Pääkirjoituksessaan "Armas aika" Simola kirjoitta aika omahyväisesti rippikoulusta ja sen suosiosta.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/
Heti alussa, ylhäällä kuva, josta klikkaamalla näköislehteen, ja klikkaa sivua 2, jossa e.m. pääkirjoitus.
Positiivisesti yllätyin kun hän kertoo että Helsingissä vai 2/3 käy riparin, kirkkon kuuluvista 90%, eli siis kirkkoon kulumattomista aika vähän.
Tulisko siitä 42% kirkkoon kuulumattomista jos molempia ryhmiä olis 50/50? Hgissä kuitenkin melkein 60% kuuluu yhä kirkkoon, ripari-ikäisten osuutta en tiedä, joten kirkkoon kuulumattomista nuorista käy riparin vain noin 1/3.
Siomolan omahyväiset tulkinnat riparin suosiosta ja uskonnollisesta merkityksestä riparuin käyville ovat hupaisia, ja lukemaan opettamisesta löpiseminen, menneiden vuisisatjen asia.
Ja jäänteenä, tsiaankin, jäänteenä, siinä Seppo osuu naulan kantaan, naimalupa kirkossa mielikuvitusolennonpalvonnanmaisterin loitsujen kera.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/
Heti alussa, ylhäällä kuva, josta klikkaamalla näköislehteen, ja klikkaa sivua 2, jossa e.m. pääkirjoitus.
Positiivisesti yllätyin kun hän kertoo että Helsingissä vai 2/3 käy riparin, kirkkon kuuluvista 90%, eli siis kirkkoon kulumattomista aika vähän.
Tulisko siitä 42% kirkkoon kuulumattomista jos molempia ryhmiä olis 50/50? Hgissä kuitenkin melkein 60% kuuluu yhä kirkkoon, ripari-ikäisten osuutta en tiedä, joten kirkkoon kuulumattomista nuorista käy riparin vain noin 1/3.
Siomolan omahyväiset tulkinnat riparin suosiosta ja uskonnollisesta merkityksestä riparuin käyville ovat hupaisia, ja lukemaan opettamisesta löpiseminen, menneiden vuisisatjen asia.
Ja jäänteenä, tsiaankin, jäänteenä, siinä Seppo osuu naulan kantaan, naimalupa kirkossa mielikuvitusolennonpalvonnanmaisterin loitsujen kera.
Vastaukset 18
Vanhimmat
No jaa, tuossa on mielestäni virhe, kun hän puhuu rippikoulusta- Leiriä hän ilmeiseti tarkoittaa, sillä eivät lapset juurikaan enää rippikoulua kaäy, enkä osaa edes kuvitella 15-vuotiasta, joka mielellään istuisi luokkahuoneessa raamattua tavaten.
Leirellä pidetään hauskaa, on ne sitten mitä leirejä vaan. Siinä niiden suosio piilee.
Pääsekö edes rippikouluun jos ei kuulu kirkkoon? minulla on se käsitys että ei pääse.
Kyllä pääsee. Minun sukulaistyttöni (kirkkoon kuulumaton) kävi rippikoulun ja sai siellä leirikasteen. Miksipä kirkko edes kieltäisi potentiaalisia kirkollisveron maksajia pääsemästä rippileirille.
Ja mitä taas aikuisrippikouluun tulee, niin tietenkin siihen osallistuvat ne, jotka eivät ole kirkon jäseniä.
Juuri näin. Kirkkoko jättäisi käyttämättä käännytystilaisuuden. Toki kirkkoo kuulumattomat otetaan mukaan leirille. Maksavatko enemmän kuin kirkon jäsenet? En tiedä, mutten ihmettelis yhtään.
Eivät minun tietääkseni maksa. Miksi maksaisivatkaan, tulevat kirkollisveron maksajat?
Kikupalstalla oli juttua vähävaraisten perheiden lapsista. Jos rahat eivät riitä rippileiriin, niin sosiaalitoimelta voi hakea avustusta. Ei siis kirkolta. Omituista minun mielestäni.
nimim. ???
Kirkko itse mainostaa sivuillaan Liity kirkkoon. Minä en mainosta, ainoastaan selvennän asiaa. Olisi kirkolta nykyisiin mokiin verrattuna vielä suurempi moka, jos ei vauvakasteen puuttumisen jälkeen enää voisi kirkkoon liittyä.
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/C5BC0AA831AED1B4C2257599001E6012?OpenDocument&lang=FI
Kristinusko onkin pelkkää rahastusta, pelotellaan vanhoja mummoja jotka sitten pakotetaan leirille joten hihhulit saavat verirahansa.
Kirkon etuhan se on ottaa aivopestäväksi kuulumattomia vielä muokattavassa iässä olevia lapsosia tonne leirille eristyksiin järkevistä ihmisistä.
Tänään oli Maikkrin text-TV:ssä uutinen että Suomessa 85% 15-vuotiaista käy rippikoulun/-leirin. Eikos tuo luku ole hienman yläkanttiin. Uutisessa sanottiin että 90-l. alussa luku oli noin 90%.
Mutta Ruotsissa riparin käyneiden osuus on nykyisin enää 32%
Suomi seuraa hitaasti, liian hitaasti, mutta varmasti perässä. Ja tosiaan Helsingissä, Suomen kaupunkien edelläkävijä, enää 2/3 käy riparin. Hki seuraa tass Ruotsia. Aika siihen menee mutta tie on selvä ja hirvee kirkon kannlta, kyllä sen viimeinenkin vahva linnake ja oljenkorsi vielä katkeää, luulenpa että riparille oallistuvien määrän laskeva kehitys nopeutuu tulevina vuosina.
Se, että kolmasosa niistä Hgin ripari-ikäisistä, jotka eivät kuulu kirkkoon, käy riparin, kertoo että se on monelle enimmäkseen ihan jotain muuta kuin jumaluskonvahvistusta.
"kolmasosa niistä Hgin ripari-ikäisistä, jotka eivät kuulu kirkkoon, käy riparin, kertoo että se on monelle enimmäkseen ihan jotain muuta kuin jumaluskonvahvistusta. "
pääsee panee ja juhlii!!!
On riparilaisilla varmaa ihan kivaa keskenään virallisen ohjelman ulkopuolella. Ja sitä virallista lätinää ei oo pakko kuunnella, ottaa tosissaan, voihan se olla jopa hyvää tahatonta komiikkaa.
Simola puolustaa kirkkoa, tottakai.
Mutta kirkon kannalta on ilmeisen yhdentekevää, vaikka suurin osa ikäluokasta kävisikin sen rippileirin, koska 18-30 vuotiaana niistä on todella moni jättänyt kirkon.
Onkohan se vain uskonnollisten lehtien erityispiirre, että pääkirjoitukset ja artikkelitkaan eivät ole varsinaisesti juttuja, vaan kirjoittajiensa pateettisia vuodatuksia?
Jäikö muille vähän defensiivinen maku suuhun tuosta? Kirjoittaja kertoo, miten rippikoulu on tärkeä ja osa perinnettä, mutta perustelee sitä ihmeen hanakasti. Miksi noin paljon selitystä kaivataan, jos asia on niin itsestäänselvä, kuin Simola antaa ymmärtää?
Se oli erityisen hauska kohta, missä Simola selitti, miten nykyajan nuoria ei väkipakolla saisi viikoksi hengellisyyksiä pohtimaan. No eihän niitä väkipakolla sinne ajeta, mutta ei kyllä mahda myöskään hengelliset mietiskelyt olla suosion takana. Ainakin omilta kouluajoilta muistan, miten oppilaat jo pitkän aikaa ennen konfirmaatiota arvaili, paljonko tulisivat rippirahoja saamaan, ja saisivatko yhtä paljon, kuin sisko tai veli oli pari vuotta aiemmin saanut. Hengellisyydet ei kovin yleinen puheenaihe ollut todellakaan. Sitten tietenkin tytöt pohtivat keitä poikia leirille tulee, ja pojat tyttöjen tuloa, sen ohella kun miettivät keskenään, ketkä vanhemmista oppilaista oli alkanut seurustelemaan rippileirillä.
Eli ei niin pientä valetta, ettei totta toinen puoli.Ei toki väkipakolla nuoria ripariin vedetä, mutta ei hengellisyydelläkään.
Paskan jauhantaa. Miten on protuleirien kanssa? Riittääkö yhteissaunominen motivaatioksi?
Totta viserrät!
Olin juuri tulossa kirjoittamaan tähän aloitukseeni lisäkommentia, kun YLEn radiouutisissa kerrottiin äsken ensimmäisestä roolipeli/larppausriparista.
Pani miettimään samaa asiaa kuin mistä sinä kerrot mielipiteesi, siitä mikä on se todellinen syy mennä riparille usko, hengellisyys, konfirmaatio vai riparilaisten mukava yhdessäolo virallisen ohjelman ulkopuolella, vastakkaisen sukupuolen edustajat, miksi ei samankin, rippilahjat, ja rippikoulun erikoisteema.
Rippikoulua eu käy enää juuri kukaan, riparitkin erikoistuvat teemaripareiksi, saa tehdä sitä mikä kiinnostaa, siis muuta kuin riparin perustarkoitus on, ulkomaillekin saatetaan matkustaa riparilla. Siis nimenomaan muulla kun uskonnolla sinne nuoria houkutellaan, kirkko on kieli ruskeana miellyyttämisestä.
Simola tosiaankin sanoo: "Ripari on useimmille (onko?, oma lisäykseni) armasta aikaa. Muuten sen suosio ei pysyisi vuodesta toiseen korkealla. Nuoria ei nykypäivänä saisi väkisin viikoksi tai pariksi pohtimaan suhdetaan elämään, toisiin ihmisiin ja Jumalaan."
No ei ainakaan jumalalaan. Siksipä on kirkko valmis taipumaan luokille miellyttääkseen ripari-ikäisiä kaikilla mahdollisilla tavoilla, jotta riparilla ei olisi niin tylsää pelkän uskonto aiheisen toiminnan parissa.
"Ripari useimmille armasta aikaa", sanoo siis Simola. Radion uutisissa yksi riparilainen sanoi että ripari on nuoren, ainakin hänen, parasta aikaa. Hyvin on mennyt sanoma perille.
Riparia vetävä pappi on tainnut noudattaa Simolan kanssa samaa, kirkon yhteistä, viestintästrategiaa. Kun sama asia toistetaan usealla suulla mahdollisimman usein, eri areenoilla, medioissa, niin se muuttuu useimpien ihmisten päässä totuudeksi, vaikka totuus olisi toinenkin.
Samoin riparia vetävä larppauspappi sanoi radiossa, että ripari on "tärkeä osa nuorisokultturia" Suomessa. Ihan samoja sanoja käytti Simola. Hyvin on kirkon synkronisoitu viestintästrategia hallussa molemmilla - toisto, toisto, toisto - niin menee sanoma kuin sanoma useimpien kaaliin totuutena.
YLEn toimittaja sanoi e.m jutussa, että yli 80% käy nykyisin riparin, Maikkarin teksti-TV kertoi eilen luvuksi n. 85%. Maikkarilla taisi olla vanha tilasto käytössä. Tätä tapahtuu aika usein mediassa, ja vanhat tilastot ovat aina kirkon kannalta mairittelevia.
15-vuotta täyttävistä melko suuri osa kuuluu kirkkoon, mutta tämä muuttuu noin 15-vuoden kuluessa koska yhä harvempi kastetaan, ja tätä myöten noin 30 vuoden kuluttua kirkon jäsenmäärä alkaa tippua nopeaan tahtiin, eikä siitä voi syyttää edes eroajia vaan sitä että kuolevien jäsenten ja kirkkoon kastettujen erotus on kirkolle erittäin epäsuotuisa.
Nuoret menevät riparille tienaamaan... suvun tantat ja sedät sitten palkitsevat heitä tästä mahtavasta kirkon antamasta naimaluvasta. Onneksi yhä useampi aikuinen on tajunnut tämän ja vapauttavat lapsensa tästä teennäisestä muinaisjäänteestä.
Onkohan kirkon tutkimuskeskusella lukuja siitä kuinka moni nuori "tuli uskoon" riparilla.
Tässä linkki kirkon omaan tutkimukseen sivulla 5 on tietoa kuinka moni syntynyt kastettiin kirkon jäseneksi
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/88F3966F93C98AB2C2257995003C9C2C/$FILE/seurakuntien_vaestonmuutokset_2013_final.pdf
Muutamia otteita:
1990 (eli ne jotka ensi vuonna 2015 menevät riparille) 91%
2005 (menevät riparille 2020) 85%
2009 (menevät riparille 2024) 80%
2012 (menevät riparille 2027) 75%
Alle 15 vuotta ja rippileirit pienenee selvästi.