Onpa taas alkanut perin ärsyttää. Emme asu mieheni kanssa yhdessä mutta oleilemme paljon. Hän on mun luona välillä kaksikin viikkoa putkeen.
En tiedä miten ottaisin puheeksi mutta viimeisin hänen antamansa ruokaraha oli 20 euroa, jonka oli pöydälle jättänyt. Minä siis käyn päivittäin kaupassa ja laitan myös ruoat. Eli viikon aikana yhden kerran tuo 20 ekee :D Todellisuudessa kauppaan menee varmaan lähemmäs satanen viikossa.
No nyt viimeisin jättämä ruokaraha oli 10 euroa, kun toinen viikko starttasi käyntiin. Mitä saat kympillä kaupasta... Tota ööööö... Just sen leipäpaketin, maitopurkin ja ehkä leivän päälle myös jotain. Ai niin, unohtui, lämmin ruokakin pitäisi kai kehitellä.
Kylläpä ärsyttää. Kaiken huipuksi mies on muhun verrattuna hyvätuloinen, minne menee omat tienaamansa rahat... Mä elän työttömyyskorvauksella eli todella saa laskea mitä ostaa ja minne saakka on pärjättävä. Ja tämän hän tietää kyllä.
En ymmärrä. Puhun vihjaillen miten kallista kaupassa käynti on ja kuinka paljon ruoka maksaa. Ei näköjään auta. Jos mä majailisin jonkun luona viikon ja kustannukset ruokaan olisi omasta pussista 20 ekee niin jäisin kyllä asumaan loppuelämäkseni :D
En tiedä miten ottaisin puheeksi mutta viimeisin hänen antamansa ruokaraha oli 20 euroa, jonka oli pöydälle jättänyt. Minä siis käyn päivittäin kaupassa ja laitan myös ruoat. Eli viikon aikana yhden kerran tuo 20 ekee :D Todellisuudessa kauppaan menee varmaan lähemmäs satanen viikossa.
No nyt viimeisin jättämä ruokaraha oli 10 euroa, kun toinen viikko starttasi käyntiin. Mitä saat kympillä kaupasta... Tota ööööö... Just sen leipäpaketin, maitopurkin ja ehkä leivän päälle myös jotain. Ai niin, unohtui, lämmin ruokakin pitäisi kai kehitellä.
Kylläpä ärsyttää. Kaiken huipuksi mies on muhun verrattuna hyvätuloinen, minne menee omat tienaamansa rahat... Mä elän työttömyyskorvauksella eli todella saa laskea mitä ostaa ja minne saakka on pärjättävä. Ja tämän hän tietää kyllä.
En ymmärrä. Puhun vihjaillen miten kallista kaupassa käynti on ja kuinka paljon ruoka maksaa. Ei näköjään auta. Jos mä majailisin jonkun luona viikon ja kustannukset ruokaan olisi omasta pussista 20 ekee niin jäisin kyllä asumaan loppuelämäkseni :D
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei kannata vihjailla. Kannattaa sanoa asia suoraan, ehdota vaikka että laitatte ruokakulut puoliksi. Asian ottaminen puheeksi ei muutu yhtään helpommaksi viivyttelemällä.
Kenkää persuksiin ja heti.
Meillä on kahden hengen taloudessa n. 100- 120 euroa/ viikko hygienia ruoka lasku.
Mies käyttää sinua hyväkseen. Miksette käy yhdessä kaupassa? Naurettavia tiposia jättelee, voi herranen aika.
Ala arvostaa itseäsi.
Älä vihjaile, se on jotenkin lapsellista ja typerää aikuisilta. "vihjailen tässä mitä kaupassa käynti maksaa" etkö sä ihan oikeasti osaa puhua kuin aikuiselle ja sanoa, että kaupassa käynti ja ruoan hankinta maksoi tämän ja tämän verran ja haluan että nämä kulut menee puoliksi tai sitten toivoisin että sinä ostat ja laitat ruoat joka toinen viikko. Etkö sä osaa sanoa mitä sä haluat?
Miten ottaa puheeksi? No jos vaikka sillee, että "Mä haluan nyt puhua näistä meidän ruokalaskuista koska nämä ei mene tasan eikä mua kohtaan ihan oikein. " Ei tarvitse menettää hermoa, jäkättää eikä muuta, vaan sanoa asiansa.
Mä en käsitä, mikä tossa on niin vaikeeta? Osaat sä kirjoittaa joten kyllä sä osaat puhuakin?
Se että sä et vaan arvosta itseäsi: sä et uskalla ottaa asiaa puheeksi koska et katso että voit. Sä et uskalla edes omiasi takasin pyytää, koska et katso olevasi niiden arvoinen. Sä elätät rikasta pummia, koska sisimmässäsi uskot, että menetät sen jos avaat suusi (etkä muuta saa). Et suinkaan usko keskusteluun, asioiden selviämiseen, tasa-arvoisiin oikeuksiin jne. koska jos olisit vilpittömästi sitä mieltä, että ne on olemassa ja niiden pitää olla olemassa, myöskin ottaisit asian puheeksi melko helpostikin. Jos sä uskoisit että teidän suhde on niin vakaalla pohjalla, että se kestää keskustelun rahasta ja sä luottaisit siihen, että sun miehesi varmasti haluaa toimia myös sun parhaaksi (se vaan ei ehkä tajua), sulla ei olisi mitään vaikeuksia ottaa tota asiaa esille.
Eikä keskustella siitä kuten aikuiset.
Luulisi ymmärtävän, olen sanonut asiasta kerran aiemminkin. Hetkeksi asia korjaantuikin, mutta sitten alkoi taas pikkuhiljaa samat tavat astua kuvioihin.
Nimimerkki Ja kaksikin totuutta, oikeastaan osuit naulan kantaan kirjoituksellasi.
Sun pitää sanoa sille suoraan että rahaa tänne heti satanen viikossa. Selvästi käyttää sua hyväksi. En kehtais mennä naisen luokse ilmaiseksi syömään.
Älä tee sille ruokaa vaan itselles. Nyt sun pitää olla tiukkana jos kerran elät korvauksilla. Minäkin elän korvauksilla ja ruokaan menee n 240 euroa kuussa.
enemmänJoo, tästä tuli mieleen idea, että vakavan keskustelun jälkeen, jos mies taas jättää kympin pari ruokrahaa, kokkaat sen päivän tai pari molemmille ja loppuviikosta vain itsellesi. Kun mies tätä ihmettelee, sanot että siihen se sun antama raha riitti, sitä pitää tosissaan antaa että riittää kokattavaa molemmille.
Asukaa välillä miehen luona, ja silloin vastaavasti oletat ja toimit niin että mies maksaa, sinä vain pikkuhiluja. Noh, oikeasti paras ohje on reilu keskustelu. Mieleen tulisi myös mainita asiasta miehen ja vaikka kavereiden tai miehen sukulaisten kuullen, jolloin ehkä alkaisi miehellä pikkuhiljaa korvia punottaa. Muttei ehkä kovin fiksua. Keskustele sen kanssa, ja jos ei ota tosissaan, mieti että samoin se toimisi josssain muissakin asioissa, ehkei kannata sellaisen kanssa elämäänsä jakaa.
Kympillä ei saa kun päiväksi ruokaa.
En tiedä kuka helevetti noita miehiä kasvattaa, mutta jostain niitä pukataan markkinoille, viallisia kappaleita, jatkuvasti. Ei missään nimessä pihiä miestä oteta, ei edes kokeeksi. Onhan tämä melkein kaikille naisille selvää.