Mieheni on ihana, hän osaa puhua ja sanoa minulle kauniita asioita. Hän kertoo ettei aikaisemmin ole kenellekään toiselle näitä asioita halunnut sanoa, mutta minulle haluaa. Hän kertoo rakastavansa kosketustani ja sitä kun saa koskettaa minua. Hän kertoo että olen parasta mitä hänelle on tapahtunut. Olemme olleet yhdessä puoli vuotta ja hän on minua kolme vuotta nuorempi. Olemme hyvin samanlaisia mutta toisaalta myös hyvin erilaisia. Osaa hän myös kiukutella vaikka ihana onkin, mutta niin osaan minäkin. Tässä parisuhteessa eläminen tuntuu nyt aikanin hyvältä, mutta muuttuuko se kuinka pian?
Miten pian suhteen alkamisesta suhteesta tulee arkipäivää?
juliamaria2
15457
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Heti kun muutatte yhteen.
Jep. Heti kun saatte kamat sisään niin mies muuttuu silmänräpäyksessä. Mä muistan ikuisesti sen hetken kun miehen kasvoilta suli ilmeet ja katse muuttui kylmäksi.
me asutaan jo yhdessä. Ollaan asuttu oikeastaan siitä lähtien kun tavattiin.
No sitten muuttuu, kun saatte lapsen. Mies elää, kuin sinkkuna ja sinä hoidat yksin lapsen ja kodin. Raskaus ja pikkulapsiaikana mies löytää rakastajan ja alkaa kohtelemaan sinua kylmästi.
Tässä elämän realiteetteja, kaikki miehet ovat sikoja.
"No sitten muuttuu, kun saatte lapsen."
Meillä kyllä mies pysyi ihan samana tai jopa parani lapsen syntymän jälkeen. Minusta oli ainakin todella ihanaa nähdä kuinka hyvä isä hänestä tuli sen lisäksi että oli jo hyvä puoliso.
Meillä on oltu yhdessä vasta kaksi vuotta, mutta vielä jatkuu. Ja asutaan jo yhdessäkin.
Nautitaan ainakin.
Minä oon ollu 24 vuotta saman naisen kans.oon tullu siihen tukokseen et toista ei voi muuttaa haluamakseen.kummankin on joustettava puoleen matkaan kun ongelma tulee.joskus menee oitkään jonkun asian selvittämisessä mutta jos halua on olla yhdessä niin asiat saadaan järjestykseen.vaimolla oli 30 kriisi 10 vuotta sitten oli kadottanut naiseutensa.kävi testaanassa viehätys voimiaan mutta se ei johtanut mihinkään fyysiseen kanssa käymiseen ja huomasi että on mun kans sittenkin hyvä olla.no näitä tulee uskonpuutteita molemminpuolin pitkässä suhteessa keskustelu on kaiken a ja o.
Kohta se menee omia menoja ja teillä on vain seksisuhde kun mies ei huomioi eikä tee sun kanssa mitään. Alkoholiakin se alkaa juomaan ja sitten tulee ekat huo.ra sanat.
Minua on aina huvittanut aikarajat, kauanko alkuhuuma kestää. Tietysti voidaan ottaa tarpeeksi suuri otos ihmisiä, kysyä heidän kokemuksensa ja laskea keskiarvo.
Vaan kun ihmiset ovat erilaisia ja etenevät suhteissaan eri vauhtia. Sitä paitsi tunteet tasoittuvat pikkuhiljaa. Kuka sitten osaa sanoa, minä päivänä se huuma loppui, ellei se lopu johonkin konkreettiseen tapahtumaan kuten vaikkapa väkivaltaan tai pettämiseen.
Luin joskus Helsingin Sanomista jutun, että alkuhuuma kestää 3 kk. Joku oikein viisas tutkija tai muu rohvessori sanoi niin. Mitenköhän se oli sen laskenut?
Sitten rupesin ihan huvikseni muistelemaan omia alkuhuumiani. Aina 6 kk! Yleensä suhteet loppui sen jälkeen. Ja hassuinta oli, että minulla oli kerran homo-mieskaveri, ja senkin kanssa ystävyys kesti 6 kk. Alkoi naurattamaan. Vaikka mielumminhan minä pidempään niiden miesten kanssa olisin.
Aikarajojen miettiminen on kyllä melko hassua. Alkuhuumasta kannattaa nauttia niin kauan kuin sitä kestää. Kun se alkaa loppua, pitää yhdessä sovitella suhde siihen kuntoon, että hellyys, läheisyys ja muut hyvät asiat jatkuvat jokapäiväisessä arkielämässä. Ei se ole mitään rakettitiedettä, kyllä siihen pystyy, kun on halua molemmilla.
Omalta osaltani olen jopa vähän helpottunut alkuhuuman loppumisesta. Alkurakkaus on ihanaa, mutta samalla aika rasittavaa. Nyt jää taas enemmän energiaa omille tekemisille ja pyrkimyksille, kun suhde on asettunut uomiinsa.
AP:lle onneksi teillä ei ole lapsia varmasti kaikki helpompaa, mutta odota kun lapsi/lapsia tulee....
Meillä alkuhuuma kesti noin 3 vuotta. Tosin johtuu varmaan siitä, että elettiin kaukosuhteessa 2,5 vuotta. Yhteenmuutosta meni noin puoli vuotta, että suhde alkoi vähän viilentymään. Mutta juteltiin asiasta ja saatiin asiat raiteilleen ja yhessä ollaan edelleen monien vuosien jälkeen.
on meillä lapsia, tai minulla on yksi ja hänellä yksi, molemmat 2 v :)
Me olemme ollut 2vuotta yhdessä. Minä olen edelleen mieheeni ihan rakastunut mutta en tunne että hän enään minuun.:( minulle kun ei riitä että sanoo että rakastaa ja tahtoo niin kuin alussa kun kuitenkaan ei sitten toimi niin kuin puhuu. Olisin todella onnellinen jos mieheni näyttäisi tunteessa niin kuin alussa mutta eipä tarvitse enään sitä odotella..:(