mitä tehdä

Voi hyvä ihminen. Minun sydämeeni koski, kun luin sinun juttusi. Voin kokemuksesta sanoa, että SINÄ ANSAITSET PAREMPAA KOHTELUA!!! Sinun ja vauvasi täytyy olla sinulle tärkeitä, jopa niin tärkeitä että pelastat itsesi ja lapsesi tuollaisesta elämästä! Sanot rakastavasi miestäsi, enkä sitä epäile, mutta joskus rakastaminenkin täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen. Kumpaa rakastat enemmän, lastasi vai miestäsi? Itseäsi vai miestäsi? Ja TOIVON todella, että vastasit lastasi ja sinua itseäsi. Sinun täytyy turvata lapsellesi väkivallaton ja alkoholiton elämä!!! Turvallinen lapsuus toisin sanoen. Se on sinun vastuullasi, koska olet äiti ja näköjään ainoa huolehtija (isä ei näköjään kykene).

Tiedän omasta kokemuksesta, että niin kauan kuin miehesi ei näe itsessään vikaa, pahoinpitely ei lopu!! Se ei tosiaankaan lopu itsestään, eikä edes vaikka HÄN ITSE TAHTOISI! Yleensä pahoinpitely loppuu vasta, kun mies saa ulkopuolista apua!! Tämä on siksi, että kysessä on useinmiten monia ongelmia, täytyy tapahtua niin monia muutoksia ajattelussa, tavoissa, käyttäytymisessä, tunnetasolla jne... Tulee vielä sellainen kerta, joka pysäyttää sinut, jos et pelasta itseäsi ajoissa.

Varmasti sinuun koskee, jos ja kun lähdet! Kaikki haaveet, kuvitelmat, unelmat ja tulevaisuuden odotukset katoavat ja pyyhkiytyvät pois. Sinä itket ja itket. Ehkäpä jopa mietit, että miten miehesi pärjää nyt ilman sinua? Juo vielä enemmän? Tämäkään tie (sinun lähtösi) ei ole helppo tie, mutta välttämätön. Olet vielä niin nuori, että ehdit pelastaa melkein koko aikuisen elämäsi. Jos vain jäät ja odottelet kauniimpaa tulevaisuutta miehesi kanssa, huomaat 10 vuoden kuluttua, että mikään ei ole muuttunut, turhaan tuhlasit omaa elämääsi 10 vuotta tuollaiseen. Ja entä lapsesi? vaikka häneen ei koskaan käytäisikään käsiksi, hän aistii ja kuulee, huomaa väkivallan ilmapiirin kotona, huomaa äidin alistuneen aseman. Varmaan haluat lapsellesikin parempaa?

Paljon voimia ja halauksia sinulle!! Ole nopea, sillä lapsesi on riippuvainen vain sinusta!

Olen samaa mieltä nimimerkki "vanhempi" kanssa. SINULLA on vain yksi elämä ja lapsellasi on VAIN yksi lapsuus. Sinun ja lapsesi elämä ja onni on suurimat aarteesi ja niistä on pidettävä hyvää huolta, takasiin et niitä saa jos rikot tai hukkaat. Älä anna niitä sellaisen miehen käsiin joka ei arvosta uhriasi.

Vastuu on nyt SINULLA!!!!

Ihmisellä joka jossain elämänsä vaiheessa on ajautunut huumeisiin on pakosti paljon ongelmia. Etenkin jos hän on vain vaihtanut yhden huumeen toiseen. Itse en ikinä uskaltaisi rakastua sellaiseen ihmiseen vaikka hän ystävänä olisi miten mahtava. Elän avoliitossa ihanan miehen kanssa joka haluaisi viettää kanssani loppuelämänsä ja saada kaksi lasta. Hän on suunnilleen täydellinen kumppani minulle; sellainen ihminen jota en koskaan uskonut löytäväni joten valitettavasti tyydyin pari kertaa ennen häntä huonompaan. Olemme molemmat kuitenkin hyvin itsepäisiä ja joskus hyvinkin hyökkääviä suuttuessamme joten olemme molemmat saaneet "taisteluarpia" aika tasapuolisesti. Tätä tapahtuu hyvin harvoin (eikä päihteillä ole osuutta asiaan) koska pystymme puhumaan kaikesta, meillä on hyvä ja tasavertainen suhde ja rakastamme toisiamme. Ja haluan elää loppuelämäni hänen kanssaan. Silti pakosti mietin onko meidän järkevää hankkia yhdessä lasta jos hän vaikka joutuukin joskus todistamaan "taisteluamme"? Tiedän ettei kumpikaan meistä ikinä lapseen koskisi, mutta tiettyjen asioiden näkeminen ja kuuleminenkin voi vahingoittaa lasta henkisesti. Tiedän kokemuksesta. Olenkin päätynyt kielteiseen vastaukseen ellemme pääse eroon ikävästä tavastamme. Olen väkivaltaisen alkoholistin tytär, mutta kiitos fiksun äidin joka tajusi lopettaa suhteen en joutunut kärsimään paljon. Muistan silti vieläkin epävarmuuden ja pelon enkä tule ikinä antamaan isälleni anteeksi sitä miten hän kohteli äitiäni. Emme ole missään tekemisissa emmekä tule koskaan tulemaan. Sinun kannattaisi miettiä hyvin tarkkaan mikä on parasta sinulle ja lapsellesi; rakkaus ei pitkälle riitä jos siihen kuuluu myös sellaisia asioita kuin turvattomuus, epävarmuus, kärsimys...On vakava ongelma jos kumppani ei pysty edes myöntämään tekojaan eli ottamaan vastuuta. Teidän kannattaisi puhua pitkään ja hartaasti ja hankkia hänelle apua. Olen varma että jokainen joka tosiaan haluaa pystyy muuttumaan, valitettavasti toinen ei vain sitä pysty puolesta tekemään. Jos hän ei edes ymmärrä/halua myöntää tarvitsevansa apua; kaikki on kai kiinni sinusta. Kannattaisi varmistaa että lapsellasi on edes yksi vanhempi johon hän voi varmasti turvata.
Pidä huolta lapsestasi ja itsestäsi.

No mut siinä taas esimerkki..just tollasia retaleitahan naiset haluu!! Oot varmasti tienny mihin leikkiin lähet kun alat olla tommosen kaa!!Siispä otappa nyt kunnolla turpaan sitähän sinä vissiin halusit. Sitten sitä kuitenkin vetistellään miten on paha olla..ei hyvää päivää!!

Älä palaa miehen luo. Olet nyt turvassa vanhempiesi luona, puhu heille kaikesta he tukevat sinua ja lastasi. Laitat heti erohakemuksen menemään, sen voi tehdä ilman miehesi suostumusta. Harkinta-aika on puoli vuotta ja ero astuu voimaan. Pysy erossa vaarallisesta miehestä. Vaikka rakastat, et saa altistaa lastasi hänen väkivallalleen. On hyvin varmaa, että hänen lyöntinsä pian kohdistuvat myös lapseen, se kulkee selkäytimessä, kun se mies on itse pahoinpidelty ollut. Onko rakkautta, jos lastasi lyödään? Älä palaa, älä palaa, älä palaa, vaikka kuinka säälisit ja rakastaisit. Tässä tapauksessa rakkautta on erota!