Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Syyllistäminen

    Olen ollut alle vuoden monella tapaa ihan hyvässä parisuhteessa miehen kanssa. Emme asu yhdessä.
    Kuitenkin olen nyt alkanut kärsiä syyllistämisestä, jota saan kokea etenkin siitä, että en voi järjestää yhteistä aikaa niin paljon kuin hän haluaisi. Hän ei kykene olemaan yksin, ja saan tuntea itseni syypääksi hänen onnettomaan oloonsa. Teen täysin epäsäännöllistä kolmivuorotyötä ja usein yllättäviä vuorovaihtoja. Olen aivan "kauhuissani" joutuessani ilmoittamaan hänelle vapaa-aikani siirtymisestä.
    Hän osoittaa mieltään päiväkausia tämän jälkeen. Ja vielä kertoo kokevansa "että asioita pitäsi selvittää". Usein tunnen itseni aivan nurkkaan ajetuksi, koska minusta riippumattomista syistä olen syytetyn penkillä. Olen jo pari kertaa tuiskahtanut, että en jaksa kokea syyllisyyttä siitä, että teen työtä.
    Mitä teen? Kuinka tällaisen ihmisen kanssa toimitaan?
    3152
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    • Niin, mahdollistahan tuo on ja ymmärrettävää. Omaa osuuttani ajatellen vain tuntuu pahalta, että vaikka olen tehnyt parhaani myös ajan järjestämisessä, niin ajankäyttöni työhön, lapsiin tai ystäviin on kuin "mustalla listalla". Kun asiasta puhuin, sain vastaukseksi melko ivallisen vastauksen.
      Pelottaa, kun koen, että minun vastuullani on hänen mielialansa piristäminen. Etenkin kun oma elämäntilanteeni on haastava ja parisuhteesta jo vihdoin toivoisin lepoa ja ymmärtämystä. Hänen exänsä on vahvasti vielä mukana vaikka asuukin ulkomailla osan vuotta. Sekin kummeksuttaa.

      Äänestä

    Niin, yllättävän monet eivät pysty olemaan itsensä kanssa yksin joitakin aikoja edes.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Työyökkö kirjoitti:

    Olen ollut alle vuoden monella tapaa ihan hyvässä parisuhteessa miehen kanssa. Emme asu yhdessä.
    Kuitenkin olen nyt alkanut kärsiä syyllistämisestä, jota saan kokea etenkin siitä, että en voi järjestää yhteistä aikaa niin paljon kuin hän haluaisi. Hän ei kykene olemaan yksin, ja saan tuntea itseni syypääksi hänen onnettomaan oloonsa. Teen täysin epäsäännöllistä kolmivuorotyötä ja usein yllättäviä vuorovaihtoja. Olen aivan "kauhuissani" joutuessani ilmoittamaan hänelle vapaa-aikani siirtymisestä.
    Hän osoittaa mieltään päiväkausia tämän jälkeen. Ja vielä kertoo kokevansa "että asioita pitäsi selvittää". Usein tunnen itseni aivan nurkkaan ajetuksi, koska minusta riippumattomista syistä olen syytetyn penkillä. Olen jo pari kertaa tuiskahtanut, että en jaksa kokea syyllisyyttä siitä, että teen työtä.
    Mitä teen? Kuinka tällaisen ihmisen kanssa toimitaan?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu