Miten itsekuria voi kehittää?
En pysy ruokavalio- ja opiskelusuunnitelmissani, vaikka tiedän mikä minulle olisi parasta. En edes vaadi itseltäni kohtuuttomia, vaan yritän pitää tavoitteeni realistisina ja kaikin puolin elää tervettä elämää.
Mutta otin miten "löysästi" tahansa, missään suunnitelmissa en pysy. Sorrun ensin yhteen karkkiin, ja sitten syönkin puoli kiloa, kun koen että peli on menetetty. Vaikka aloitan tenttiin lukemisen hyvissä ajoin, tahti hiipuu ja viimeisenä iltana on hirveä paniikki, kun en ole saanut mitään aikaiseksi.
Nämä tilanteet on koettu liian monta kertaa. Kuitenkaan en millään ota opikseni. "Jos mä nyt söisin kuitenkin yhden (ja toisen ja kymmenennen..) karkin, ei se pahaa tee" ja "Kyllä mä vielä tänään voinkin lähteä shoppailemaan, luen sitten huomenna" ovat liiankin tavallisia ajatuksia, vaikka tiedänkin, mitä niistä aina seuraa. Aina hetkittäin itsekurini (ja järkeni) katoaa taivaan tuuliin..
Mikä tähän (sangen yleiseen?) ongelmaan avuksi?
En pysy ruokavalio- ja opiskelusuunnitelmissani, vaikka tiedän mikä minulle olisi parasta. En edes vaadi itseltäni kohtuuttomia, vaan yritän pitää tavoitteeni realistisina ja kaikin puolin elää tervettä elämää.
Mutta otin miten "löysästi" tahansa, missään suunnitelmissa en pysy. Sorrun ensin yhteen karkkiin, ja sitten syönkin puoli kiloa, kun koen että peli on menetetty. Vaikka aloitan tenttiin lukemisen hyvissä ajoin, tahti hiipuu ja viimeisenä iltana on hirveä paniikki, kun en ole saanut mitään aikaiseksi.
Nämä tilanteet on koettu liian monta kertaa. Kuitenkaan en millään ota opikseni. "Jos mä nyt söisin kuitenkin yhden (ja toisen ja kymmenennen..) karkin, ei se pahaa tee" ja "Kyllä mä vielä tänään voinkin lähteä shoppailemaan, luen sitten huomenna" ovat liiankin tavallisia ajatuksia, vaikka tiedänkin, mitä niistä aina seuraa. Aina hetkittäin itsekurini (ja järkeni) katoaa taivaan tuuliin..
Mikä tähän (sangen yleiseen?) ongelmaan avuksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on tosi vaikeaa etkä varmasti oo ainoa! Mulla itellä ollut samoja ongelmia. Nyt olen pysynyt aika hyvin dietillä kun olen ajatellut, että tässä muutetaan nyt elämäntapoja eli en enää koskaan ahmi vaan syön niin kuin normaalit ihmiset. Jotenkin pitää vaan saada se homma alkuun niin parin viikon päästä siihen on jo tottunut. Koita ajatella, että elämässä on monia muitakin asioita kuin syöminen. Mulle on ainakin auttanut kun syön säännöllisesti ja muina aikoina en syö mitään. Koita jaksaa muutama päivä ilman karkkia niin kohta et enää sitä kaipaa, niin paljon ainakaan :)
Kuulostaapa tutulta. Minä olen laihduttanut kaksi kertaa painonvartijoissa ja saanut molemmilla kerroilla n. 12 kiloa pois. Siis ne on tulleet välissä takaisin ja sitten samat kilot laihdutettiin uudelleen. Minua vaivaa myös itsekurin puute, koska tiedän tarkalleen miten pitäisi syödä, mutta esim. makean himo on niin voimakas, että annan aina periksi. Saan kovan päänsäryn makean puutteesta. HARMITTAA. En tiedä auttaisiko tähän hypnoosi. Olen kuullut, että siitä olisi ollut apua ongelmassa. Onko kellään kokemuksia kerrottavana? Ainakin tupakanpolton sillä on jo useampi saanut loppumaan...
Uskon, että apu löytyy.
"Saan kovan päänsäryn makean puutteesta."
Tuo kertoo, että olisi todella aika pitää pitkä makean paasto. Kun itse lopetin kahvin juonnin, oli viikon verran kovia särkyjä eri puolilla kehoa. Kun säryt helpottivat, kahvinhimokin helpotti. Tosin aika ajoin vieläkin tulee aamulla sellainen olo, että voi kun olisi ihanaa juoda kuppi vahvaa kahvia.
Mulla on sama ongelma.
Ei minulla ole mitään lohdun tai neuvon sanoja, mutta piti vain kirjoittaa tänne, koska kuvauksesi kuullosti NIIN tutulta! Ehkä lohduttaa se, että meitä on monia samassa veneessä..? Siis juuri se ongelma, että päätän otta poikaystäväni suklaalevystä 1-2 palaa, mutta lopulta menee puoli levyä! Ja jos jonain päivänä sorrun esim. roskaruokaan, pistän koko loppupäivän ranttaliksi ja syön urakalla kaikkea mahdollista epäterveellistä. Taustalla ajatus, että mässäilen tänään, ja huomenna sitten aloitan järkevän ruokavalion... Kunnes seuraavana päivänä saatan sortua taas, ja jälleen on peli menetetty. Ei kovin tervettä?
Kylläpä tuntuu jännältä lukea kuin omasta elämästä pätkiä... Tää on ihan kamalaa, kun ei oikeasti hallitse enää yhtään syömistään. Taidan kokeilla sitä makeapaastoa, jota minulle jo suositeltiin. Sillä varmaan lähtee oikeasti tämä pakkomielteinen makean himo. Aloitan heti...