Voisitko harkita vakavaa suhdetta 20-24-vuotiaan naisen kanssa?
Hieman päälle 30-vuotias mies, miten suhtaudut nuoriin naisiin?
Niin...
14687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Haluaisin myös tietää! :)
Enpä ukso kun noin nuoret naiset ei varmaan olis musta kiinnostunut joten en ajatele edes asiaa.
Mieluummin tuo 24, mutta miksei myös 20. Ihmisissä on paljon kypsyyseroja ja jotkut ovat hyvinkin järkeviä ja sitoutumiskykyisiä jo 20-vuotiaina. Itse olen 32. Olen kyllä ymmärtänyt, että nuoret naiset pitävät vanhempaa miestä siksi viehättävänä, että sellaisella on elämä ja talous kunnossa.
Minä olen rutiköyhä ja ajokortiton pitkäaikaistyötön, joka asuu vuokrayksiössä. :-) Fyysisesti käsittääkseni kuitenkin houkuttelevampi kuin valtaosa ikäluokastani. Naiset ovat sanoneet komeaksi. Normaalipainoinen ja jäntevä. En kyllä ole ollut kuin yhden naisen kanssa...
Fiksu vastaus. :)
Itse oon tosiaan 20 v ja on juttua, tai ainakin siltä tuntuu, 32 v miehen kanssa. Siksi halusin kans kuulla mielipiteitä asiasta, voiko mies olla tosissaan musta kiinnostunut vaikka oon reilusti nuorempi.
Hän tietää, että olen eronnut 5 vuoden suhteesta ja oli positiivisesti yllättynyt, että olen seurustellut noin kauan -> valmis sitoutumaan yhteen ihmiseen. :) Ainakin mies vaikuttaa oikeasti kiinnostuneelta, fiksulta mieheltä.
Voi kyllä olla hyvinkin kiinnostunut. Eniten minua epäilyttäisi omalla kohdallani se, että jos kokisin 20-vuotiaan naisen sopivaksi minulle, niin tarkoittaisiko se sitä, että olen henkisesti korkeintaan jonkun 25-vuotiaan tasolla. Koska ihminen muuttuu erittäin paljon välillä 20-30, niin se saattaisi pelottaa, että kolmekymppinen, täysin aikuistunut naiseni näkisi minut huonommassa valossa siinä elämäntilanteessaan ja lähtisi etsimään kypsempää miestä. Toisaalta taas kyllähän minäkin kehittyisin siinä 10 vuoden aikana, mutta 20-30 lienee paljon merkittävämpi kehitysaskel kuin 30-40. Siksi en näkisi 30- ja 40-vuotiaan ihmisen parisuhdetta aivan yhtä mietityttävänä asiana.
Jos haluat lukea tuollaisen ikäeroparin tarinoita, niin tuolta löytyy yksi blogi: http://annajasebastian.indiedays.com/
Siellä on kyllä jonkin verran tuotteiden mainostukseen keskittyviä postauksia, kuten tuo uusin, mutta enimmäkseen toki vain ihan kirjoitelmia heidän elämästään.
Onnea vain sen miehen kanssa. Minusta se on hyvä merkki, että hän oli positiivisesti yllättynyt aiemmasta, pitkään kestäneestä seurustelustasi. Toki se voi olla myös peliliike päästä vain pöksyihisi. Kannattaa edetä mahdollisimman hitaasti!
Puhut kyllä asiaa! Ymmärrän täysin sun näkemyksen asioista. Se on totta, että 20-30 välillä ihminen muuttuu ja aikuistuu ihan hirveästi. Tuntuu jo, että mä oon aikuistunut sen jälkeen ihan todenteolla, kun täytti 18. Silloin 18-vuotiaana oli ''muka aikuinen'' ja nyt 20 vuotta täyttäneenä ajattelee, että vitsit mikä kakara mä silloin vielä olin.
Mä en tiedä mikä vanhemmissa miehissä mua vaan kiinnostaa.. Mä oon aina ollut kehityksessä muita ikäisiäni edellä ja kuulemani mukaan, mua ei ikinä uskoisi näin nuoreksi mun käytöksen perusteella. Mä en ajattele, että vanhempi mies olisi jotenkin taloudellisesti vakaa jne, mutta mielummin mä näen itseni vanhemman miehen kanssa kuin oman ikäiseni. 20 vuotiaat miehet on ihan eri tasolla, kuin 30 vuotiaat, kuten sanottu. Elämänasenne ja tärkeät asiat on ihan eri tasoa. Mä tunnen vanhemman miehen jotenkin turvalliseksi ja sellaiseksi, että se oikeasti osaa käsitellä naista. Vaikea selittää, mutta kuitenkin...
Kiitos sulle sanoistasi. :) Toivotaan tosiaan, että se on aidosti kiinnostunut... Musta ei ole mihinkään irtosuhteisiin.
Aion tutustua tuohon blogiin!
Tyhmä kysymys, totta kai voi kiinnostua?? T. Päälle parikymppinen päälle kolmekymppisen kanssa seurustellut
Riippuu mitä sen naisen päässä liikkuu, onkse fiksu ja haluaa parisuhteen tosissaan vai meeneekse baareihin hakee huomioo muiltakin miehiltä.
Ihmiset ovat erilaisia, niinkuin toki ovat parisuhteetkin, ettei tietenkään voi yleistää.
30 tuttavamies seurustelee parikymppisen nuoren naisen kanssa ja mitä sivusta oon nähnyt niin suhde on kovin epätasapainoinen. Miehellä on alusta asti ollut ns. isovelimäinen ja holhoava asenne tätä naista kohtaan, mikä itsestäni tuntuu kammottavalta tasavertaista parisuhdetta ajatellen. Tai en itse ainakaan haluaisi omasta parisuhteestani sellaista. Neitokainen myös pompottelee miestä mielensä mukaan ja käyttäytyy melko häikäilemättömästikin tyypillisen draamaqueenin tapaan, mutta kaikki menee vaan nuoruuden piikkiin.
Täytynee silti olla heille riittävä ja tyydyttävä suhde kun ovat jo jonkin aikaakin kimpassa olleet.Meitä on tosiaan niin moneksi,kuka mistäkin tykkää.
En vois koska 20 vuotias ja 30 vuotias on niin eri tilanteessa elämässään ja henkisesti. 20 vuotias pimu haluaa bilettää ja 30 vuotias etsii mökkiä ja pysyvää kumppania itselleen. Näin esimerkiksi.
Henkinen ero voi olla aivan liikaa, ellei se mies ole ikiteini joka on "menettänyt nuoruuden" koska ei ole uskaltanut elää ja haluaa nyt naisen kanssa elää samanlaista elämää.
Näitä miehiä on paljon tuolla sinkutpalstalla.
Älähän yleistä. :)
Tuo on vain se perus oletus, että 20 vuotias haluaa bilettää. Mä oon ainakin bileeni bilettänyt, mua ei todellakaan kiinnosta roikkua baareissa etsimässä yhden illan juttuja.
Toisekseen, ei ole nykyään mitenkään erikoista, että 20 vuotias on jo äiti. Itse en ole, mutta ei olisi mikään kauhean kaukainen ajatuskaan.
Tottakai ikäero varmasti vaikuttaa jollain tavalla suhteeseen, jos ei nyt, niin ehkä tulevaisuudessa, mutta mikäpä parisuhde olisi täydellinen? Aina löytyy huonoja puolia, vaikka oltaisiin kuinka samanikäisiä.
Jokaisella tietysti on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta kaikki 20 v nuoret naiset ei ole bilettäjätyyppiä. :)
Olen itse 21-vuotias nainen, joka seurustelee 31-vuotiaan miehen kanssa.
Täytyy sanoa, että ikäero mietitytti alussa itse kumpaakin ilmeisistä syistä, muttemme voineet kiistää sitä, että tulemme keskenämme erittäin hyvin toimeen. Yksi asia, joka auttoi minua vakuuttumaan siitä, ettei mies ole kanssani vain nuoruuteni tähden, oli se, että miestä selvästikin häiritsi ikäni. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta se, ettei mies ollut haltioissaan iästäni (tyyliin kehunut seurustelevansa parikymppisen kanssa) oli mielestäni selkeä merkki siitä, että mies on tosissaan kanssani.
Ikäero ei tähän mennessä muuten ole ollut varsinainen ongelma, tosin olemme olleet yhdessä vasta noin 1,5 vuotta. Tulevaisuudessa ikäero voi nousta suuremmaksi ongelmaksi, sillä itse tulen olemaan opiskelija vielä monta vuotta ja mieheni saa opintonsa valmiiksi jo tänä vuonna. Uskon kuitenkin, että tulemme selviämään mahdollisista tulevista ongelmista, sillä ns. viiden vuoden suunnitelmamme käyvät suurimmalta osin yksiin.
Toivottavasti kirjoitukseni auttaa sinua jollain tapaa. Onnea miehen kanssa! :)
Jos tämä mulle oli suunnattu, niin kiitos! :)
Kuulostaa hyvin paljon mun tilanteelta. Eihän tässä mitenkään ikäerosta kumpikaan iloitse, mutta se on mitä on. Toimii jos toimii, ja toivottavasti toimiikin. Ei minkään suhteen saisi ikään kaatua, varsinkaan kun kyseessä ei ole mikään 20 vuoden ero.
Turhapa tässä alkaa ennustelemaan, aika näyttää. :)
Onnea myös teidän suhteeseen!
sp..laukaksia voisin ampua joka päivä