Ammuksen lentoradan laskeminen

honeyläinen

Hei! Miten lasketaan yksinkertaisesti ammuksen lentorata, tässä tapauksessa tykinkuulan.
Eli näissä koordinaateissa N 61° 55.054 E 025° 09.972 olevalla tykillä ammutaan laukaus suuntaan 311,53 astetta. Laukaisukulma on 23,56 astetta, ja ammuksen lähtönopeus 120 metriä sekunnissa. Minne tämä kuvitteellinen ammus lentäisi koordinaateittain?
Luonnon ilmiöitä/ maa muokkauksia ei tarvitse ottaa huomioon.

51

3791

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eos.

      Voisi kuvitella, että kuulan paino pitäisi tietää. Kevyt kuula lentää pisemmälle mitä raskas. Tosin jos ilmanvastus otetaan huomioon, niin kevyt kuula ei lennä niin pitkälle kuin raskas.

    • honeyläinen

      Niin. Ilmavastustahan ei oteta huomioon.
      Oletetaan että painona nyt vaikka n. 1.5 - 2kg ja ampuma tapana heitto liike, eli ei kohti suoraan.

    • 1+10

      Ei se kuulan paino vaikuta silloin kun lähtönopeus tiedetään ja ilman vastusta ei oteta huomioon. Jälkimmäinen seikka vaikuttaa paljon tulokseen mutta tässä tapauksessa on kai kyseessä laskuharjoittelu.

      Kanttaa laskea ensin ammuksen kantama. Laske pystysuora alkunopeus joka on toisaalta yhtä kuin g*t/2. Tuosta saadaan ammuksen lentoaika t. Se kertaa vaakasuora alkunopeus on yhtä kuin kantama.

      Loppu on sitten trigonometriaa.

    • x-tykkimies

      Jos olet asevelvollisuusiässä niin pyri tykistöaselajiin. Siellä varmaan saat koulutusta näissä asioissa.

    • Töihin siitä
    • 14+10

      Tältä sivulta ei semmoista henkilöä löydy, joka tämän osaa laskea.
      Kyse on sentään pallopinnalla tapahtuvasta liikkeestä, jos alkuperäiset koordinaatit tiedetään, ja sitten tiedetään kuljettu matka pallon jänteenä (1075.64 m), suunta on tiedossa, ja kysytään loppupisteen koordinaatteja.
      Nuo alkupisteen koordinaatitkin ovat mahdollisimman epäselvät, mitähän ne on asteina ja minuutteina?
      Ne täytyisi sitten muuttaa radiaaneiksi ja sitten pallokoordinaatistossa yrittää vektoriyhtälöillä, ( pistetulolla), ratkaista vektoria maapallon keskipisteestä putoamispisteeseen. Ei onnistu ihan helposti, siinä menee kulmat välittömästi sekasin

      • 2+9

        Tuossa tehtävänannossahan kerrotaan, tosin epäselvästi, tehtävistä yksinkertaistuksista. Yksi niistä on ymmärtääkseni että maanpinta oletetaan tasoksi ja painovoima koko ajan kohtisuoraksi sitä vastaan. Tuosta aiheutuva virhe on joka tapauksessa pienempi kuin ilmanvastuksen huomiotta jättämisestä. Täydellinen ratkaisu ilman yksinkertaistuksia olisi joka tapauksessa hyvin vaikea, edellyttäisi todennäköisesti differentiaaliyhtälöiden numeerista ratkaisemista.

      • Köh köh

        Taas viisastelija juttelee läpiä päähänsä.
        Uskoisin että tältä(kin) palstalta löytyy useampiakin, jotka handlaa tuolle laskulle pallopinnan, Coriolis-siirtymän ym. ja ilman radiaaneja (vain mittayksikkö) tai vektorilaskentaa.

        Asia näyttää vaikealta vain niille, joille alkeetkaan eivät ole vielä selvinneet.

      • 14+10
        Köh köh kirjoitti:

        Taas viisastelija juttelee läpiä päähänsä.
        Uskoisin että tältä(kin) palstalta löytyy useampiakin, jotka handlaa tuolle laskulle pallopinnan, Coriolis-siirtymän ym. ja ilman radiaaneja (vain mittayksikkö) tai vektorilaskentaa.

        Asia näyttää vaikealta vain niille, joille alkeetkaan eivät ole vielä selvinneet.

        Ei varmasti löydy. Minä olisin sen jo laskenut, mutta kun se onneksi tökkäs heti alkuunsa noihin koordinaatteihin.

      • med börjare
      • Koordinaatit ? ?
        14+10 kirjoitti:

        Ei varmasti löydy. Minä olisin sen jo laskenut, mutta kun se onneksi tökkäs heti alkuunsa noihin koordinaatteihin.

        Mikä niissä on vikana ?
        Vastaushan pyydettiin myös ilmeisesti samoina koordinaatteina, joten yhteen kaskua se vain vaatii.

    • tk lnt

      -- suuntaat vaan tykin kello 3 suuntaan ja sitä sit pyöitteleen sitä muutaman piirun ,niin hyvin menee , veikkaisin 1km noin hidas lähtö.

      • airfoil joka ei kirj

        Komppaan lutia. Hidas jaloiva kulma. Kilsa on tiukassa

    • KLS1

      Kun kuula ammutaan korkeuskulmassa α nopeudella v, sen lähtönopeuden vaakasuora komponentti on v cos α ja pystysuora v sin α.
      Edellinen pysyy vakiona, jälkimmäinen sen sijaan muuttuu painovoiman vaikutuksesta, ja ajan t kuluttua se on v sin α - g.
      Korkeus, jolla ammus kullakin hetkellä on, on
      h = vt sin α - gt²/2.
      Tarkkaan ottaen tämä ilmoittaa, millä korkeudella tykinputken suuaukkoon nähden kuula on milläkin hetkellä.
      Tehtävässä ei ilmoiteta, millä korkeudella tykinputken suuaukko on, mutta oletetaan, että se on lähellä maanpintaa. Niinpä kuula osuu maahan, kun korkeus h saa jälleen arvon 0, eli kun t = 2 v sin α / g.
      Tässä ajassa kuula on edennyt vaakasuorassa suunnassa matkan
      r = vt cos α = 2 v² sin α cos α / g.
      Sijoitetaan tähän v = 120 m/s, sin α = sin 23,56° = 0,3997, cos α = cos 23,56° = 0,91664, g = 9,81 m/s²; saadaan
      r = 1075,64 m.

      Miten lienee tulkittava merkintä N 61° 55.054 ?
      Koska tuon pisteen jäljessäkin on kolme numeroa, ne eivät tarkoittane kulmasekunteja vaan oletan niiden tarkoittavan kulmaminuutin desimaaliosia. (Tällaista merkintää, jossa kulmaminuutteja käytetään, mutta ei kulmasekunteja vaan minuutin desimaaliosia, en juuri muista muualla nähneenikään, mutta sitä tämä tarkoittanee?)
      Kyseessä on siis 61°55,054', eli 61°55'3,144'' tai 61,9524° pohjoista leveyttä.
      Vastaavasti E 025° 09.972 tarkoittanee 25°9,972' = 25°9'58,192'' = 25,166° itäistä pituutta.
      Suomen kartasta ilmenee, että kyseinen paikka on jossakin Jämsän tienoilla. Lieneekö siellä jokin tykistön varuskunta tai ainakin ampumaleirialue?

      Ilmansuunnat lienee tapana ilmoittaa asteina niin, että pohjoinen = 0°, itä = 90°, etelä=180° ja länsi=270°. Niinpä suunta θ = 311,53° on länsiluoteeseen. Jos myös osumakohdan sijainti on tarkkaan ilmoitettava leveys- ja pituusasteina, niin voidaan jakaa kuulan kulkema matka itä-länsisuuntaiseen ja pohjois-eteläsuuntaiseen komponenttiin. Kuula lentää siis pohjoissuuntaan matkan r cos θ = 713,16 m ja länsisuuntaan matkan -r sin θ = 805,233.

      Kun matka maan ympäri on noin 40000 km, yksi kilometri pohjois-eteläsuunnassa vastaa 360/40000 = 0,009 leveysastetta eli 0,54 kulmaminuuttia. Kun kuula lentää pohjoissuuntaan 0,71361 m, se vastaa 0,385 kulmaminuuttia. Tämän verran on siis lisättävä lähtöpaikan pohjoiskoordinaattiin. Osumakohdan leveyspiiri on siis, siinä muodossa kuin se tehtävässä ilmoitettiin, N 61° 55.439.
      Pituusasteen pituus sen sijaan vaihtelee eri leveyspiireillä, ja itse asiassa yhtä kilometriä itä-länsisuunnassa vastaava pituusasteiden erotus saadaan jakamalla edellä saamani tulos (0,009 astetta) leveysasteen kosinilla; cos 61,9524° = 0,47, joten yksi kilometri vastaa tällä leveysasteella 1,14 kulmaminuuttia, ja 805,233 metriä vastaa 0,918 kulmaminuuttia.
      (Näin lyhyillä etäisyyksillä, alle kilometrin, voidaan olettaa, että leveyspiiri ei sanottavasti poikkea maapallon isoympyrästä; pidemmillä etäisyyksillä tämä olisi jo karkea virhe ja tehtävä olisi laskettava pallotrigonometrian avulla.)
      Koska suunta on länteen, tämä luku on vähennettävä lähtöpaikan itäkoordinaatista ja saadaan, jälleen tuossa alun perin ilmoitetussa muodossa, E 25° 09.054.

      Lopputulos on siis :
      N 61°55.439
      E 25° 09.054

      • Koordinaatit ? ?

        Käsittääkseni koordinaattien esitystapa on nykyään yleistymässä oleva asteiden desimaaleina esittävä.
        Kokonaisten asteiden perään on lukuarvona desimaaliosa miljoonasosina ja piste on lukemisen helpottamiseen tarkoitettu erotin.

      • Pöh..
        Koordinaatit ? ? kirjoitti:

        Käsittääkseni koordinaattien esitystapa on nykyään yleistymässä oleva asteiden desimaaleina esittävä.
        Kokonaisten asteiden perään on lukuarvona desimaaliosa miljoonasosina ja piste on lukemisen helpottamiseen tarkoitettu erotin.

        Ei sentään miljoonasosia, vaan desimaali 5 merkitsevällä numerolla.

      • kers neno

        -- lopputulos olisi ollunna ,että tollatavallako lasket ,vihollinen olisi ehtinyt jo laakasta sellaset ryöpyt ,että koko patteristo olisi tuusan nuuskana. -- tollaset laskijat ku on,ei tykistöä enää edesolisi olemassa -- suurpiirteisesti vaan kyllä se siitä ,tykki on hehtaari ase.

      • 18+2

        Kuula lentää siis pohjoissuuntaan matkan r cos θ = 713,16 m ja länsisuuntaan matkan -r sin θ = 805,233.
        Jos tässä on käytetty r=1075,64, niin nuo luvut ovat jänteen pituuksia, ja ne pitäisi jollain kohtaa muuttaa maapallon kaarta vastaaviksi pituuksiksi, ja ne ovat karvan verran pitempiä.
        Liian pieniä kulmia tulee mielestäni tuosta, ja näyttikin siltä, että lyhyeksi jäi kantama kun sijoitin nuo saadut arvot kartalle, ja mittakaavan avulla kantamaa pähkäilin. (Vai olivatko ne koordinaatit edes oikeita, vai oliko niissä joku fiba?)
        Siis jos tästä jotakin ymmärsin...

      • e.d.k
        18+2 kirjoitti:

        Kuula lentää siis pohjoissuuntaan matkan r cos θ = 713,16 m ja länsisuuntaan matkan -r sin θ = 805,233.
        Jos tässä on käytetty r=1075,64, niin nuo luvut ovat jänteen pituuksia, ja ne pitäisi jollain kohtaa muuttaa maapallon kaarta vastaaviksi pituuksiksi, ja ne ovat karvan verran pitempiä.
        Liian pieniä kulmia tulee mielestäni tuosta, ja näyttikin siltä, että lyhyeksi jäi kantama kun sijoitin nuo saadut arvot kartalle, ja mittakaavan avulla kantamaa pähkäilin. (Vai olivatko ne koordinaatit edes oikeita, vai oliko niissä joku fiba?)
        Siis jos tästä jotakin ymmärsin...

        Koordinaatit on selvitetty alla, lentomatka on laskettu koordinaattien suuntaan, kuten koordinaattien pituudetkin.
        Koordinaatisto on annettu asteen 100000.s osina, joten tarkkuus on latitudille n. 1,1 m ja longitudille n. puolet edellisestä.
        Maapallon kaarevuus aiheuttaa lentomatkaan virheen n. 0,008 %, jolla ei käytetyllä tarkkuudella ole merkitystä.
        Coriolisilmiö aiheuttaa koordinaatiston suhteen n. 0,07 % muutoksen, joka tekisi koordinaatistossa viimeiseen desimaalin lisäyksen yhdellä (sekä pituus että leveys-)

        Siinä tärkeimmät ja osuman koordinaatit hoituu yhteenlaskuilla.

      • 18+12
        e.d.k kirjoitti:

        Koordinaatit on selvitetty alla, lentomatka on laskettu koordinaattien suuntaan, kuten koordinaattien pituudetkin.
        Koordinaatisto on annettu asteen 100000.s osina, joten tarkkuus on latitudille n. 1,1 m ja longitudille n. puolet edellisestä.
        Maapallon kaarevuus aiheuttaa lentomatkaan virheen n. 0,008 %, jolla ei käytetyllä tarkkuudella ole merkitystä.
        Coriolisilmiö aiheuttaa koordinaatiston suhteen n. 0,07 % muutoksen, joka tekisi koordinaatistossa viimeiseen desimaalin lisäyksen yhdellä (sekä pituus että leveys-)

        Siinä tärkeimmät ja osuman koordinaatit hoituu yhteenlaskuilla.

        Nuo maapallon kaarevuudet ja coriolikset ovat kuitenkin vähäisiä korjauksia ilmanvastukseen verrattuna.

      • Bravoo ! !
        18+12 kirjoitti:

        Nuo maapallon kaarevuudet ja coriolikset ovat kuitenkin vähäisiä korjauksia ilmanvastukseen verrattuna.

        Näissä laskuharjoituksissa lasketaan vain niillä muuttujilla jotka on annettu.
        Edellä oli hyvä osoitus että puuttuminen noihin sivuseikkoihin on pelkkää nipotusta, ne on joko merkityksettömiä tai niiden vaikutusta ei tarvitse tehtävässä huomioida.
        Ilmanvastus on jo oma laskutehtävänsä, sen vaikutus lentorataan on itsestäänselvyys kertomattakin, mutta sitä ei tässä aloituksessa kysytty.

      • 18+2
        Bravoo ! ! kirjoitti:

        Näissä laskuharjoituksissa lasketaan vain niillä muuttujilla jotka on annettu.
        Edellä oli hyvä osoitus että puuttuminen noihin sivuseikkoihin on pelkkää nipotusta, ne on joko merkityksettömiä tai niiden vaikutusta ei tarvitse tehtävässä huomioida.
        Ilmanvastus on jo oma laskutehtävänsä, sen vaikutus lentorataan on itsestäänselvyys kertomattakin, mutta sitä ei tässä aloituksessa kysytty.

        Tehtävä on tuolla edellä laskettu annetuilla arvoilla ja tehdyillä oletuksilla eikä kukaan ole käsittääkseni kyseenalaistanut tuota laskelmaa. Tämä jatkokeskustelu on täydentävää pohdiskelua, ei sitä pidä käsittää nipotukseksi. Ilmanvastus on tietysti oma laskutehtävänsä, kuten on pallogeometriset ja coriolistarkastelutkin. Näissä keskusteluissa vaan tuppaa olemaan niin ettei toisten tarkoitusperiä edes pyritä ymmärtämään - on noita Bravooihmisiä jotka omasta mielestään tietävät täsmälleen mistä on lupa keskustella ja mistä ei.

      • Bravoo !
        18+2 kirjoitti:

        Tehtävä on tuolla edellä laskettu annetuilla arvoilla ja tehdyillä oletuksilla eikä kukaan ole käsittääkseni kyseenalaistanut tuota laskelmaa. Tämä jatkokeskustelu on täydentävää pohdiskelua, ei sitä pidä käsittää nipotukseksi. Ilmanvastus on tietysti oma laskutehtävänsä, kuten on pallogeometriset ja coriolistarkastelutkin. Näissä keskusteluissa vaan tuppaa olemaan niin ettei toisten tarkoitusperiä edes pyritä ymmärtämään - on noita Bravooihmisiä jotka omasta mielestään tietävät täsmälleen mistä on lupa keskustella ja mistä ei.

        Ei herneitä sentään.

        Vuo muut vaikuttavat tekijät on laskettavissa tehtäväannon tiedoilla, ilmanvastus ei.
        Siinä on se ero, joka olisi ymmärrettävä nipottaessakin.

        Ei syy ole kenenkään mielipiteissä keskustelun tarpeeseen, vaan yksinkertaisesta logiikasta, joka näyttää olevan välillä kovin vierasta.

      • 3+14
        Bravoo ! kirjoitti:

        Ei herneitä sentään.

        Vuo muut vaikuttavat tekijät on laskettavissa tehtäväannon tiedoilla, ilmanvastus ei.
        Siinä on se ero, joka olisi ymmärrettävä nipottaessakin.

        Ei syy ole kenenkään mielipiteissä keskustelun tarpeeseen, vaan yksinkertaisesta logiikasta, joka näyttää olevan välillä kovin vierasta.

        No mun arvion mukaan noita pallo- ja corioliskorjauksia tehtävässä ei ollut tarkoitus laskea, vaikuttaa enemmäkin lukiotasoiselta tehtävältä. Tarkat koordinaatit oli annettu varmaan siksi että oppii käyttämään niitä tasogeometriassa. Jos olisi tarkoitus opettaa kaikki laskennan hienoudet, miksi ei myös ilmanvastus ollut mukana jonka vaikutus on eri luokkaa kuin noiden muiden. Todellisessa tilanteessa se on otettava huomioon, muuten keskitys tulee omien joukkojen niskaan.

      • 18+2
        e.d.k kirjoitti:

        Koordinaatit on selvitetty alla, lentomatka on laskettu koordinaattien suuntaan, kuten koordinaattien pituudetkin.
        Koordinaatisto on annettu asteen 100000.s osina, joten tarkkuus on latitudille n. 1,1 m ja longitudille n. puolet edellisestä.
        Maapallon kaarevuus aiheuttaa lentomatkaan virheen n. 0,008 %, jolla ei käytetyllä tarkkuudella ole merkitystä.
        Coriolisilmiö aiheuttaa koordinaatiston suhteen n. 0,07 % muutoksen, joka tekisi koordinaatistossa viimeiseen desimaalin lisäyksen yhdellä (sekä pituus että leveys-)

        Siinä tärkeimmät ja osuman koordinaatit hoituu yhteenlaskuilla.

        noiden saatujen koordinaattien ja lähtökoordinaattien väliseksi jännemitaksi tulee noin 1035 m

    • KLS1

      "Käsittääkseni koordinaattien esitystapa on nykyään yleistymässä oleva asteiden desimaaleina esittävä.
      Kokonaisten asteiden perään on lukuarvona desimaaliosa miljoonasosina ja piste on lukemisen helpottamiseen tarkoitettu erotin. "

      Niin minäkin olisin sen ilman muuta tulkinnut, jos piste olisi ollut kolme numeroa asteenmerkin jälkeen, esimerkiksi muodossa 61° 550.54. Se tarkoittasi tietysti samaa kuin 61,55054 °. Yleensähän sellainen erotin on kolmen numeron välein, desmaalipilkusta kumpaankin suuntaan luettuna. Mutta kun siinä välissä oli vain kaksi numeroa, 61° 55.054, jäin hetkeksi ihmettelemään, mitä se oikein tarkoitti, asteen desimaaliosiako vai minuutteja ja sekunteja, ja ilmeisesti arvasin väärin. Onko tämä jokin uusi standardi, tai joissakin maissa kenties jo yleisesti käytetty?

      • Joo niin kai

        Viiden desimaalin käyttö asteen jälkeen helpottaa havainnollistamista, desimaalilukema kun on suunnilleen matka metreinä täysien asteiden lisäksi.
        Piste tuossa kohdassa erottaa kilometrit ? ?

    • Olisiko tätä ?

      Nykyään koordinaatisto perustuu keskuskulma poikkeamaan maapallon akselista tai 0-meridiaanista ja merkitään yleensä asteen desimaalilukuina.
      Vanha aste-min-sek-merkintä perustui järjestelmään, jossa astelukema tarkoitti pinnan kohtisuoran ja maan akselin välistä kulmaa (tärkeä sekstanttipaikannuksessa), joten latitudilukemat poikkeavat hieman toisistaan.

    • heleppoo kuheinäntek

      Yläasteen fysiikan kirjassa on selvät laskukaavat. Laskutikulla noita ennenvanhaan laskettiin.

    • Tulenjohtajakapteeni

      Laukaus tapahtuu Jämsän seudulta ja ammus lentää Mäntän suuntaan alle 5 kilometriä, elle jo lähtiessään osu puihin tms. maastoesteisiin matalasta lähtökulmasta johtuen, jolloin se hajoaa tuhannenpillunpäreiksi ties mihin muutaman sadan metrin päähän.

      • Tuliasemaluutnantti

        Kapteenilla on epäsuoran tulen upseeriksi hyvin huono tuntuma ulkoballistiikkaan. Kun ottamatta ilmanvastusta huomioon, lentorata on hieman yli kilometrin, niin ilmanvastuksen kanssa rata jää reilusti kilometristä vajaaksi.

        No, onhan vajaa kilometri tietysti alle 5 kilometriä.

    • 1+17

      Ilmanvastuksen merkitystä voisi arvioida karkeasti ottamalla sen hidastava vaikutus huomioon vain vaakalennossa, jolloin ammuksen ilmassaoloaika oletetaan samaksi kuin vastuksettomassa tapauksessa. Silloin saadaan kantaman s kaavaksi:

      s = (m/a)*ln(1 a*v0*t/m)

      Kaavassa m on ammuksen massa, a on Newtonin kaavan mukainen ilmanvastuskerroin, v0 on vaaka-alkunopeus ja t on lentoaika. Vastuksettomassa tapauksessa kantama on v0*t. Ammusten parametreja en ole etsinyt mutta järkevän tuntuisilla arvoilla saan noin 5 % lyhenemän kantamaan ilmanvastuksen takia.

    • sano säähavainto

      -- Täällä taas alottelijat laskeskelee -- esim. 10km päässä menee tie klo 3 ja klo 5 välillä , sillä on mahtollisesti pari pientä siltaa ja epäillään että ulkomaalaiset ovat siellä kalustonsa kanssa tupakalla ,-saattaa olla että tulenjohtokaan ei ole vielä ehtinyt sinne tarkkailee, jos etäisyys on selvillä,niin eiku sinne enstes siltoihin pienet ryöpyt ja pari pientä ryöppyä suoraan tielle ees ja taakse -- siellä pysyvät .

    • 2+2=2

      Täysiä saivartelijoita täällä kaikki, eivätkä tajua koko asiasta mitään.

      Kaikkein lähimpänä totuutta on tuo tulenjohtaja, joka sentään tietää missä päin maailmaa se ammus lentää. Ja millaisen matkan, ei mitään kymmeniä tai satoja kilsoja tms. niin muutamat idiootit ehdottelee.

      • 12+7

        Kilometriähän nuo näyttävät useimmat ehdottavan. Tuollaisilla laskelmilla saadaan karkea arvio kantamasta jota sitten koeammunnalla tarkennetaan. Ja jos sovelletaan vaikkapa korjausmuunninta keskityksen kohdistamiseen kuten viime sodassa, sekin edellyttää teoreettisia tarkasteluja.

      • Tervetuloa

        Et viitsinyt edes lukea vastauksia, lentomatka on laskettu ja jos olet pituudesta tai perusteista eri mieltä niin kerro ihmeessä.

        Siinä olet oikeassa että joukkoon sopii tosiaan itsesi lisäksi varsinaisia saivartelijoita asiaa ymmärtämättömiä.

      • EVVK
        Tervetuloa kirjoitti:

        Et viitsinyt edes lukea vastauksia, lentomatka on laskettu ja jos olet pituudesta tai perusteista eri mieltä niin kerro ihmeessä.

        Siinä olet oikeassa että joukkoon sopii tosiaan itsesi lisäksi varsinaisia saivartelijoita asiaa ymmärtämättömiä.

        En minäkään noita hölmöyksiä viitsi lukea. Luin aloituksen ja tuon kapteenin tai joku sellanen kommentit ja siitä eteenpäin. Hänellä oli ainoa käsitys edes siitä mistä ammutaan ja mihin se ammus on oikein menossa. Muut uskovat vieläkin, että Pihtiputaalta ammutaan ja suoraan Moskovaan on osumassa.

      • että sillei!!!
        EVVK kirjoitti:

        En minäkään noita hölmöyksiä viitsi lukea. Luin aloituksen ja tuon kapteenin tai joku sellanen kommentit ja siitä eteenpäin. Hänellä oli ainoa käsitys edes siitä mistä ammutaan ja mihin se ammus on oikein menossa. Muut uskovat vieläkin, että Pihtiputaalta ammutaan ja suoraan Moskovaan on osumassa.

        Juuri noin. Ja vielä uskovat noilla kriteereillä sen onnistuvan kilometrin lennolla.!!

        Kaikki muut ovat äimän käkenä. Mutta antakaa olla vaan. Kun jo tuon evvk ehdit tuohon laittaa niin en viitsi samaa enää, vaikka olenkin täysin samaa mieltä sen sopivuudesta myöskin.

      • 9+12
        että sillei!!! kirjoitti:

        Juuri noin. Ja vielä uskovat noilla kriteereillä sen onnistuvan kilometrin lennolla.!!

        Kaikki muut ovat äimän käkenä. Mutta antakaa olla vaan. Kun jo tuon evvk ehdit tuohon laittaa niin en viitsi samaa enää, vaikka olenkin täysin samaa mieltä sen sopivuudesta myöskin.

        Mitä ihmettä teette täällä fysiikan palastalla, jos mielestänne kaikki hoituu ilman fysiikkaa, ihan perstuntumalta?

      • 13+12
        9+12 kirjoitti:

        Mitä ihmettä teette täällä fysiikan palastalla, jos mielestänne kaikki hoituu ilman fysiikkaa, ihan perstuntumalta?

        Vanhojen fyysikkojen pienikin käytännön kokemus päihittää koulupoikien kirjatiedot mennentullen!

      • åohpbpih

        Kyllä KSL!:n lasku oli aivan paikkaansaa pitävä.

      • Vai fyysikko?
        13+12 kirjoitti:

        Vanhojen fyysikkojen pienikin käytännön kokemus päihittää koulupoikien kirjatiedot mennentullen!

        Älä jaksa vajakki. Kyllä se kilsa pitää paikkaansa, kun ilmanvastusta ei lasketa. Maapallon kaareutuminen on tuolla matkalla mitätöntä samoin kuin coriolisvoiman aikaansaama poikkeama.

    • siitävaan loikaset

      -- Ne on taulukoissa ,ei niitä tartte laskea ,tykissä on korot ja piiruasteikot ja taulukot on laadittu sitävarten -- tulejohto ilmoittaa missä kohde ,kode on yleensä ruutuna kartalla ja sama kartta patteristolla.

      • Aivan...

        Niitä taulukon lukemiahan tässä harjoitellaan, vai luulitko että ne olisi jotain luomistapahtuman tuotteita. ?

      • on ne laskettu

        On ne joku alunperin laskenut. Esimerkiksi Nenonen.

    • Kunpaskatonhousuissa

      Kun kysyt noin tarkasti, niin luultavasti oikeaan paikkaan. :D

    • Pareempnäin

      Kaukana ollaan alkuperäisestä tehtävästä, jossa oli kait tarkoitus opettaa vain lentoratojen laskemista. Pyrkimyksenä on kai liittää tehtävä löyhästi käytännön sovellukseen mutta se johtaa saivarteluihin ja käytännön toteutuksen kuvauksiin. Eli paras olisi kai antaa tehtävä jotenkin seuraavasti. "Esine lähtee tyhjiötilassa alkunopeudella a suuntaan b ylöspäin vaakasuoralta tasopinnalta ja esineeseen vaikuttaa kiintyvyys g kohtisuoraan tasopintaan nähden. Laske etäisyys jossa esineen lentorata leikkaa tasopinnan."

      • Näitä riittää

        Tuli mieleen entisen lujuusopin opettajan käytännön esimerkki: "Tarkastellaan puoliääretöntä levyä.."

      • laskeppasitä

        -- tykin kuula ku lähtee vaikka 45 asteessa ,se tulee alas mahd.60 asteessa ku tuuli ,sade ,lumi rae ym tekijät tylpistävät lentorataa eli väsyttävät sitä , se lentoradan korkein kohta missä ammus kääntyy laskuun siitä se tylpistyminen alkaa -- jos korkein kohta pituussunnassa 5 km ssä alastulopaikka voi olla esim -9000-7000 m ssä - mutta non kaikki taulukoitu ja sääasemalta tuee koodit joka toinen tunti

      • Näitä riittää

        Tuli mieleen entisen lujuusopin opettajan käytännön esimerkki: "Tarkastellaan puoliääretöntä levyä.."

      • äärettömän pitkä
        Näitä riittää kirjoitti:

        Tuli mieleen entisen lujuusopin opettajan käytännön esimerkki: "Tarkastellaan puoliääretöntä levyä.."

        Dippainssi tietenkin teekkarihuumorineen.

        Halkosaaren Antti Turun tekulla tiedonsiirtotekniikkaa opettaessaan lausui 1970 luvulla seuraavat kuolemattomat sanat:
        "Siirrytään seuraavaksi käytännön esimerkkiin. Oletetaan äärettömän pitkä häviötön johto".
        Sen jälkeen alkoi taululle tulla johtimen ensiö- ja toisiotekijöitä.
        Me nuoret oppipojankölvit emme silloin ymmärtäneet sen olevan teekkarihuumoria.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on kaivattusi etunimi?

      Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.
      Ikävä
      133
      2616

    2. En kestä katsoa

      Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois
      Ikävä
      109
      1514

    3. Anna minulle anteeksi

      Anna minulle anteeksi. Minä pyydän.
      Ikävä
      137
      1357

    4. Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja

      Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää
      Maailman menoa
      353
      1288

    5. Kun viimeksi kohtasitte/näitte

      Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...
      Ikävä
      108
      1198

    6. Olet kyllä vaarallisen himokas

      Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.
      Ikävä
      99
      1085

    7. Anna vielä vähän vihreää valoa

      Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet
      Ikävä
      13
      781

    8. On minulla suunitelma

      Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s
      Ikävä
      46
      779

    9. Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe

      Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks
      Luterilaisuus
      252
      749

    10. Mikä elokuva kuvaa ikävöityä henkilöä ja sinua?

      Otsikossa aloitus.
      Ikävä
      55
      734
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt