Tislauskiviä

Mikä on "tislauskivi"? Olen opiskellut kemiaa ja suorittanut siitä tutkinnonkin mutta en vielä ole kuullutkaan sanaa tislauskivi.
Taitaa olla jokin pseudotieteellinen termi. Jos kemian tiedot ovat tuota tasoa niin voidaan jo puhua tietojen täydestä puutteestä.
EI tislausprosessissa mitään tislauskiviä tarvita. Tislausprosessi on varsin yksinkertainen: nostetaan nesteen lämpötila kiehumispisteen yläpuolelle (höyrystyy) ja annetaan sitten taas jäähtyä (lauhtua) takaisin nesteeksi.

Korvikkeeksi taitaisi sopia jokin kunnon kemian oppikirja.

Vai olet kemisti, etkä tiedä midtä tuo puhuu.. kiehumiskivistä lienee kyse.. mutta ei siinä salapoltossa mitään kiviä tarvita, se on kyllä totuus..kivilla on tarkoitus saada lämpö jakaantumaan tasaisemmin astiassa..

Proffa jatkaa, että pihalta kerättyjä pikkukiviä voi käyttää oluenteossa aivan mainiosti, kiehunnan aloittamisen helpottamiseksi, ilman että litku palaa pohjaan..

Esimerkiksi posliinin kappaleet ovat hyviä kiehumakiviksi. Kiehumakivien käyttö perustuu kaiketi etupäässä ylikuumenemisen ehkäisyyn, jolloin ei tule turhaa roiskintaa, vaan tasainen pulputus. Posliinin murtopinnassa lienee hyviä kuplan aihioita.

"Kriittinen piste on se piste faasidiagrammissa, jossa neste-kaasu-tasapainokäyrä loppuu. Kriittisen pisteen yläpuolella erilliset neste- ja kaasufaasi häviävät ja aine on yhdessä faasissa, jota kutsutaan ylikriittiseksi fluidiksi. Lähestyttäessä kriittistä pistettä neste- ja kaasufaasin välinen entalpiaero (höyrystymislämpö) pienenee, kunnes kriittisessä pisteessa höyrystymisentalpia on nolla. Sama koskee neste- ja höyryfaasin välistä tiheyseroa.

Kriittisen pisteen avulla on myös erotettu käsitteet höyry ja kaasu toisistaan. Höyrystä puhutaan silloin, kun faasin lämpötila on kriittisen lämpötilan alapuolella. Höyry voidaan aina tiivistää nesteeksi kohottamalla sen painetta. Jos aineen lämpötila on suurempi kuin sen kriittinen lämpötila, sitä ei voida nesteyttää.

Veden kriittisessä pisteessä lämpötila on 374 °C ja paine 221 baaria. Kriittisen pisteen lämpötilaa ja painetta kutsutaan kriittiseksi lämpötilaksi (Tc) ja kriittiseksi paineeksi (Pc)." (osalainaus Wikipediasta)

Ihan oikeasti tämä ei ole kemiaa vaan liittyy fysiikkaan. Mutta kemiassa kyllä käytetään paljon tislausprosesseja. Tislaajien on syytä muistaa nämä perussäännöt. Tislauksen perussääntö onkin kiehumislämpötilan tietäminen, kun tämän muistaa niin tislaukset onnistuu.

No oikea vastaus on tässä:
Pihistetään mutsilta kukkaruukun keraaminen lautanen. Siis sellainen savesta poltettu. Pilkotaan se 5mm muruiksi. Se on siinä.

Kukkaruukku on juuri sellainen materiaali, jota Liebigkin käytti.

Oluen ystävänä minä nautin oluen mausta enkä kivien pureskelusta. En ymmärrä lainkaan tislauskivien käyttöä oluen valmistuksessa?
Oluen valmistusprosessiin liittyy oluthiiva eli se on tavallinen käymisprosessi.
Miten ne tislauskivet mitenkään liittyy käymisprosessiin? Hiivathan sen tekee.

Ja jos lämpötila nousee liian korkealle niin ne hiivasolut kuolee ja prosessi pysähtyy siihen paikkaan. Kyllä se oikea lämpötilan valvontatapa on kunnon termostaatti eikä mikään kivikuorma.
Ette taida olla ollenkaan perillä oluen valmistuksesta? Kunnon olut tarvitsee vain vettä, maltaita ja hiivaa (ja makuaromiksi humalia) ja käymisaikaa. Ja hiivojakin on kahdenlaisia eli puhutaan pinta- ja pohjahiivoista.

pitääkö tyypin nimenomaan olutta valmistaa???

Jos on ylimääräinen vaikka erlenmeyer pullo niin lyö se palasiksi seinään ja avot, kokemuksesta tiedän että sopivan kokoiset lasin kappaleet toimivat hyvin