan ei. Viina on maistunut paremmalle kuin kotielämä jo niin monta vuotta. - Kaarina
Järkyttynyt kirjoitti:
Alkoholismi on sairaus, jonka paranemista pitäisi haluta. Arvon rouva sitä ei halua, vaikka apua on tarjottu miehen, vanhempien ja sukulaisten taholta vuosien aikana monia kertoja. Hänen elämänsä eteen ovat kaikki tahot tehneet töitä useita vuosia, itse ei vaan ole viittinyt tehdä mitään. Maksattanut ongelmansa vain miehellään ja lapsillaan. Lapset ovat oppineet pienestä pitäen kuinkä äidin krapula hoidetaan..hieno koti..
Koska puolisolla on oikeus luovuttaa, kun koko oma elämä menee ohi? Haluaisinpa vaan kuulla yhdenkin alkoholistin puolison sanovan, että kyllä kannatti 20 vuotta luovuttaa omasta elämästä toisen hoitamiseen, kun ei se lakannut juomasta kumminkaan. Eikö näillä ihmisillä ole oikeutta ollenkaan rakastaa ja voida hyvin, jos ovat joskus erehtyneet sanomaan "tahdon"? Millaisen aikarajan pistäisit yrittämiselle? Montako vuotta itse olisit juovan miehen rinnalla, tuskin kymmentäkään..
Missä vaiheessa lapset saavat olla rauhassa, vai pitääkö heidän täysi-ikäisiksi asti kestää äitinsä örvellystä..?
En ole taivaanlahja, mutta sen tiedän, että mies rakastaa minua. Totesi kerran minulle että: "Ensimmäisen kerran hänestä tuntuu, että häntä itseään rakastetaan. Ei hänen rahojaan tai apuaan.." Se on suuri syy olla hänen tukenaan.
En odottanut mitään muuta tänne kirjoittamisella, kuin keskustelun aikaan saantia. Itse tiedän, että lapsilla on ollut luonamme aina hyvä olla eivätkä ole halunneet enää kotiin mennäkään.
Tiedän tismalleen mikä tilanteemme muuten on. Jos nainen ei pian lopeta, on lakikin määritellyt hänen toimintansa (häirintä) rikolliseksi ja lapset on otettu huostaan pienemmilläkin perusteilla. Ehkä se akka alkaisi sitten pistää elämäänsä kuntoon ja hakeutuisi hoitoon..todennäköisesti kuitenkaan ei. Viina on maistunut paremmalle kuin kotielämä jo niin monta vuotta.edellinen kirjoitukseni. (olen työssä päihde ja huumeongelmaisten kanssa)
- Järkyttynyt
Kaarina kirjoitti:
edellinen kirjoitukseni. (olen työssä päihde ja huumeongelmaisten kanssa)
Ja kaikki edellämainitut ja sen lisäksi väkivaltaongelmaiset ja perheongelmat kuuluvat minun työhöni. Mitä sitten?
Et vastannut ammattilaisena siihen, että kuinka pitkään toisen puolison pitää jaksaa, yrittää, tukea ja auttaa puolisoaan? Milloin he saavat luovuttaa? Entä jos rakkaus ei riitä ja keinot loppuvat, vaikka ammattilaiset olisivatkin apuna? Sellaisesta puolisosta, joka inhoaa jo kumppaniaan tämän sairauden vuoksi eikä rakasta tätä, ei juurikaan ole apua toipumisen kannalta.
Ja varmaan tiedät kuinka tällainen sairaus kuormittaa parisuhdetta/liittoa, sillä näissä tapauksissahan hoidetaan koko perhe. Kuinka usein nämä perheet selviävät ongelmasta ja liitto pelastuu? Tietänet senkin, että yleensä nämä sairaudet (alkoholi, huumeet, väkivalta) rikkoo perheen, ei mikään ulkopuolinen asia.. - Rapu
Järkyttynyt kirjoitti:
Ja kaikki edellämainitut ja sen lisäksi väkivaltaongelmaiset ja perheongelmat kuuluvat minun työhöni. Mitä sitten?
Et vastannut ammattilaisena siihen, että kuinka pitkään toisen puolison pitää jaksaa, yrittää, tukea ja auttaa puolisoaan? Milloin he saavat luovuttaa? Entä jos rakkaus ei riitä ja keinot loppuvat, vaikka ammattilaiset olisivatkin apuna? Sellaisesta puolisosta, joka inhoaa jo kumppaniaan tämän sairauden vuoksi eikä rakasta tätä, ei juurikaan ole apua toipumisen kannalta.
Ja varmaan tiedät kuinka tällainen sairaus kuormittaa parisuhdetta/liittoa, sillä näissä tapauksissahan hoidetaan koko perhe. Kuinka usein nämä perheet selviävät ongelmasta ja liitto pelastuu? Tietänet senkin, että yleensä nämä sairaudet (alkoholi, huumeet, väkivalta) rikkoo perheen, ei mikään ulkopuolinen asia..Kylläpä jaksat olla "huolissasi" ex-vaimon alkoholismista ja sen vaikutuksesta heidän avioliittoonsa. Ei kai nyt vain ole niin, että pienen pieni omantunnon hippunen olisikin päänupissasi vielä jäljellä ja se pistää etsimään syytä heidän eroonsa. Kyllä pettäjät voivat noita syitä keksiä loputtomiin ja osa on varmasti ihan tottakin; puoliso ei anna, puoliso on sairas, jne. Väitän silti, että nyt se omatunto tosiaan kolkuttelee ja tekee olosi niin viheliäiseksi.
- Järkyttynyt
Rapu kirjoitti:
Kylläpä jaksat olla "huolissasi" ex-vaimon alkoholismista ja sen vaikutuksesta heidän avioliittoonsa. Ei kai nyt vain ole niin, että pienen pieni omantunnon hippunen olisikin päänupissasi vielä jäljellä ja se pistää etsimään syytä heidän eroonsa. Kyllä pettäjät voivat noita syitä keksiä loputtomiin ja osa on varmasti ihan tottakin; puoliso ei anna, puoliso on sairas, jne. Väitän silti, että nyt se omatunto tosiaan kolkuttelee ja tekee olosi niin viheliäiseksi.
En ole pätkääkään huolissani, tiedän kuinka asiat ovat siellä menneet. Olen sitä nyt muutaman vuoden katsellut.
Haluaisin todellakin jonkun minua kodin rikkojaksi syyttävän antavan vastauksen siihen, että kuinka kauan kyseisessä tilanteessa puolison olisi jaksettava ennen, kun voi luovuttaa. Ja missä haukkujien mielestä menee raja, että olenko minä rikkonut jotain, vai tekikö muut ongelmat sen jo ennen minua? Naurattaa kun sytellään täysin ulkopuolista ja säälitään sitä, kenellä oli valta tehdä asialle jotain. Kuitenkaan ei ole vielä vastausta tullut..ei taida "ammattitaito" riittää.
Eikä oloni ole pätkääkään viheliäinen vaan päinvastoin. Mies lähti juuri äsken luotani töihin ja näin kuinka hyvä hänen on olla, kun on lähelläni/kanssani. Hän on rento, hauska ja oma ihana itsensä. Miten siitä voisi olla huono omatunto, että voin antaa hänelle jotain sellaista? - Rapu
Järkyttynyt kirjoitti:
En ole pätkääkään huolissani, tiedän kuinka asiat ovat siellä menneet. Olen sitä nyt muutaman vuoden katsellut.
Haluaisin todellakin jonkun minua kodin rikkojaksi syyttävän antavan vastauksen siihen, että kuinka kauan kyseisessä tilanteessa puolison olisi jaksettava ennen, kun voi luovuttaa. Ja missä haukkujien mielestä menee raja, että olenko minä rikkonut jotain, vai tekikö muut ongelmat sen jo ennen minua? Naurattaa kun sytellään täysin ulkopuolista ja säälitään sitä, kenellä oli valta tehdä asialle jotain. Kuitenkaan ei ole vielä vastausta tullut..ei taida "ammattitaito" riittää.
Eikä oloni ole pätkääkään viheliäinen vaan päinvastoin. Mies lähti juuri äsken luotani töihin ja näin kuinka hyvä hänen on olla, kun on lähelläni/kanssani. Hän on rento, hauska ja oma ihana itsensä. Miten siitä voisi olla huono omatunto, että voin antaa hänelle jotain sellaista?No, minä en ole ainakaan "ammattilainen" näissä asioissa. Kommentoin ihan omalla vähäisellä elämänkokemuksellani.
Miehesi päättää, kuinka kauan jaksaa ja haluaa tukea/auttaa entistä vaimoaan elämässä alkoholin kanssa. Heillä on yhteiset lapset, joten todennäköisesti asia tulee jollakin lailla vaikuttamaan teidän elämäänne heidän aikuistumiseensa asti, ehkä pidempäänkin. Lasten kannalta on toki hyvä, että he pitävät yhteyttä. Äiti et voi lapsille olla etkä siten edes kilpaile siitä roolista. Voit vain keskittyä omaan rooliisi yhtenä naisen mallina lapsille ja siihen kuuluu kunnioitus myös lasten biologista äitiä kohtaan.
Eihän kukaan ole tätä miestä luoksesi pakottanut. Se on ollut hänen oma valintansa. Mutta onhan se hänellekin kriisi ja monenlaiset tunteet ja ajatukset pyörivät ja ovat pyörineet päässä. Kukaan ei ole myöskään sinua pakottanut sotkeutumaan kyseiseen soppaan eli omalta osaltasi olet ollut vaikuttamassa pariskunnan eroon. Tämä on tätä elämää. Entisen vaimon alkoholismiin taas teidän suhteenne ei ainakaan ole ollut parantava tekijä, mahdollisesti ehkä laukaisija, mutta loppuen lopuksi sen hoitaminen on entisen vaimon oma asia. Sitä ei miehesi pysty hoitamaan.
Toivon, että ymmärtäisit edes hiukan myös entisen vaimon asemaa. Siinä on niin monenlaiset tunteet pelissä. Kyselit, että miten pitkään ex-vaimon kiusanteko ja katkeruus kestää. Voihan se tosiaan kestää vaikka loppuelämän. Näiden asioiden kanssa joutuu tosiaan tekemään paljon "ajatustöitä" eikä siltikään meinaa selvitä hengissä. "Kamalalle alkoholistillekin" jätetyksi tuleminen on helvettiä. Mutta kyllä siitä voi selvitä. Sääli teidän kaikkien kannalta, että tunnette vain vihaa ja katkeruutta toisianne kohtaan. Ja minusta tuntuu, että on sinussa inhimillisyyttä, koska reaktiosi vaikuttavat edelleenkin siltä, että omatunto kolkuttaa. Tai voihan se kolkuttaa miehelläsi ja siitä syystä hän ei osaa jättää entistä yksin ongelmiensa kanssa. Eihän se sinun onnestasi tai elämästä ole mitenkään pois.
Eräs asia, mistä haluaisin sinulle vielä sanoa, että pettämiskuvioissa valheet ovat aika "roiseja". Ethän sinä ihan varmuudella voi tietää, millaista kotielämä on kyseisen pariskunnan välillä ollut tai että miten siellä on sinua muka lapsille haukuttu. Joskus voi käydä niin, että uusi suhde saa vanhan näyttämään kuluneemmalta kuin onkaan ja sitten taas myöhemmin asia voi kääntyä toisinpäin. - Järkyttynyt
Rapu kirjoitti:
No, minä en ole ainakaan "ammattilainen" näissä asioissa. Kommentoin ihan omalla vähäisellä elämänkokemuksellani.
Miehesi päättää, kuinka kauan jaksaa ja haluaa tukea/auttaa entistä vaimoaan elämässä alkoholin kanssa. Heillä on yhteiset lapset, joten todennäköisesti asia tulee jollakin lailla vaikuttamaan teidän elämäänne heidän aikuistumiseensa asti, ehkä pidempäänkin. Lasten kannalta on toki hyvä, että he pitävät yhteyttä. Äiti et voi lapsille olla etkä siten edes kilpaile siitä roolista. Voit vain keskittyä omaan rooliisi yhtenä naisen mallina lapsille ja siihen kuuluu kunnioitus myös lasten biologista äitiä kohtaan.
Eihän kukaan ole tätä miestä luoksesi pakottanut. Se on ollut hänen oma valintansa. Mutta onhan se hänellekin kriisi ja monenlaiset tunteet ja ajatukset pyörivät ja ovat pyörineet päässä. Kukaan ei ole myöskään sinua pakottanut sotkeutumaan kyseiseen soppaan eli omalta osaltasi olet ollut vaikuttamassa pariskunnan eroon. Tämä on tätä elämää. Entisen vaimon alkoholismiin taas teidän suhteenne ei ainakaan ole ollut parantava tekijä, mahdollisesti ehkä laukaisija, mutta loppuen lopuksi sen hoitaminen on entisen vaimon oma asia. Sitä ei miehesi pysty hoitamaan.
Toivon, että ymmärtäisit edes hiukan myös entisen vaimon asemaa. Siinä on niin monenlaiset tunteet pelissä. Kyselit, että miten pitkään ex-vaimon kiusanteko ja katkeruus kestää. Voihan se tosiaan kestää vaikka loppuelämän. Näiden asioiden kanssa joutuu tosiaan tekemään paljon "ajatustöitä" eikä siltikään meinaa selvitä hengissä. "Kamalalle alkoholistillekin" jätetyksi tuleminen on helvettiä. Mutta kyllä siitä voi selvitä. Sääli teidän kaikkien kannalta, että tunnette vain vihaa ja katkeruutta toisianne kohtaan. Ja minusta tuntuu, että on sinussa inhimillisyyttä, koska reaktiosi vaikuttavat edelleenkin siltä, että omatunto kolkuttaa. Tai voihan se kolkuttaa miehelläsi ja siitä syystä hän ei osaa jättää entistä yksin ongelmiensa kanssa. Eihän se sinun onnestasi tai elämästä ole mitenkään pois.
Eräs asia, mistä haluaisin sinulle vielä sanoa, että pettämiskuvioissa valheet ovat aika "roiseja". Ethän sinä ihan varmuudella voi tietää, millaista kotielämä on kyseisen pariskunnan välillä ollut tai että miten siellä on sinua muka lapsille haukuttu. Joskus voi käydä niin, että uusi suhde saa vanhan näyttämään kuluneemmalta kuin onkaan ja sitten taas myöhemmin asia voi kääntyä toisinpäin.Yhtään pointtia en kirjoituksestasi kiistä.
Mies ei auta eikä tue ex-vaimoaan enää yhtään, se loppui jo avioliiton aikana. Mies oli hyvin katkera kaikesta siitä, mihin avioliitto meni. Alkoholismi vaivasi kyseistä liittoa viimeiset 8 vuotta pahasti. Lasten asema on ollut se, mikä on vaikeuttanut tilannetta kaikin tavoin. Se asia pitäisi saada kuntoon.
Äiti en ole näille lapsille edes yrittänyt olla, ystävä vain heidän ehdoillaan. Omasta pojastani näen, että äidin tai isän paikkaa ei voi kukaan viedä. Näin ollen lapselle on turha sanoa äidistään pahasti eikä se ole käynyt edes mielessä.
Alkuun ymmärsin tätä ex-vaimoa erittäin hyvin ja olin hänen puolestaan erittäin pahoillani. Tunsin hänen jätetyksi tulemisen ja huonouden tunteensa. Säälin häntä, sillä tiedän valehtelematta kuinka paha olo hänellä on ollut. Olen lisäksi häntä paljon nuorempi ja se on sen ikäisen naisen muutenkin huonolle itsetunnolle kova pala. Pyysin miestä ymmärtämään ja puolustin monessa riidassa ex-vaimoa. Mutta se ymmärrys on ajan mittaan joutunut koetukselle, ei sitä loputtomiin jaksa.
Omantuntoni kanssa olen sujut. Elämässä ei aina kaikki mene kuten haluaisi. Jos jostain löytää sen etsimänsä todellisen rakkauden, niin elämä on liian lyhyt päästää sellainen karkuun. - Rapu
Järkyttynyt kirjoitti:
Yhtään pointtia en kirjoituksestasi kiistä.
Mies ei auta eikä tue ex-vaimoaan enää yhtään, se loppui jo avioliiton aikana. Mies oli hyvin katkera kaikesta siitä, mihin avioliitto meni. Alkoholismi vaivasi kyseistä liittoa viimeiset 8 vuotta pahasti. Lasten asema on ollut se, mikä on vaikeuttanut tilannetta kaikin tavoin. Se asia pitäisi saada kuntoon.
Äiti en ole näille lapsille edes yrittänyt olla, ystävä vain heidän ehdoillaan. Omasta pojastani näen, että äidin tai isän paikkaa ei voi kukaan viedä. Näin ollen lapselle on turha sanoa äidistään pahasti eikä se ole käynyt edes mielessä.
Alkuun ymmärsin tätä ex-vaimoa erittäin hyvin ja olin hänen puolestaan erittäin pahoillani. Tunsin hänen jätetyksi tulemisen ja huonouden tunteensa. Säälin häntä, sillä tiedän valehtelematta kuinka paha olo hänellä on ollut. Olen lisäksi häntä paljon nuorempi ja se on sen ikäisen naisen muutenkin huonolle itsetunnolle kova pala. Pyysin miestä ymmärtämään ja puolustin monessa riidassa ex-vaimoa. Mutta se ymmärrys on ajan mittaan joutunut koetukselle, ei sitä loputtomiin jaksa.
Omantuntoni kanssa olen sujut. Elämässä ei aina kaikki mene kuten haluaisi. Jos jostain löytää sen etsimänsä todellisen rakkauden, niin elämä on liian lyhyt päästää sellainen karkuun.Kiva, kun voimme vaihtaa näin asiallisesti ajatuksia asiasta. Kai se tilanne on kaiken kaikkiaan tosi kimurantti.
- Järkyttynyt
Rapu kirjoitti:
Kiva, kun voimme vaihtaa näin asiallisesti ajatuksia asiasta. Kai se tilanne on kaiken kaikkiaan tosi kimurantti.
..kimurantti eikä helpoimmasta päästä.
Olen aikanaan jo päättänyt, että en kenessäkään rupea roikkumaan. Herra on ihan alusta asti ollut kanssani omasta tahdostaan. Jos hän siitä lähtee niin sitten lähtee. En koe tehneeni mitään väärää, mutta eri mieltäkin saa olla. Itselläni ei ole tarvetta riidellä kenenkään kanssa.
Väsynyt olen monesti ollut. Parisuhde on vaativa jo ilman sitäkin, että jomman kumman ex ei ymmärrä, että avioero tarkoittaa erillistä taloutta (rahallisestikin) ja itsenäistä elämää.. =)
Kiitos sinullekin keskusteluista. Jos ei muuta, niin näissä voi kasvaa kummasta.. ; )
Hyvää syksyä!!
- Herttinen
Siispä; Sinä "rikoit" heidän suhteensa ja hän "rikkoi" teidän suhteenne. Eikös tässä ole nyt puntit mukavasti tasan ja Sinä voisit omasta puolestasi jatkaa elämääsi - siis tehdä sen minkä tekemättömyydestä tässä alkuperäisessä viestissäsi syytät ex-vaimoa.
- Järkyttynyt
Ex-vaimo ei ole saanut vielä rikottua tätä suhdetta..väsyttänyt vaan molemmat totaalisesti.
Voisin tietysti jatkaa eteenpäin ilman tätä miestä, mutta miksi niin tekisin? Rakastan häntä ja hän minua. En halua luopua tästä suhteesta.
Kyse ei ole "punttien tasaamisesta" missään mielessä. Tilanne ei ole se, että roikkuisin miehessä siksi, että ex-vaimo ei häntä saisi.
Mutta joku voisi nyt jatkaa elämäänsä eteenpäin..lähinnä tämä ex-vaimo. Eikö 3 vuotta roikkumista väsytä jo ketä tahansa..? - Herttinen
Järkyttynyt kirjoitti:
Ex-vaimo ei ole saanut vielä rikottua tätä suhdetta..väsyttänyt vaan molemmat totaalisesti.
Voisin tietysti jatkaa eteenpäin ilman tätä miestä, mutta miksi niin tekisin? Rakastan häntä ja hän minua. En halua luopua tästä suhteesta.
Kyse ei ole "punttien tasaamisesta" missään mielessä. Tilanne ei ole se, että roikkuisin miehessä siksi, että ex-vaimo ei häntä saisi.
Mutta joku voisi nyt jatkaa elämäänsä eteenpäin..lähinnä tämä ex-vaimo. Eikö 3 vuotta roikkumista väsytä jo ketä tahansa..?Voisi tietenkin kuvitella, että kolmessa vuodessa yksi normaalilla ongelmanratkaisukyvyllä varsutettu mies olisi jo tehnyt jotain asiantilan korjaamiseksi ja ratkaisemiseksi. Hoitanut siis enemmän tai vähemmän "omat ongelmansa" - sillä hänenhän ongelma tätä viimekädessä on.
Vaan mikäpä se minä olen puuttumaan perheen sisäiseen työnjakoon :) - Järkyttynyt
Herttinen kirjoitti:
Voisi tietenkin kuvitella, että kolmessa vuodessa yksi normaalilla ongelmanratkaisukyvyllä varsutettu mies olisi jo tehnyt jotain asiantilan korjaamiseksi ja ratkaisemiseksi. Hoitanut siis enemmän tai vähemmän "omat ongelmansa" - sillä hänenhän ongelma tätä viimekädessä on.
Vaan mikäpä se minä olen puuttumaan perheen sisäiseen työnjakoon :)Tämä sama ajatus käveli vastaan jo tuolla ylempänä ja olen samaa mieltä.
Hieman voisi herra ottaa itseään ja elämäänsä niskasta kiinni. Mutta se on nyt sitä huonoa omaatuntoa tekemisistä ja tekemättä jättämisistä..saa nähdä mitä tapahtuu. Aika näyttää. - Reetta
Järkyttynyt kirjoitti:
Tämä sama ajatus käveli vastaan jo tuolla ylempänä ja olen samaa mieltä.
Hieman voisi herra ottaa itseään ja elämäänsä niskasta kiinni. Mutta se on nyt sitä huonoa omaatuntoa tekemisistä ja tekemättä jättämisistä..saa nähdä mitä tapahtuu. Aika näyttää.Mahtaa sinulla olla hyvä mieli kun olet hajoittanut perheen. En tarkoita, että siellä oli kaikki kunnossa ennenkuin ilmestyit kuvioihin.
Miksi mies ei sano entiselleen, että nyt riittää ja pane asioita kuntoon? Ainoa syy on se, että hän ei halua tehdä sitä. Hänellä on nyt kaksi naista ja ehkä se sopii hänelle parhaiten.
Mikäli se ei sinulle sovi niin hommaa vapaa mies ja katsokin tarkkaan, että et nyt hajoita seuraavaksi ehjää ja onnnellista perhettä. - Pekka
Järkyttynyt kirjoitti:
Ex-vaimo ei ole saanut vielä rikottua tätä suhdetta..väsyttänyt vaan molemmat totaalisesti.
Voisin tietysti jatkaa eteenpäin ilman tätä miestä, mutta miksi niin tekisin? Rakastan häntä ja hän minua. En halua luopua tästä suhteesta.
Kyse ei ole "punttien tasaamisesta" missään mielessä. Tilanne ei ole se, että roikkuisin miehessä siksi, että ex-vaimo ei häntä saisi.
Mutta joku voisi nyt jatkaa elämäänsä eteenpäin..lähinnä tämä ex-vaimo. Eikö 3 vuotta roikkumista väsytä jo ketä tahansa..?Otappa yhteys poliisiin ja lopeta tollanen valitus, sillä siitä pääsee!
- Nainen
Reetta kirjoitti:
Mahtaa sinulla olla hyvä mieli kun olet hajoittanut perheen. En tarkoita, että siellä oli kaikki kunnossa ennenkuin ilmestyit kuvioihin.
Miksi mies ei sano entiselleen, että nyt riittää ja pane asioita kuntoon? Ainoa syy on se, että hän ei halua tehdä sitä. Hänellä on nyt kaksi naista ja ehkä se sopii hänelle parhaiten.
Mikäli se ei sinulle sovi niin hommaa vapaa mies ja katsokin tarkkaan, että et nyt hajoita seuraavaksi ehjää ja onnnellista perhettä.Reettaa pelottaa? Että joku tulee ja hajoittaa hänen "onnellisen" perheen?
Ei kukaan hajoita toisen perhettä. Jos mies lähtee vieraisiin, syy on miehen, ei toisen naisen. Miten tämä asia on niin vaikea käsittää?
"Katsokin tarkkaan, että et nyt hajoita seuraavaksi ehjää ja onnellista perhetta", voi hemmetti! Varo ettei joku syöjätär vie sulta miestä!
Pelko perseessä/perhessä on kiva elää! - Nuppu
Reetta kirjoitti:
Mahtaa sinulla olla hyvä mieli kun olet hajoittanut perheen. En tarkoita, että siellä oli kaikki kunnossa ennenkuin ilmestyit kuvioihin.
Miksi mies ei sano entiselleen, että nyt riittää ja pane asioita kuntoon? Ainoa syy on se, että hän ei halua tehdä sitä. Hänellä on nyt kaksi naista ja ehkä se sopii hänelle parhaiten.
Mikäli se ei sinulle sovi niin hommaa vapaa mies ja katsokin tarkkaan, että et nyt hajoita seuraavaksi ehjää ja onnnellista perhettä.Olet jäänyt yksin, koska mies lähti ja vaihtoi parempaan.
No onnittelut miehelle hyvästä valinnasta.
Reetta on vain katkera lehmä. - toisaalta
Nuppu kirjoitti:
Olet jäänyt yksin, koska mies lähti ja vaihtoi parempaan.
No onnittelut miehelle hyvästä valinnasta.
Reetta on vain katkera lehmä.Kyllä Reetta toisaalta on oikeassa siinä, että naisenkin pitäisi hillitä itsensä, jos varattu mies tulee kuvioihin. Mutta jotkut naisethan haluavat olla suhteessa varattuihin miehiin. Niin että kyllä sillä toisella naisellakin voi olla osuutta perheen hajoamiseen. Eikö siihen tangoon kuitenkin tarvita kaksi?
- eräs ex-vaimo
toisaalta kirjoitti:
Kyllä Reetta toisaalta on oikeassa siinä, että naisenkin pitäisi hillitä itsensä, jos varattu mies tulee kuvioihin. Mutta jotkut naisethan haluavat olla suhteessa varattuihin miehiin. Niin että kyllä sillä toisella naisellakin voi olla osuutta perheen hajoamiseen. Eikö siihen tangoon kuitenkin tarvita kaksi?
eikös siinäkin voi olla mukavasti haastetta kun onnistuu vikittelemään vaikka jonkun ihailemansa naisen miehen. Sanokaa mitä sanotte niin kyllä välillä niinkin käy että joku piirittää ja piirittää kunnes pääsee tavoitteeseensa, minkäs sille voi jos mies on johon on ihastunut sattuu olemaan naimisissa, viidakossa on viidakon lait heikot jäävät jalkoihin. Eihän se aina näin mene, mutta joskus kuitenkin.
Minusta vapaalla ihmisellä on moraalinen velvollisuus kieltäytyä kunniasta jos varattu tulee iskemään. Valitettavan usein olen itse joutunut toteamaan että pahimpia vikittelijöitä ravintoloissa ovat juuri varatut miehet, tähän asti olen kieltäytynyt kunniasta, mutta tätä palstaa luettuani olen saanut sen käsityksen ettei siinä ole mitään pahaa jos ukkomiehen matkaan lähtee, se ukkomiehen oma asia mitä elämässään tekee? - Minna
toisaalta kirjoitti:
Kyllä Reetta toisaalta on oikeassa siinä, että naisenkin pitäisi hillitä itsensä, jos varattu mies tulee kuvioihin. Mutta jotkut naisethan haluavat olla suhteessa varattuihin miehiin. Niin että kyllä sillä toisella naisellakin voi olla osuutta perheen hajoamiseen. Eikö siihen tangoon kuitenkin tarvita kaksi?
Noissa lehdissä seuranhaku ilmoituksissa on usein " varattu mies etsii seuraa"! Sehän jo sanoo, että mies tietoisesti haluaa pettää, mutta ei jättää vaimoaan.
Eli tahallisesti etsii näitä naikkosia.
Joskus vaan sekin voi mennä niin pitkälle, että ukko ottaa ja lähtee, vaikka vaimossa ei ollut vika, vaan mies itse etsimällä etsi uutta naista. Vaikka ei alunperin ollut tarkoitus erota. - Miina
Reetta kirjoitti:
Mahtaa sinulla olla hyvä mieli kun olet hajoittanut perheen. En tarkoita, että siellä oli kaikki kunnossa ennenkuin ilmestyit kuvioihin.
Miksi mies ei sano entiselleen, että nyt riittää ja pane asioita kuntoon? Ainoa syy on se, että hän ei halua tehdä sitä. Hänellä on nyt kaksi naista ja ehkä se sopii hänelle parhaiten.
Mikäli se ei sinulle sovi niin hommaa vapaa mies ja katsokin tarkkaan, että et nyt hajoita seuraavaksi ehjää ja onnnellista perhettä......parempi kuin sinkkumies, sinkkumiehestä voi saada häntäkärpäsen!
- Järkyttynyt
Reetta kirjoitti:
Mahtaa sinulla olla hyvä mieli kun olet hajoittanut perheen. En tarkoita, että siellä oli kaikki kunnossa ennenkuin ilmestyit kuvioihin.
Miksi mies ei sano entiselleen, että nyt riittää ja pane asioita kuntoon? Ainoa syy on se, että hän ei halua tehdä sitä. Hänellä on nyt kaksi naista ja ehkä se sopii hänelle parhaiten.
Mikäli se ei sinulle sovi niin hommaa vapaa mies ja katsokin tarkkaan, että et nyt hajoita seuraavaksi ehjää ja onnnellista perhettä.Voi Reetta Reetta...
Minäkö hajotin "ehjän ja onnellisen perheen"?
Avaahan nyt silmäsi.
En ole jäämässä yksin, en etsimässä uutta miestä sillä nykyinen on vapaa ja "minun". Meillä on hyvä olla yhdessä eikä kumpikaan etsi muuta.
Kyllä tämä odottaminen näinkin käy, että se korppikotka lopettaa meuhkaamisensa.
Tämä kyseinen herra on kätensä siitä liitosta pessyt eikä takaisin ole menossa. Nyt lähden viettämään hauskaa viikonloppua..suosittelen muillekin =)
- Järkyttynyt
Satun tuntemaan tällaisen naisen, jolla todellakin on tarkoitus viedä mies kuin mies toiselta naiselta. Tämä neitonen asuu tälläkin hetkellä viimeisen valloituksensa kanssa, kun mies jätti vasta vuosi sitten naimansa aviovaimon yksin pienen lapsen kanssa ja muutti tämän kiertopalkinnon luokse. Huomautan, että myös miehen kaverit ovat hoidelleet tätä neitoa. Tämä suhde ei tule kestämään. Se on nähty, sillä tyttösellä on tapana olla yhden miehen kanssa max. pari kuukautta ja siityä seuraavaan. TÄTÄ vaimoa säälin.
Tämmöisestä ei omalla kohdallani ollut kyse. Jouduin viettämään paljon aikaa mieheni kanssa työn vuoksi. Siinä tuli juteltua joka päivä useita tunteja ja huomasimme, että toinen on se kauan puuttunut "oikea" ja sielunkumppani. Asiaa mietittiin ja pohdittiin ja molemmat yrittivät aluksi jarrutella. Mutta rakkaus isolla R:llä osuu elämässä kohdalle liian harvoin. Sitä ei voinut päästää karkuun..siksi me olemme nyt yhdessä. Ei siksi, että olisimme vaihtaneet parempaan tai emme olisi saaneet seksiä muualta..pieni tarkennus..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6417865Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4362145Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2252048- 1431630
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511219Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251187Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule951055Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65824Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6705Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.50679