Aikaisemmin oli Suomessa kunnallislaki, ruotsiksi kommunallag. Jostain syystä nimi muutettiin lainmuutoksen yhteydessä suomeksi kuntalaiksi, mutta ruotsinkielisenä nimenä säilyi edelleen kommunallag eikä sitä muutettu sanaksi kommunlag. Miksi? Yhtenä syynä voi olla innokkaiden uusien lainvalmistelijoiden into muuttaa vakiintunutta ja uudistaa vanhanaikaisina pidettyjä termejä, mutta samalla katoaa ymmärrys.
Nyttemmin on alettu puhua myös kunnallisvaalien sijasta kuntavaaleista, mikä nyt vain on tyhmää, koska ehdokkaina eivät ole kunnat eikä niitä valita mihinkään, vaan kunnallishallinnon luottamustoimet ja niiden ehdokkaat.
Nyttemmin on alettu puhua myös kunnallisvaalien sijasta kuntavaaleista, mikä nyt vain on tyhmää, koska ehdokkaina eivät ole kunnat eikä niitä valita mihinkään, vaan kunnallishallinnon luottamustoimet ja niiden ehdokkaat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lain perusteluissa (HE 192/1994, löytyy Finlex.fi:stä; kohta 3.1) nimeä selitetään näin:
”Uuden lain nimike olisi kuntalaki. Nimike kuvaa kunnan asemassa ja ajattelutavassa tapahtunutta muutosta. Kunta on julkishallinnon perusyksikkö. Kunnan suhde valtioon on itsenäisempi kuin aikaisemmin. Valtionosuusuudistus on merkinnyt selkeää kunnallisen itsehallinnon vahvistumista. Keskitettyä valtionohjausta puretaan ja kunnan omat toimintamahdollisuudet lisääntyvät. Ratkaisujen painopiste siirtyy kunnille. Myös kuntien uudet yhteistoimintasäännökset korostavat peruskunnan vastuuta yhteistoiminnasta ja siinä hoidettavista tehtävistä.”
Melkoista tuubaa siis
Todellisuudessa taustalla on se, että vanhan kuntatyyppijaon (maalaiskunta, kauppala, kaupunki) aikana kunta-alkuiset sanat (esimerkiksi ”kunnanvaltuusto”) viittasivat maalaiskuntiin, kun taas kunnallis-alkuiset sanat (esimerkiksi ”kunnallisvaltuusto”) olivat lähinnä muodollisissa yhteyksissä käytettyjä ja viittaisivat kaikkiin kuntatyyppeihin yhteisesti.
Kuntatyyppijako on poistettu: kauppaloita ei enää ole, ja ”kaupunki” on vain nimitys, jota mikä tahansa tuppukyläkuntakin voi käyttää itsestään. Tällöin on poistunut muodollinenkin tarve kunta- ja kunnallis-alkuisten sanojen erotteluun, ja voidaan käyttää yksinkertaisempaa ja luontevampaa nimitystä. Eihän tieliikennelakiakaan sanota tieliikenteellislaiksi eikä kauppalakia kaupallislaiksi.
”Kuntavaalit” lienee viihdeteollisuuden (”tiedotusvälineiden”) keksimä nimitys, jolla pyritään lyhyyteen. Kuntalain ja muun lainsäädännön mukainen termi on edelleen ”kunnallisvaalit”. Sitä käytetään myös maistraatin lähettämässä äänioikeusilmoituksessa. Kaikkihan varmaan lukivat kyseiset ilmoitukset tarkkaan...
Ruotsin kielisessä kunta-hallinnnossa ei ole ollut tarvetta ajattelutavan ja aseman muutosta?