Kysytäänpäs nyt karppaajilta että jos vaikka esimerkiksi lautasmallia noudatetaan kuten THL suosittelee onko se jotenkin terveydelle vaarallista mielestänne? Ja siihenhän ei kuulu limsat, karkit tai muutkan pullat tai roskaruoat eikä höttöhiilarit. Minulla ei ole mitään VHHta vastaan kukin syököön miten parhaaksi.
Ja toinen kysymys miten sen VHHn sitten määrittelee. Tuntuu että on kaksi koulukuntaa toiset ovat vähentäneet hiilihydraatteja mutta eivä suinkaan ole alkaneet syömään samalla todella paljon rasvaa kuten tämä äänekkäin ja ärhäkkäin koulukunta jota Puustinen ja Mattila kirjoituksista päätellen edustaa. Näyttää olevan VHH-guruillakin aivan päinvastaisia ajatuksia VHHsta keskenään.
Ja toinen kysymys miten sen VHHn sitten määrittelee. Tuntuu että on kaksi koulukuntaa toiset ovat vähentäneet hiilihydraatteja mutta eivä suinkaan ole alkaneet syömään samalla todella paljon rasvaa kuten tämä äänekkäin ja ärhäkkäin koulukunta jota Puustinen ja Mattila kirjoituksista päätellen edustaa. Näyttää olevan VHH-guruillakin aivan päinvastaisia ajatuksia VHHsta keskenään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
hiilari on hiilari kuitenki, ja virallisessa lautasmallissa sitä on liian paljon.
Saman verran kuin hehkutetussa Välimeren (esim. Kreetalaisessa) ruokavaliossa.
On tosi, että monet karppaajat pelkäävät edelleen syödä luonnon rasvoja.
Mistä tämä johtuu? Tulos on 50 vuoden pelottelu politiikka luonnon rasvojen terveellisyydestä joka taas on seuraus teollisuuden rahapolitiikasta.
Tästä tuloksena eri sairaudet ovat vain lisääntyneet margariinin ja vähärasvaisten maitotuotteiden kasvavasta suosiosta huolimatta.
Itse vaihdoin margariinit voihin tuloksena veriarvojen parantuneet lukemat.
Hiilari ei ole hiilari siinä mielessä, että osassa ruuista (esim. kasvikset) hiilareiden kylkiäisenä tulee paljon muuta hyvää (antioksidantteja, vitamiineja, hivenaineita, kuituja...). Jopa hedelmät suuresta sokeripitoisuudestaan huolimatta kuuluu tähän ryhmään.
Yhä etenevissä määrin ihmiset saa oireita maito- ja/tai viljatuotteista (astmaa, iho-oireita, kroonista nuhaa, vatsa- ja suolistovaivoja...). Tästä syytä vilja- ja maitotuotteisiin perustuva lautasmalli on terveydelle vaarallista. Ruokavalion pitäisi pohjautua ei-tehotuotettuun lihaan (ja kalaan, kanaan ym.), (luomu)kasviksiin ja rasvoihin, ei vilja- ja maitotuotteisiin. Kun ruokavalion perusta on oikea, keho kestää pienen määrän "höttöhiilareita" (johon itse luen myös täysjyvätuotteet).
Mulle VHH tarkoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, jossa hiilihydraatin määrä on selvästi alle THL:n suositteleman. Energiavajaus korjataan rasvalla ja proteiinilla. Rasvaa ei pelätä, mutta sillä ei myöskään läträtä. Rasvanlähteitä on monipuolisesti, sisältäen mm. pähkinät ja öljyt, mutta myös rasvaisemmat lihanosat. Mun mielestä hiilarin sopivuus on kiinni ihmisestä ja hänen aktiivisuudestaan, joten mitään yleissopivaa ylärajaa hiilihydraatin saannille ei voi antaa. Enemmänkin kiinnittäisin huomioita siihen, että syöty ruoka on mahdollisimman vähän prosessoitua ja tuoretta, ravintorikasta ja omaan elämään sopivaa.
Hedelmissä ei ole valtavan paljoa sokeria. Tyypillisesti noin 10% eli syömällä yhden hedelmän a 200-300 g saa hiilihydraattia hiukan yli 20 g. Samaten viljoissa on paljon ravinteita.
Jos ihmisten ruokavalio pohjautuisi ei-tehotuotettuun lihaan niin sitä riittäisi noin 500 M ihmiselle. Yksi peltohehtaari meillä tuottaa noin 4 tn viljaa ja 2500 kcal annos viljaa on noin 800 g. Yhden peltohehtaarin tuotolla siis ruokkii noin 14 ihmistä vuodeksi. Heinän ravintoarvo on noin puolet viljasta (per hehtaari, sadon tonnimäärä on toki moninkertainen) ja lehmä kuluttaa noin 90% siihen syötetystä rehusta elintoimintoihinsa. Lopputuloksena on se, että yksi hehtaari elättää enää 0.7 ihmistä. Heinä kuluttaa myös suhteessa enemmän keinolannoitteita.
Toki karppaus kasviöljyillä ja -proteiinilla voi olla jopa ekologisempaa kuin viljoilla mutta suurin osa karppaajista käyttää paljon eläintuotteita.
Höttöhiilihydraatit ovat ravinteettomia ja nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja. Pahimmat ovat puhdistetusta viljasta tehty leipä ja ruokosokeri. Paras höttöhiilihydraatin määritelmä on matala glykeeminen indeksi.
Ihmisen hiilihydraatin kulutus on noin 130 g glukoosia päivässä plus liikuntaan kuluva. Ketoosissa hiukan matalampi eikä ketoosissa harrastetata rasittavaa liikuntaa. Jos glukoosin saanti on vähäisempää niin elimistö valmistaa puuttuvan määrän lähinnä proteiinista. Tuo selittää rasvaajien lihaksittomuuden, dieetti on syönyt ne aivojen ravinnoksi.
hp&v
satutunti jälleen menossa???
Onko se Veijo talonmies palannut metsästä? Ollaan jo kaivattu sinua.
"Ihmisen hiilihydraatin kulutus on noin 130 g glukoosia päivässä plus liikuntaan kuluva. Ketoosissa hiukan matalampi eikä ketoosissa harrastetata rasittavaa liikuntaa. Jos glukoosin saanti on vähäisempää niin elimistö valmistaa puuttuvan määrän lähinnä proteiinista. Tuo selittää rasvaajien lihaksittomuuden, dieetti on syönyt ne aivojen ravinnoksi. "
Onko tämä omaa kuvitelmaa vai ihan tutkittua tietoa? Treenasin kunnolla ja jopa hieman kasvatin lihamassaani ketoosilla aivan hyvin (hiilarit noin 50g päivässä), ilman mitään ongelmia. En ollut edes punttialoittelija ketoosille lähtiessäni, vaan omaan jo luonnostani keskimääräistä korkeamman lihasmassan. Keho voi tehdä glukoosia myös rasvasta ja jos syö tarpeeksi proteiinia, ei sitä glukoosia tehdä lihaksista vaan siitä syödystä proteiinista ja vain tarpeeseen.
Kuten jo kommentissani sanoin, hiilarintarve ja -sietokyky on mielestäni yksilöllinen. Jopa sinunkin kannattaisi hyväksyä se, että kaikki eivät tee ruumiillista työtä eikä kaikkia KIINOSTA treenata kovaa. Eikä kaikkien edes tarvitse, koska terveyttä ylläpitävä liikunta ei vaadi mitään erityistä puristusta. Miksi tämä tuntuu olevan niin vaikea ihmisten käsittää? Mutta tiedän myös kovaa treenaavia ihmisiä, jotka pystyvät harjoittelemaan, kehittymään ja palutumaan ilman maito- ja viljatuotteita. Palautumiseen vaadittavat hiilarit otetaan paremmista lähteistä, eikä hiilaria syödä yli oman tarpeen. Samat ihmiset eivät myöskään pelkää rasvoja, vaan käytössä on niin pähkinät kuin oliivi- ja kookosöljy.
"Jos ihmisten ruokavalio pohjautuisi ei-tehotuotettuun lihaan niin sitä riittäisi noin 500 M ihmiselle."
Ymmärrän kyllä reaalitetit. Siksi sanoinkin, että ruokavalion pitäisi pohjautua näihin, tosin lautasmalli on siltikin mielestäni väärin rakennettu korostaen liikaa viljatuotteiden merkitystä. Jokainen voi sitten tehdä omat valintansa sen suhteen, miten priorisoi oman hyvinvointinsa, ympäristön, ekologisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja maapallon kaikki muut ihmiset.
Kasviproteiinien ongelma on se, että toisin kuin eläinproteiinissa, esimerkiksi soijasta ei saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Lisäksi palkokasvien antiravinteet aiheuttavat usein suolisto-ongelmia (ilmavaivat eivät ole normaali olotila). Nykyiset maitotuotteet eivät nekään ole mitenkään erityisen hyvää ravintoa, prosessointi vie niistä kaikki suojaravinteet. Hedelmien sokeri on fruktoosia, joka nykytutkimusten mukaan on erittäin haitallista, oli sitten karppaaja tai ei.
Tuo 130 g glukoosia on tutkittua tietoa. Rasvan glyseroliosasta voidaan tehdä kyllä glukoosia mutta sitä on rasvoissa vain 5%-10% eikä konversio ole täydellinen vaan osa muutetaan rasvaksi. Ihminen käyttää levossa rasvaa noin 70% ja hiilihydraattia 30% energiantuotannostaan niin syntyvän glukoosin määrä on vain noin 10 g. Loppu glukoosi otetaan proteiinista noin 50% hyötysuhteella. Ketoosi laskee tarvittavan glukoosin määrää noin 30% eli noin 40 g.
Glukoosia tarvitsevat hermokudos ja verisolut. Hermokudos kuluttaa huomattavan osan ihmisen energiasta joten siksi sitä menee paljon. Hätätilassa hermokudos voi korvata osan glukoosin tarpeestaan ketoaineilla mutta vain noin 30%.
Jos treenaa tunnin päivässä kovalla syketasolla niin hiilihydraattia kuluu reilusti. Voimatreenin kesto on aika lyhyt eli siinä kuluu huomattavasti vähemmän glukoosia kuin kestävyysharjoittelussa.
Jos glukoosin nettotarve harjoitteluineen ja ketooseineen on 200 g ja nauttii 50 g hiilihydraattia päivässä niin tarvitaan 150 g glukoosia rasvasta ja proteiinista. Proteiinin osuus on tuosta sitten 140 g ja sen tuottamiseen tarvitaan 280 g proteiinia joka on aika reilusti.
Kasviproteiineja yhdistämällä saa kaikki välttämättömät aminohapot.
Palkokasvien ilmavaivat eivät johdu antiravinteista vaan kuidusta ja papujen sisältämästä lyhytketjuisesta hiilihydraatista, joka ei imeydy mutta kelpaa kyllä bakteerien ravinnoksi.
Maidossa ei ole mainittavasti muita hivenravinteita kuin A-vitamiinia ja kalsiumia:
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=600&lang=fi
Heikkilä tosin väittää raakamaidossa olevan paljon D-, E- ja K-vitamiineja mutta saadakseen riittävästi noita vitamiineja maitoa pitää juoda 10 l päivässä. D-vitamiinia ei tule edes silloin tarpeeksi, lehmä ei tarvitse ravinnostaan D-vitamiinia koska sitä kehittyy niillä karvatupissa riittävästi. Ne eivät myöskään tarvitse C-vitamiinia ravinnostaan.
Toki ihminen pärjää hyvin pienellä määrällä hiilihydraattia jollei tee mitään. Ketoosissa hiilihydraatin tarve on noin 90 g ja jos ravinnosta tulee 15E% proteiinia niin sitä on jo noin 100 g ja siitä saadaan noin 50 g glukoosia. Rasvasta vielä se 10 g niin ravinnosta ei tarvitse saada kuin 30 g.
"Heikkilä tosin väittää raakamaidossa olevan paljon D-, E- ja K-vitamiineja mutta saadakseen riittävästi noita vitamiineja maitoa pitää juoda 10 l päivässä."
Heikkiläkään tuskin käyttää ravinnokseen pelkkää maitoa. Verrattuna esimerkiksi kasviksiin, mereneläviin ja lihaan, maito on heikkoa ravintoa, ja monille aivan turha energianlähde etenkin ottaen huomioon sen aiheuttamat haitat.
"Kasviproteiineja yhdistämällä saa kaikki välttämättömät aminohapot."
Kyllä, mutta oikeasti on paljon yksinkertaisempaa ravitsemuksellisesti syödä vain se pihvi.
"Toki ihminen pärjää hyvin pienellä määrällä hiilihydraattia jollei tee mitään."
Mitä tarkoitat? Kyllä ihminen pärjää pienellä hiilihydraattimäärällä (~60g) vaikka tekisikin asioita, käy esimerkiksi töissä, kävelyllä, uimassa, kuntosalilla tai elokuvissa.
"Jos treenaa tunnin päivässä kovalla syketasolla niin hiilihydraattia kuluu reilusti. Voimatreenin kesto on aika lyhyt eli siinä kuluu huomattavasti vähemmän glukoosia kuin kestävyysharjoittelussa."
Nimenomaan JOS treenaa kovalla syketasolla. Hyvin iso osa ei treenaa. Eikä lähtökohtana pitäisi olla se, että he treenaavat. Ruokavalion pitää sopia oman elämän tarpeisiin, ei niin, että oman elämän pitää sopia jonkun standardin ruokavalion tarpeisiin. Lisäksi voidaan keskustella siitä, onko kovasykkeinen aerobinen harjoittelukaan itsessään edes terveellistä.
Ylläpidon idiootti.
Minun aamiainen: voissa paistettua makkaraa ja tupakki.
Veijo, mistä saisi vähähiilihydraattista norttia?
Ainoastaan yksi asiallinen karppaajan (8 1) vastaus.
Kertonee paljon fanaattisten sianrasvakarppaajien mielenterveydestä.
En pidä itseäni karppaajana sen kummemmin. En oikeastaan seuraa mitään erityistä ruokavaliota, syön oman kehon voinnin mukaan. Osa ruoka-aineista on jäänyt päivittäisestä ruokavaliosta pois (maito ja viljat), hiilareiden määrä vaihtelee päivittäin (vähän mielihalujen ja fyysisen aktiivisuuden mukaan, vaihteluväli on ehkä 30-150g). Syön rasvoja monipuolisesti, toisinaan käytän kermaa ja juustoa ruuassa. Jos mun ruokavalio pitää johonkin kategoriaan laittaa, sanoisin sen olevan enemmän paleota.
Motivaatiosta voin sen verran sanoa, että muutama vuosi sitten oli kova laihdustustarve (yli 30kg ylipainoa). En saanut laihdutettua lautasmallin mukaisella ruokavaliolla ja kovalla treenillä, koska kävin koko ajan ylikierroksilla (liian kova treeni enkä saanut kunnolla nukuttua, eli ei lautasmallin mukaisella ruokavaliollakaan välttämättä treenata kovaa). Taustalla on mm. ylikuntoon treenaamista, treenaamisen lopettaminen kuin seinään, siitä seurannut lihominen ja lopulta burnout. Aloin kiinnostua ruokavalioista ja laihdutin ketoosilla. Muita ketoosin etuja oli mm. ihon parantunut kunto (ei näppylöitä), hävinneet vatsavaivat (lähinnä turvotus ja ilmavaivat) ja kroonisen nuhan häviäminen.
Nyt kun kiinnostaa taas liikuntakin enemmän, pyrin siihen, että ruokavalioni tukee jaksamista paitsi treenissä, myös muussa elämässä. Aina välillä tulee syötyä huonommin ja sen huomaa lopulta olossa (maitotuotteista menee iho huonoon kuntoon ja viljoista tulee vatsaoireita). Mun mielestä nämä on vähän sellaisia juttuja, että jokaisen tulisi kokeilla itse, millainen se oma optimaalinen ruokavalio on. Suomessa on niin paljon ihmisiä, jotka voisivat voida paremmin ja ruokavalio on iso osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Jeps. Ei ole yhtä kaikille sopivaa ruokavaliota. Täysjyvävilja on sinänsä terveellistä mutta 2% ihmisistä kärsii keliakiasta ja 10% ärtyneestä suolistosta eikä heille sitten käy täysjyvävilja. Suurelle osalle heistä ei käy sitten maitokaan.