Täällä moni ätmi (käytän nyt tätä termiä vaikka olenkin tasoajattelua vastaan) kuvaa itseään asiallisen tylsäksi. Muuten saattaa olla elämä aika mallillaan, mutta naiset ei kiinnostu, koska ollaan asiallisen tylsiä.
Oletteko koskaan olleet ihan järjettömän ihastuneita johonkin naiseen? Siis ettette voi pitää näppejä erossa? Täytyy koko ajan hakeutua naisen seuraan jollain verukkeella? Ja ajattelette häntä taukoamatta? Koska voin sanoa, että jos olette niin silloin on kyllä vaikea pysytellä kiinnostuksen kohteen seurassa asiallisen tylsänä. Kiinnostus näkyy kyllä miehestä tällöin ja asiat menevät omalla painollaan. Ei siinä enää mitkään asiallisen tylsät keskustelun aiheet pyöri päässä vaan ihan huomaamatta tulee flirtti kehiin, suojelunhalu kasvaa, kiinnostus naisen asioihin kasvaa, tekee mieli edetä fyysisesti johonkin suuntaan ym. Jos on ujo mies kyseessä niin kiinnostus voi aikaansaada lukkoonmenemis reaktion, mutta kyllä hänestäkin se kiinnostus on nähtävissä ja aistittavissa.
. Oletteko ikinä ajatelleet, että se asiallisen tylsä on vaan sitä, että ette ole oikeasti tavanneet sitä tajunnan räjäyttävää tyyppiä ja haluatte sen vuoksi pitää keskustelun normi-naisen kanssa asiallisen tylsänä eikä tällöin synny naiselle sitä tunnetta että vau mikä tyyppi? Vaikea kuvitella, että juuri kukaan pystyy pysymään asiallisen kuivakkana kun tapaa jonku ihan tajunnan räjäyttävän tyypin. Kyllä siinä jokaisella menee jollain tavalla pasmat sekasi ;)
Oletteko koskaan olleet ihan järjettömän ihastuneita johonkin naiseen? Siis ettette voi pitää näppejä erossa? Täytyy koko ajan hakeutua naisen seuraan jollain verukkeella? Ja ajattelette häntä taukoamatta? Koska voin sanoa, että jos olette niin silloin on kyllä vaikea pysytellä kiinnostuksen kohteen seurassa asiallisen tylsänä. Kiinnostus näkyy kyllä miehestä tällöin ja asiat menevät omalla painollaan. Ei siinä enää mitkään asiallisen tylsät keskustelun aiheet pyöri päässä vaan ihan huomaamatta tulee flirtti kehiin, suojelunhalu kasvaa, kiinnostus naisen asioihin kasvaa, tekee mieli edetä fyysisesti johonkin suuntaan ym. Jos on ujo mies kyseessä niin kiinnostus voi aikaansaada lukkoonmenemis reaktion, mutta kyllä hänestäkin se kiinnostus on nähtävissä ja aistittavissa.
. Oletteko ikinä ajatelleet, että se asiallisen tylsä on vaan sitä, että ette ole oikeasti tavanneet sitä tajunnan räjäyttävää tyyppiä ja haluatte sen vuoksi pitää keskustelun normi-naisen kanssa asiallisen tylsänä eikä tällöin synny naiselle sitä tunnetta että vau mikä tyyppi? Vaikea kuvitella, että juuri kukaan pystyy pysymään asiallisen kuivakkana kun tapaa jonku ihan tajunnan räjäyttävän tyypin. Kyllä siinä jokaisella menee jollain tavalla pasmat sekasi ;)
Vastaukset 51
Vanhimmat
Olen kyllä varmaan asiallisen tylsä, mutta en usko että naiset tai minä jätä siksi kiinnostumatta. Mitään kiinnostumista ei voi ylipäätään tapahtua kun ei koskaan tapaa vapaita naisia. Tai jos tapaa niin jossain kaveriporukassa. Enkä edes tiedä ovatko olleet vapaita, ei ole tullut kysyttyä. Ei jotenkaan jaksa kiinnostaa.
Mun ongelma on se, että naiset on tasaisen tylsiä.
Olet nainen - koska olet ihan pihalla
-Parisuhteessa nainen valitsee - miehet saa pakkeja
-Mies ottaa kenet saa - ei kenet haluaa
-Bändärit, fanit, kiljuvat teinit ovat aina naisia kaikki - eivät koskaan miehiä
-Mies kiintyy siihen kenet saa - nainen rakastuu ihan kaikkeen, kukkiin, koiriin, asuntoon, tauluun, jopa mieheen, etc
-Nainen ei oikeasti kaipaa miestä, ei koiraa, ei taulua, se kaipaa rakastumisen tunnetta, kohde vaihtuu vuodesta toiseen, mutta sen täytyy kokea juuri toi lapsellinen teininomainen hömppä jonka juuri kuvailit, naisen sanakirjan mukaan "kemia"
-En usko kiintiönaisiin / naiskiintiöihin- koska tiedän 100% varmuudella että tulos on huono. Mies, asiallisen tylsä, aikaansaa paremman tuloksen yrityksessä
-En usko että nainen on parempi esimies - koska tiedän 100% että mies on parempi, nainen loukkaantuu kritiikistä, ottaa nokkiin, monesti kostaa selän takana. Mies on asiallisen tylsä ja tekee homman murskakritiikistä ja turpiinveto/tappouhkauksista huolimatta
-En usko että nainen on parempi talous/yritys johtaja -koska tiedän 100% että mies, asiallisen tylsä on parempi
T: asiallisen tylsä hallitusjäsen
Monesta voin olla samaa mieltä, mutta en siitä että nainen olisi huonompi esimies. Yhdestäkään naisesimiehestäni (niitä on ollut urallani päälle 10) ei ole pahaa sanottavaa, toisin kuin useammasta miespuolisesta esimiehestä.
En oo ollenkaan pihalla. Miten tää sun ranskalainen listakaan nyt liitty tähän aiheeseen? Nainen kaipaa kyllä miestä, miksi naiset muuten viettäis monia kymmeniä vuosia saman miehen kanssa yhdessä eikä hakis sitä rakastumisen tunnetta aina eri miehen kanssa uudelleen ja uudelleen.
Miksi sotket esimies -keskustelut tähän aiheeseen. Mulla on kyllä hyviä kokemuksia naisesimiehestä. On oikeudenmukainen ja tasavertainen kaikille työntekijöille. Ottaa hyvin toiveet huomioon, vie asioita eteenpäin ja osaa ottaa kritiikkiä vastaan.
Aikamoisen stereotyyppiset käsitykset sulla ihmisistä. Toi "tiedän että 100%" kieli on varsinkin sellaista ennakkoluuloa, että oot pystyttänyt muurit ympärilles etkä nää niitten muurien takaa toisia ihmisiä.
Ei ole mitään yhtä miestä ja naista, vaan on monia erilaisia ihmisiä. Monet naiset on enemmän "miehiä" kuin sun käsityksen miehet ja toisin päin.
No kyllä nuo jutut on jo mietitty.
Täytän varmaan asiallisen tylsän kriteerit mennen tullen. Ja olen ollut järjettömän ihastunut johonkin naiseen, useastikin, mutta ei se ole johtanut uskomiisi seurauksiin. Paikkansa pitänee se, että en ole ollut kiinnostuksen kohteen seurassa asiallisen tylsä - vaan asiattoman tylsä.
En ole nainen enkä voi varmuudella sanoa, mutta en usko, että flirtti, suojelunhalu, kiinnostus tai muutkaan mainitsemasi asiat ovat aina toivottuja jos ne tulevat väärän miehen taholta.
Pahus, kun viestin lähetys tökkii, tein tämän uudestaan, ja oleellisin kappale eli viimeinen jäi pois. Ja nyt en saa sitä enää takaisin mistään.
Joka tapauksessa, lopullinen pointtini oli se, että se ihastus harvemmin on molemminpuolista, varsinkin jos miestä voi kuvailla sanalla "asiallisen tylsä". Jos sellaisen miehen käytös yhtäkkiä muuttuu asiallisen tylsästä epäasiallisen innokkaaksi, nainen harvemmin on tästä otettu, vaan pikemminkin järkyttynyt ja kauhuissaan.
Mitä tarkotat asiattoman tylsällä? Niin no tottakai se vaatii sen, että nainenkin on kiinnostunut. Jos nainen on kiinnostunut niin miehen innokkuus ja kiinnostus on kyllä hyvin suotavaa, tietysti voi hieman alussa jarrutella jos tuppaa heti menemään epäasiallisen innokkuuden puolelle.
Kysy sitä aloittajalta. Tavallaan minun vastaukseni oli ihan samanlaista ihmettelyä kuin sinunkin kommenttisi, mutta kun olen niin hemmetin introspektiivinen, niin totta kai tulin vastanneeksi sillä miten minä asian koen tai ajattelen.
Tarkoitukseni oli siis olla skeptinen aloitusta kohtaan: asiallinen mies luopuu asiallisuudestaan innostuessaan. Tästä tein kenties virheellisen johtopäätöksen että aloittaja oletti asiallisen miehen innostuneisuuden synnyttävän kiinnostusta myös naisessa.
Jos ei, niin mikä aloituksen pointti sitten oli? Naureskella että "heh heh, kyllä te asialliset miehetkin menette sekaisin" ?
Okei, kysynpä tässä nyt asiaa itseltäni :) nyt meni jotenkin ihan yli hilseen tää sun kirjotus. En enää tiedä mistä tässä väitellään. Siis asiallisuushan on semmosta aika kuivakkaa keskustelua, jossa ei esim. vitsailla juurikaan ja puhutaan samantyyppisesti kuin vaikkapa työhaastattelussa. Mutta jos mies on kiinnostunut niin kyllä se tilanne ihan luontaisestikin ainakin pitäis muuttua vähemmän kuivakkaan suuntaan. Ja innostuneisuus herättää kiinnostusta naisessa, silloin ku nainenkin on kiinnostunut. Se voi herättää myös ärsytystä, varsinkin jos nainen ei ole yhtään kiinnostunut ja mies ei tätä useammista sanomisista ymmärrä tai halua ymmärtää.
Nyt sinulla tuli jonkinlainen aivopieru tuossa sananvalinnassasi. Jos nainen on kiinnostunut, niin ei sitä kiinnostuneisuutta enää tarvitse herättää, se on jo herätetty.
Ilmeisesti tarkoitit kahta eri sortin kiinnostusta. Puhutaan sitten vaikka alustavasta kiinnostuksesta ja syvemmästä kiinnostuksesta, niin näille kiinnostuksille tulee joku ero.
Jos tällä tavalla täydennetään tuota väitettäsi, niin siitä tulee tällainen:
" (miehen) innostuneisuus herättää syvempää kiinnostusta naisessa, silloin ku nainenkin on alustavasti kiinnostunut".
Tätä ilmeisesti tarkoitit?
Ja muistutan tässä välissä, että asetat tuossa itsekin ehdon: KUN nainen on alustavasti kiinnostunut.
En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että se asiallisen tylsä mies on herättänyt kenessäkään naisessa mitään alustavaa kiinnostusta. Tylsä ei määritelmällisestikään voi olla kiinnostava, nämä ovat vastakohtia. Asiallisen tylsä mies on vähän niin kuin eunukki. Mukava persoona esim. työkaverina, mutta ei seksuaalisessa mielessä.
Tästä syystä nainen ei anna seksuaalisen kiinnostuksen signaaleja asiallisen tylsälle miehelle sen enempää kun antaisi niitä naispuoliselle työtoverilleenkaan. Kun seksuaalista jännitettä ei ole, sitä ei ole.
Niin ollen, jos asiallisen tylsä mies osoittaa kiinnostusta, se tapahtuu ilman naisen alustavaa kiinnostusta, eikä olettamuksesi toteudu.
Otaksun, että sinun käsityksesi asiallisen tylsän miehen kiinnostumisen heräämisestä noudattaisi jollain tapaa mielikuvaa siitä, että kaukoihastus vastaisi niihin kiinnostuksen ilmauksiin. Itse uskon, että oikeassa tilanteessa kokemus vastaisi lähinnä sitä, että naapurin kiva koira alkaa nylkyttämään reittäsi vasten.
Joo, tarkoitin varmaan, että se ylläpitää kiinnostusta ja tulee halu tutustua paremmin. En tiedä miten miehillä tää ajatuskuvio tässä menee, mutta itse pystyn ainakin jo heti ensivaikutelman perusteella sanomaan onko mies mun tyyppiä vai ei. Kiinnostus sitten joko vahvistuu tai lässähtää jutustelun aikana. Toisista on kuitenki vaikeampi ottaa selvää kumpaan kategoriaan he kuuluu ja se vaatii sen pitempään tutustumisen.
Kyllä asiallisen tylsäänkin mieheen voi ihastua. Se voi tapahtua, vaikkapa jos asiallisen tylsä mies on luennoimassa jossain ja nainen yleisössä kuuntelemassa. Nainen saattaa tällöin hyvinkin ihastua esim. miehen ulkonäköön, ajatuksiin ym. vaikka mies luennoisikin kohtuu kuivakkaasti. Tai ihan vaikka kadulla jos huomaa, että mies toimii fiksusti vaikkapa lasten kanssa. Vaikka naapurin tai sukulaisten lasten. Kirjastossa voi rekisteröidä, jos mies lukee jotain itseäkin kiinnostavaa kirjaa ja tämä voi herättää mielenkiinnon kyseistä miestä kohtaan. Voi seurata jos mies vaikka ulkona pelaa jotain, temppuilee tai yleensäkin tekee jotain minkä osaa hyvin niin saattaa ajatella että vitsit miten urheilulinen, taitava tms. tyyppi ja kiinnostus voi herätä.
Nämä voivat aivan hyvin olla niitä asiallisen tylsiäkin tyyppejä, mutta kun he huomaavat naisen kiinnostuksen ja ovat hyvässä lykyssä itsekin kiinnostuneita/ihastuneita niin kyllä se käytöskin pitäis ihan luontasesti muuttua siitä huoh EVVK tyyppisestä jutustelusta kiinnostuneemmaksi ja positiivisemmaksi. Tämä taas ruokkii sitä naisen kiinnostusta vielä lisää.
Usein kuitenkin käy myös niin, että vain toinen osapuoli on kiinnostunut tai ihastuksen kohde on vaikka varattu, eikä tuolloin auta vaikka miten selkeästi toisi sitä omaa kiinnostustaan esiin.
Mainitsemasi miehet eivät ole tylsiä, vaan nimenomaan jollain tapaa kiinnostavia.
Emme siis puhu laisinkaan saman tyypin miehistä. Ne asiallisen tylsät miehet nimenomaan ovat niitä, joista jo ensivaikutelmassa saat sen käsityksen että he eivät ole sinun tyyppiäsi.
Olisitko oikeasti otettu, jos juuri ne ei-sinun-tyyppiäsi -miehet ottaisivat ylikierroksia, kun hymyilet heille tai sanot ylipäätään jotain ihan vain perushuomaavaisuuteen kuuluvaa?
Ei asiat oo noin mustavalkosia. Eikä oo olemassakaan ihmistä, joka on aina ja iankaikkisesti kaikissa tilanteissa ja kaikkien ihmisten seurassa tylsä. Tai ovat kaikilta mahdollisilta ominaisuuksiltaan niin nollia, ettei kukaan voi heistä kiinnostua. Jätetään nyt ne neljän seinän sisälle jumiutuneet sosiaalisista peloista ja kaikista muistakin oireyhtymistä kärsivät tässä pois laskuista, koska he eivät käytännössä edes käy ihmisten ilmoilla, eikä heistä voi kukaan siksi kiinnostua.
Asiallisen tylsäksi minä ainakin määrittelen ihmisen, joka keskittyy jutellessa aika perus puheenaiheisiin, ei hirveästi väritä juttujaan kertoessaan eikä ole mikään koko porukan naurattaja. On kohtelias ja osaa huomioida toiset. Ei koe tarvetta olla kaiken keskipiste, eikä lätise turhia. Saattaa kuitenkin intoutua jonkun kanssa kahden kesken pitkäänkin keskusteluun, ja osaa olla tarvittaessa vitsikäskin, vähän riippuen siitä kenen kanssa juttelee. Asiallisen tylsät miehet saattavat myös olla esim. todella fiksuja ja hyviä työssään, millä saattavat tehdä vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Mutta miksei asiallisen tylsä ihminen voisi mielestäsi olla esim. pelaamassa jalkapalloa ulkona, ja olla siinä niin hyvä, että joku nainen kiinnostuu tai olla yksinkertaisesti vaan niin hyvännäkönen, että joku kiinnostuu? Eihän tylsyys kerro mitään siitä mitä asioita osaat tai minkä näköinen olet..
Sun määritelmä asiallisen tylsälle on ilmeisesti ne miehet, joista ei kukaan, koskaan, ikimaailmassa, missään olosuhteissa voi kiinnostua.
Miksi miehillä on yleensäkin niin hirveä tarve ajatella, että tietynlaisista miehistä ei voi kukaan koskaan kiinnostua? Onko tää jokin syy luovuttaa ja vajota vielä syvemmälle, lakata yrittämästä?
No ei se nyt mikään katastrofi ole jos joku ei-kiinnostava mies välillä vähän ylikierroksia ottaa, eihän ne sillä mitään pahaa tarkoita. Itse siirryn sitten kuitenkin asiallisen tylsähkölle tai tarvittaessa jopa välttelevälle linjalle, etten anna mitään vääriä signaaleja näille miehille. Sinnikkäimmille saa sanoa aika painokkaastikin ja monta kertaa että ymmärtävät.
Ehkä se tunne siitä ettei tietynlaisista miehistä voi kukaan kiinnostua johtuu nimenomaan siitä että sitä joutuu henkilökohtaisesti päivästä ja vuodesta toiseen kokemaan. Että vastaan ei osu sitä yhtä ainoaa ihmistä, joka osoittaisi sinuun edes hitusta enempää kiinnostusta kuin muihin huoneessa oleviin.
Yritin tähän etsiä jotain provokatiivista naisten "creepy guy"-tilitystä epätoivottujen miesten lähestymisestä, mutta löysin jotain parempaa:
http://www.youtube.com/watch?v=xaxKR4CAKf8
Nainen voi siis kiinnostua, kunhan mies kiinnostuu ensin. Olisiko ihan mahdoton ajatus että nainen voisi kiinnostua miehestä ja tilanne etenisi sen myötä omalla painollaan? Onhan se. Miehen pitää aina ensin sekoittaa päänsä jollain, päihteillä tai ihastuksella jotta mitään voisi tapahtua.
Tai mies voi unohtaa jäykkyytensä, ja vain olla.
Jos koko ajan on jäykän asiallinen ja odottaa jotain, mitään ei tapahdu. Ole rento, äläkä odota mitään! Älä odota edes sitä pahinta mahdollista - älä odota mitään!
Alkaa tapahtua, tai pahimmassa tapauksessa ei tapahdu, mutta huomaat, että sekin olotila on parempi kuin olotila ennemmin.
Valitettavan usein asia on kuitenkin niin, että kun jäykkismies unohtaa jäykkyytensä, siitä ei tule rentoa, vaan siitä tulee ääliömäinen. Kun pato murtuu, se murtuu sitten voimalla. Näin ainakin omalla kohdallani.
Tyypillistä naisen horinaa.
Vain naisille "tapahtuu asioita". Miehen on laitettava asiat tapahtumaan. Muuten mies ei pääse nussimaan, ellei hän osaa johtaa prosessia. Naisen ei tarvitse, hän voi vain olla, rallatella ja valkkailla.
Tajunnan räjäytystä on aina hieman rajoittanut se, että olen tiedostanut hyvin olevani äärettömän epäkiinnostava niiden naisten mielestä, joista olisin itse ollut kiinnostunut (kuin myös muiden naisten mielestä). Tässä tilanteessa jokin tuollainen "ei voi pitää näppejä erossa" -tunne tekoihin siirtyessään ei suinkaan veisi sänkyyn vaan käräjäsaliin ennen kuin hitaampi kaveri ehtisi edes tavata sek-su-aa-lis-ta ah-dis-te-lu-a.
Muistan nuoruudessani joitakin tilanteita, joissa kiinnostavan naisen seurassa käytökseni muuttui tavanomaisen jäykästä "jähmeä tyyppi yrittää epätoivoisesti olla rento epäonnistuen siinä surkeasti" -tyyppiseksi. Liioittelisin jos sanoisin, että vieläkin hävettää; ennemminkin olen vain oppinut jotakin – en enää edes yritä olla muuta kuin asiallisen tylsä itseni.
No huh, tuskin nyt näppien kiinni iskeminen johtaisi automaattisesti käräjäsaliin. Tietääkseni seksuaalinen ahdistelu edellyttää, että sen kohde on tehnyt tekijälle tiettäväksi ettei hyväksy kyseistä toimintaa, mutta se on siitä huolimatta jatkunut. Poikkeuksena ehkä se, että nainen olisi ollut niin peloissaan ettei ole kehdannut sanoa vastaan, mutta en usko että se menisi oikeudessa läpi tässä tapauksessa.
Tiedostaa olevansa äärimmäisen epäkiinnostava...
Aina yhtä kummallinen lause, joka tulee miesten näppäimiltä...Mistä kukaan voi tietää muiden ajatukset? Miten varsinkaan mies, joka puskee kaiken energiansa oman olemisensa kontrollointiin, voisi havaita muiden ajatuksista edes vivahteita?
Mutu-tuntuman pohjakosketus.
Lueskelin jokunen päivä sitten Ylilaudalla yli 350 vastausta saanutta lankaa, jonka aiheena oli "miten burgeroin tilanteen, jossa nainen osoitti kiinnostusta". Lanka on yhä tallessa:
http://ylilauta.org/satunnainen/28056190
Tarinat ovat tragikoomisia ja sellaisia, mihin pystyy samastumaan. Kaikkein eniten kuitenkin kiinnitin huomiota siihen, että omalla kohdallani ei ole koskaan edes ollut yhtäkään tuollaista tilannetta mokattavaksi (langassa kuvatulla tavallahan siinä varmasti olisi käynyt, mutta se on jo toinen – puhtaasti spekulatiivinen – tarina). Olen sosiaalisesti melko kyvytön, mutta kai minä nyt herranen aika sentään tunnistaisin kiinnostuksen, jos sellainen kohdalle osuisi ja vastakkaisen sukupuolen edustaja aktiivisesti tyrkyttäisi seuraani.
Sellaista ei kuitenkaan ole koskaan tapahtunut.
Ei siinä tarvitse mitään vivahteita tarkastella, kun on kaikesta kokonaan ulkopuolella. Se näkyy itselle ja muille kilometrin päähän.
Hah hah, tunnistan itseni noista tarinoista, esim. kerran töissä nuori työkaveri nainen istui tauolla viereen, minä burgeroin sen siten että oma taukoni loppui muka sillä sekunnilla kun nainen istui viereen O_O
Se ei koskaan enää istunut viereeni eikä jutellut mulle enää :D
http://www.youtube.com/watch?v=pJOm2mRHDE0
Tällekin palstalle tarvitaan tuollainen assburgerointi juttuketju :D
Ei tarvita, sillä se degeneroituisi kuitenkin pian naisasialuuserin ja heimoveljiensä ruikutukseksi naisten pahuudesta assburgeroivia miehiä kohtaan.
Hei erkki-täti, voitko kuvitella että "mies, joka puskee kaiken energiansa oman olemisensa kontrollointiin" voisi olla millään tapaa kiinnostava kenenkään mielestä?
Jos et voi, niin eiköhän se totuus silloin nimenomaan ole niin, että sitä tiedostaa olevansa "äärimmäisen epäkiinnostava".
Minua ainakin henkilökohtaisest vi-tuttaa se että kun en ole tuo asiallisen tylsä vaikka rima hipoen voisin ollakin niin....
1) naiset saavat olla ihan rauhassa asiallisen tylsiä ja seuraa riittää
2) johtuen kohdasta 1 naisilla ei ole halua kehittää itseään asiallisen tylsästä miksikään muuksi ellei meikkausta ja nätiksi laittautumista lasketa
3) kun mies ei ole asiallisen tylsä niin huomaa että muut miehet pyrkivät myös olemaan jotain muuta kuin asiallisen tylsiä ja kilpailutilanne vain pahenee
4) kilpailutilanteen pahetessa sitä haluaisi löytää sen yhden naisen joka ei olisi asiallisen tylsä että hänestä jaksaisi kilpailla josta päästään takaisin kohtaan 1
Mutta ensin pitäisi saada yhteistä aikaa, että voisi tutustua toisen persoonaan. Introverttina olen aluksi varautunut. Ekstrovertit kuitenkin määrittelevät kulttuurissamme, miten parisuhteen pitäisi alkaa, ja he pariutuvat kuten koirat haistelemalla 15s toistensa takapuolta, onhan heidän sielunsakin vasta noussut ihmiseksi eläinten tasolta.
Olen kyllä joskus netissä onnistunut ihastumaan naisen ajatuksiin, ja huomannut myös itsessäni piilevän naisten naurattajan, joka vääntää kaiken leikiksi, jopa saaden joskus myös huomiota. Ensin pitäisi kuitenkin saada aikaa tutustua toiseen ihmisenä ja oppia luottamaan. Toki voisin olla naiselleni se omistava alfa, mutta se olisi intohimoon kuuluvaa yhteistä leikkiä, ei totisinta totta kuten vajaa-älyisillä.
"Oletteko ikinä ajatelleet, että se asiallisen tylsä on vaan sitä, että ette ole oikeasti tavanneet sitä tajunnan räjäyttävää tyyppiä ja haluatte sen vuoksi pitää keskustelun normi-naisen kanssa asiallisen tylsänä eikä tällöin synny naiselle sitä tunnetta että vau mikä tyyppi?"
Tämä voi pitää paikkansa siinä suhteessa, että minulla on ideaali jonkinlaisesta elämänmittaisesta liittolaisuudesta, olkoon sitten sielunkumppanuutta tai vastaavaa. Silloin en välttämättä edes halua olla mielinkielin ihmiselle, joka onkin minulle väärä. Tulee mieleen nyt tämä julkkisasianajaja, joka hehkutti sielunkumppanuutta mediassa ihastuksensa kanssa, ja kahden viikon kuluttua, kierrossa oli jo kolmas nainen, mutta hehkutus sielunkumppanuudesta jatkui edelleen.
Ekstrovertti ja introvertti ovat kummallisia käsitteitä. Ekstrovertti voi olla pohjimmiltaan ujo, ja introvertti oikea röyhkimys, kunhan pääsee itseään toteuttamaan.
Minä olen ekstrovertti, ja oikeasti tavattoman ujo. Tutustun ihmisiin, kuuntelen ihmisiä ja ihmiset kuuntelevat minua. Toimin ryhmässä kuulemma yhdistävänä tekijänä ja tsempparina. Ei ole isompia ongelmia vuorovaikutuksessa toverillisella tasolla. Minulle on luonnollista olla avoin ja aina jaksan odottaa sitä muilta (naivia).
Ekstroverttien oletetaan olevan nopeita luottamuksen synnyttämiseen ja syntymiseen, eikä se pidä lainkaan paikkaansa. Kyllä minullakin menee aikaa luottamuksen luomiseen.
Minun todellisessa lähipiirissäni ei ole kuin alle 10 henkilöä, mutta heille olen totaalisen lojaali.
Elämänmittainen kumppanuus on minunkin ihanteeni, vaikka olenkin ekstrovertti.
Puhut asiaa. Pitää tosiaan päästä tutustumaan paremmin ja oppia luottamaan. Itsellä se menee yleensä näin. Tiedän aika nopeasti onko mies minun tyyppiä ja jos on olen kiinnostunut tutustumaan paremmin. Se jälkeen pitää jutella paljon ja viettää aikaa yhdessä. Tarpeeksi juteltua sitten huomaa onko mies luottamuksen arvoinen. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia ja jos mies on ollenkaan epäluotettavan oloinen skippaan hänet välittömästi. Itse olen myös saattanut ihastua netissä miehen ajatuksiin tai ainakin luoda mielikuvan, että onpa fiksu/järkevä tyyppi.
Joo ei muakaan kiinnosta lässyttää ja mielistellä miehille, jotka ei oo mun tyyppiä. Pysyn mielummin sillä asiallisella linjalla ettei tuu ikäviä väärinkäsityksiä. Itseäni myös ärsyttää miehet, jotka on mielinkielin joka ikiselle naiselle. Näen kyllä tuommosten heppujen käytöksen läpi. Heidän kohdallaan tulee nopeasti tunne etteeivät he ole luotettavia.
Olen työpaikalla nähnyt miten miehet pörrää jauhamassa paskaa viehättävän naistyökaverin ympärillä jopa niin että työt kärsii. Heillä varmaan on se ihastuminen ottanut vallan järjestä eivätkä he tosiaan ole asiallisia eivätkä ehkä tylsiäkään mutta työpaikalla sellainen käytös on asiatonta ja typerää.
Toki minuakin viehättää kaunis nainen mutta en voi antaa sen ottaa valtaa järjestä joten en myöskään hakeudu millään tekosyyllä naisten seuraan, vain jos on jotain työasiaa ja jos ei ole niin sitten en koskaan mene häiritsemään toisen työntekoa jonkin turhanpäiväisen tekosyyn vuoksi.
Näin tietysti olen aina jäänyt ulkopuoliseksi "piireistä" enkä ole sitten ollut missään tekemisissä niiden naisten kanssa mutta eipähän esimies pääse ainakaan mulle naljailemaan naistennaurattamisesta töiden kustannuksella.
Olen myös tottunut osaani tai siis osattomaksi jäämiseen, pikemminkin menen lukkoon ja melkein shokkiin jos joku nainen peräti juttelee mulle, sellaisesta on äärettömän vähän kokemusta, yleensä olen vain näkymätön tai korkeintaan sellainen työntekijä jolle käydään v1ttuilemassa silloin jos jokin on mennyt pieleen.
Työn ulkopuolella vielä vähemmän mahdollista ottaa kontaktia naisiin, mitään ei voi kysyäkään koska kaiken voi googlata itsekin ym., ei ole mitään asiallista perustetta mennä häiritsemään naisia.
Sitä vartenhan sinut firmaan palkattiinkin. Pitäähän jonkun tehdä työtkin. Ne kaverit työnantaja palkkasi pitämään yllä sosiaalista ja hauskaa ilmapiiriä, ja siihen kuuluu naisten nauratus ja pikkujouluissa myös tarvittaessa paneminen.
Luonnollisesti työkaverisi saavat ylennykset, koska jos sinut ylennettäisiin, kukaan ei tekisi enää töitä. Siksi ylennys kuuluu sosiaaliselle naisten naurattajalle, ja koska naiset tuntevat suurinta seksuaalista vetovoimaa johtajia kohtaan, näiden miesten seksinsaanti vain kasvaa eksponentiaalisesti ylennyksen myötä.
Elämme ekstroverttien hallitsemalla planeetalla, ja kuten näet, vaikka he ovat parasiitteja, he ovat myös planeetan todellisia hallitsijoita. Sinä teet kaiken työt, mutta oletkin pelkkä orja.
ne kaverithan voisivat pitää sitä sosiaalista ja hauskaa ilmapiiriä työttömänä kotonaankin. Kenelle ne sitä ilmapiiriä pitää siellä työpaikalla? Ei siitä ainakaan mulle raatajalle ole mitään hyötyä.
Loistava kirjoitus. Dilbertiä jokusen vuosikymmenen takaa aiheesta:
http://dilbert.com/strips/comic/1994-01-11/
Hahaha, tuo sarjis osuu kyllä meikäläiseen, on tammikuulta 1994 jolloin olin juuri äskettäin täyttänyt 19v, olin nuori, sinkku, no en tiedä olinko hauska mutta osani tuli kuin tulikin olemaan vaan se näkymätön työläinen... :-/
Tuntuupas ihan hitsin epäreilulta.
Olen ekstrovertti, mutta joka hemmetin projektin olen saanut A) aloittaa B)patistella muita C) tehdä loppujen lopuksi itse 60%, kun loput kolme henkeä on niin herkkiä ja älykkäitä miehiä.
Jospa sanoisinkin itseni irti?
Nähtäisiin kuinka introvertit hoitaa projektit kotiin.
Olen joskus haaveillut että irtisanoutuisin ja joku niistä pelehtijämiehistä joutuisi tilalleni tähän näkymättömään työpisteeseen, arvelen että ei kovin kauan sietäisi tätä hommaa...
Usein mielestään korvaamattomat henkilöt käytännössä lamauttavat muun ryhmän toiminnan laskien työtehoa.
Hyvä pointti. Ylidominoiva "alfa" voi lamauttaa ryhmän työskentelyn, kun ei anna muiden edes yrittää. Muut turhautuvat varsin nopeasti ja lakkaavat yrittämästä, kun asemansa puolesta pelkäävä epävarma alfa dominoi eikä anna muiden yrittää tai tehdä mitään loppuun.
Epävarma alfa ei tunne oloaan turvalliseksi, jos joku ei pure toista niskasta ja osoita omaa asemaansa. Jos he eivät pure toista niskasta, jonkun täytyy purra heitä niskasta. Aito autonomisten yksilöiden välinen pyöreänpöydän yhteistyö on mahdottomuus näille pyramidihierarkiaan jämähtäneille primitiivialfoille, joille johtaminen on pakkomielle.
Herääkin kysymys, onko erkkitäti 100% varma ettei hän ole tukahduttavan dominoiva, mutta samalla kuitenkin epävarma asemastaan ryhmässä. Siksi hän huomaamattaan päsmäröi, jolloin muut antavat erkkitädin tehdä työt yksin, kun yhteistyö on kerta mahdottomuus.
ATM = Asiallisen Tylsä Mies
Rakkaalla lapsella on monta nimeä:)
Aivan Tajuttoman Magee
Järjettömän ihastunut korkeintaan kerran tai kaksi. Tavanomaisen ihastunut ehkä arviolta kolme tai neljä kertaa. En pidä itseäni minään tajuntaa räjäyttävänä tyyppinä, varmaankin aika harva mies pitää. Yleisesti ottaen uskon että oma kiinnostavuustasoni on pitkälti sidoksissa omaan senhetkiseen mielialaani. Jos ajattelen positiivisesti itsestäni eikä mikään erityinen paina mieltä niin tiedän onnistuvani paljon paremmin noissa tilanteissa kuin jos olisin synkkänä ja allapäin.
Mitä eroa on tavanomaisen ihastuneessa ja järjettömän ihastuneessa? Voit hyvinkin olla tajunnan räjäyttävä tyyppi jollekin naiselle. Kysymys vielä toisinpäin, oletko huomannut tai kuullut jotakin kautta, että joku nainen olisi ollut todella ihastunut sinuun?
Me epäkiinnostavat miehet (ätmit) emme koskaan ole niitä miehiä jotka räjäyttävät naisen tajunnan. Parhaimmillaan voimme olla punnittuja järkivalintoja etuja ja haittoja mietittäessä. Naiset eivät fantasoi meistä sen enempää kuin fantasioivat aamupalasta tai mukavista farkuista.
Pakko kyllä valaista tilannetta sen verran että sain tässä hiljaittain kaveripyynnön faceen yhdeltä nätiltä ja mukavalta naiselta, josta itsekin olen jonkin verran kiinnostunut. Tuntuu viihtyvän seurassani mutta tuskinpa hänen tajuntaansa olen toistaiseksi onnistunut räjäyttämään...
Osittain toi pitää paikkansa. Siis suurin osa nettideiteistäni on vaan ollut sellaisia että on ollut fiilis että eipä tuo nyt ole kovin erikoinen nainen. En ole siis innosta puhkunut niillä deiteillä. Olisin varmasti ollut silti valmis suhdetta kokeilemaan jos olisin saanut mahdollisuuden.
Sitten joistain on ollut fiilis että en oikeastaan halua yhtään, mutta jospa tuo nyt olisi valmis ottamaan, niin ehkä voisi kokeilla. Rehellisesti kyllä nämä deitit olen itse puolitietoisesti sabotoinut. Heti kun nainen on antanut jonkin pienenkin syyn mihin olen voinut antaa rehellisen mutta varmasti naisen kanssa epäyhteensopivan vastauksen, olen heittänyt sen peliin. (Sen sijaan että olisin vain valehdellut tai kaunistellut asiaa.)
Elämässäni olen vain pariin naiseen oikeasti ihastunut. Eipä niistä ole mitään tullut. Ei se ihastus ole yhtään helpottanut niiden naisten lähestymistä, vaikka luultavasti olen antanut hieman hymyileväisemmän ja iloisemman kuvan niiden naisten seurassa.
Sitten on myös ollut naisia jotka ovat ilmeisesti ihastuneet minuun. Mutta ovat olleet varattuja tai sellaisia, joita en vain itse ole yhtään halunnut.
Suoraan sanottuna yleenä se näyttää menevän niin päin, että kun tiedän naisen olevan varattu, tai muuten niin vastenmielinen etten halua suhteeseen, niin käytökseni naisen seurassa sitten muuttuukin paljon rennommaksi ja ehkä hieman humoristisemmaksikin. Ja ilmeisesti se välinpitämättömän rento suhtautuminen sitten alkaakin vetämään niitä naisia puoleensa.
Täysin järjetön tilanne, mutta ehkä looginen kun ymmärtää että nimenomaan niiden kiinnostavien naisten seurassa panokset ovat kovemmat ja siksi on vaikeampi olla rento "oma itsensä" kun alkaa liikaa jännittämään sitä mitä se toinen ajattelee. Varattujen naisten seurassa meneekin sitten mukavasti kun ne ovat vain kavereita siinä missä miespuolisetkin.
Varmaan samasta syystä mm. muutamat miespuoliset työkaverit ovat joskus aikoinaan kuvitelleet että olisin varsinainen naistenmies. Työkavereiden kesken kun olllaan sillä omalla comfort zonella, tutuissa asioissa mistä tiedän paljon, ja sellaisten tuttavien parissa, joiden kanssa juttelusta en stressaa. Olen myös ollut työpaikallani pari vuotta useimpia muita työntekijöitä vanhempi ja olen ollut johtavassa asemassa - ja siten niissä ympyröissä tietyllä alfastatuksella. Siitä sitten saa tietynlaisen itsevarman kuvan minusta. Työn ulkopuolella, ja naisasiossa, totuus onkin sitten täysin toinen.
Juu tylsyys on atm:ten suojelukeino naisen kiinnostusta vastaan. Not.
Moni ujo ihastunut mies saa vain epämääräisen stalkerin maineen.
Muutenkin nämä tajunnan räjäyttävä, kipinöinti, kemia ovat lähinnä naisten harlekiinihömppää.
En pysty kuvittelemaan, että hakeutuisin ihastuksen kohteen seuraan pakonomaisesti, flirttaisin kaksimielisesti tai en pystyisi pitämään näppejä hänestä erossa. Kukaan nainen ei ole vuosiin ollut kiinnostunut minusta muuten muuten kuin työasioissa tai asiakkaana, joten jätän heidät rauhaan ja saan palkkioksi samanlaista ystävällistä kohtelua. Mieheltä, joka ei ole erityisen komea tai sosiaalisesti taitava, odotetaan erityisesti asiallisuutta.
Olet aivan oikeassa. Youtubesta löytyy noita naisten "creepy guy" -tilityksiä, ja niissä aina puhutaan juuri videon naisen mielestä epäkiinnostavasta miehestä, joka flittailee kaksimielisesti ja hakeutuu pakonomaisesti seuraan.