Raamatun mukaan Herran Henki....

Eeva -Maija

Raamatun mukaan Herran henki lepää viimeisellä ajalla pohjoisella maalla.
En satu muistamaan nyt paikkaa mistä se löytyy.
Haluan mielipiteitä kumminkin tästä raamatunlauseesta ja siinä olevista sanoista.

1. Herran henki?

2. lepää?

3. viimeinen aika?

4. pohjoinen?

5. maa? (valtioko vai alue?)

Olkaapa hyvä.
Keskustelua mieluiten vaikka jokaisesta kohdasta erikseen, miten ne käsitetään tässä lauseessa.

33

2934

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • el-kirahwi

      Kohdan nro 3 voi pyyhkiä pois, koska Raamatussa ei siinä kohdassa lue mitään viimeisestä ajasta. Kyseinen paikka löytyy Sakarian kirjasta, mutta en muista tarkempaa paikkaa.

      • kelvollinen

        Ei ole kovin väärin vaikka niin kirjoitetaankin,että lopun- tai viimeisinä aikoina, näinhän asia käytännössä kuitenkin on. Toiseksi myöskin jotkut kirkkoisät ovat tämän juuri noin ymmärtäneetkin.


      • näyttää tältä

        Sakarja 6:
        1 Ja minä taas nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä olivat neljät rattaat, jotka lähtivät kahden vuoren välistä; ja ne vuoret olivat vaskiset vuoret.
        2 Ensimäisten ratasten edessä olivat ruskiat orhiit, ja toisten ratasten edessä mustat orhiit;
        3 Mutta kolmanten ratasten edessä valkiat orhiit, ja neljänten ratasten edessä kirjavat, väkevät orhiit.
        4 Ja minä vastasin ja sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: minun herrani, mitä nämät ovat?
        5 Ja enkeli vastasi ja sanoi minulle: ne ovat neljä tuulta taivaan alla, jotka tulevat ulos, astumaan kaiken maan hallitsian eteen.
        6 Jossa ne mustat orhiit, ne menivät pohjaa päin, ja valkiat noudattivat niitä; mutta kirjavat menivät etelää päin.
        7 Ja ne väkevät läksivät ja menivät ympärinsä, niin että he kaikki maat vaelsivat. Ja hän sanoi: menkäät ja vaeltakaat maata ympäri; ja he vaelsivat maan lävitse.
        8 Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.


      • ymmärrättekö?
        näyttää tältä kirjoitti:

        Sakarja 6:
        1 Ja minä taas nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä olivat neljät rattaat, jotka lähtivät kahden vuoren välistä; ja ne vuoret olivat vaskiset vuoret.
        2 Ensimäisten ratasten edessä olivat ruskiat orhiit, ja toisten ratasten edessä mustat orhiit;
        3 Mutta kolmanten ratasten edessä valkiat orhiit, ja neljänten ratasten edessä kirjavat, väkevät orhiit.
        4 Ja minä vastasin ja sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: minun herrani, mitä nämät ovat?
        5 Ja enkeli vastasi ja sanoi minulle: ne ovat neljä tuulta taivaan alla, jotka tulevat ulos, astumaan kaiken maan hallitsian eteen.
        6 Jossa ne mustat orhiit, ne menivät pohjaa päin, ja valkiat noudattivat niitä; mutta kirjavat menivät etelää päin.
        7 Ja ne väkevät läksivät ja menivät ympärinsä, niin että he kaikki maat vaelsivat. Ja hän sanoi: menkäät ja vaeltakaat maata ympäri; ja he vaelsivat maan lävitse.
        8 Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.

        Ilman Pyhän hengen valoa va vaikutusta lienee mahdotosta selittää tätä tekstikappaletta.
        Vl-joukosta löytyy sellaisia jotka pystyvät tähän.


      • kyllästyttää turhat jaaritu...
        ymmärrättekö? kirjoitti:

        Ilman Pyhän hengen valoa va vaikutusta lienee mahdotosta selittää tätä tekstikappaletta.
        Vl-joukosta löytyy sellaisia jotka pystyvät tähän.

        Joo, kyllähän vanhoillisia satusetiä on aina ollut. Kummasti vaan vanhoillisten pyhä henki osaa selittää kaiken vanhoillisille sopivaksi.
        Siinä ei haittaa, vaikka totuuttakin vähän muunneltaisiin ja mustakin osataan selittää vaikka valkeaksi, ei vaan oikein enää pure minuun.


    • vl.kaveri

      1. Jumalan Pyhä henki = Herran henki. Herran henki asuu uskovaisessa ihmisessä.

      2. On siis siellä.

      3. Lopun aika, eli aika vähän ennen tuomionpäivää.

      4. Pohjoinen = tiedätte kyllä missä pohjoinen on

      5. alue. On uskovaisia muuallakin, kuin vain pohjoisessa, mutta eniten uskovaisia(siis jos ei lasketa lapsia) on pohjan maalla, jossa myös Pyhän hengen ääni kuuluu kovasti.

      • Eeva-Maija

        vaikken kaikkea oikein ymmärräkään.Titäisi olla selitykselle myös selitys.


      • älä viitsi olla tollo

        ja olet sinäkin aika satusetä=)


    • Ruunan kummi

      Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.

      Kaksi hevosta valkea ja musta, Jumalan huone ja kansamme kirkko.

      • Eeva-Maija

        jokin selitys kysymyksieni kohtiin?


    • reinhard

      No onkait tätä viimeistä aikaa jo eletty vaikka kuinka pitkään.
      Jo vuodesta 1840 on maailmanloppua ja Kristuksen takaisintuloa odoteltu.
      Jo opetuslapset odottelivat Mestariaan palaavaksi, koska hän lupasi tulla pian.
      Muistan, kuinka 1960 luvulla seuroissa saarnattiin, että maailmanloppu tulee kuitenkin ennen vuotta 2000, mutta tarkempaa tietoa ei ole.

      Saarnamiehet käytti raamatunpaikkaa, jossa oli näin: "Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei yksiskään liha pelastuisi !"

      Jostain kumman syystä kyseistä raamatunpaikkaa tulkittiin niin, että Jumala on joutunut lyhentämään päätöstään maailmanlopusta ja että vuosi 2000 oli joku maaginen raja.

      Minäkin laskeskelin silloin, etten ehdi elää kovin vanhaksi ennen maailmanloppua.

      Vähän jokainen uskonto on sortunut samaan, eli maailmanlopun ennustamisiin.

      Nyt eletään jo kolmatta vuosituhatta ja täällä sitä vain kiistellään oikeasta uskosta.

      Entäpä jos maailmanloppua ei tulekkaan, onko uskosi silloin turhaa.

      Jo sotien aikaan mummoni ja vaarini olivat uskoneet, että nyt ne viimeiset ajat on käsillä, kun saahaan kuulla sotien melskettä joka puolelta maailmaa.
      Mummoni oli hyvin harras uskovainen.
      Muistan, kun seisoimma mummoni kanssa pihamaalla katsellen taivaalle kumpupilviin.
      Mummoni sanoi: "Tuolla pilvenreunalla se minäkin kohta katselen tänne maan päälle.
      Mummoni uskoi, että tähtitaivas on taivaan lattia,joka on reikiä täynnä, niin että valopilkkuja pääsee tuikkimaan lattian läpi.

      Mummoni ja vaarini lauleskelivat iltaisin kamarissaan siionin lauluja, joita me penskat hartaina kuuntelimme.
      Maailmanlopun asiat olivat heillä usein puheenaiheena.
      Se oli pelottavaa pienen lapsen sellaisia kuulla, sillä itse vaivuin monasti epätoivoon kadottaen elämänhaluni.

      • Yli 2000 vuotta

        Itse asiassa koko uudenliiton aika on yhtä viimeistä aikaa raamatunkin mukaan.


      • tuota noin
        Yli 2000 vuotta kirjoitti:

        Itse asiassa koko uudenliiton aika on yhtä viimeistä aikaa raamatunkin mukaan.

        >Itse asiassa koko uudenliiton aika on yhtä viimeistä aikaa raamatunkin mukaan


      • Eeva-Maija

        Sen minäkin olen lukenut merkeistä ennen loppua että kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan. ensimmäinen on jossain määrin toteutunutkin, mutta valtakuntaa vastaan ei.
        Minun järjen mukaan se tarkoittaa suurinpiirtein maailmansotaa, eli seuraava olisi kolmas maailmansota, joka sekin on tulossa ennen loppua.


      • Asko
        tuota noin kirjoitti:

        >Itse asiassa koko uudenliiton aika on yhtä viimeistä aikaa raamatunkin mukaan

        1. Joh.2.18 Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niin kuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut, siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika.

        Näin Apostoli Johannes ilmoittaa viimeisestä ajasta ja sen merkeistä, joista yksi näkyvin esimerkki on juuri anrtikristuksien tuleminen eksyttääkseen monia vääriin oppeihin.


      • Asko minäkin
        Asko kirjoitti:

        1. Joh.2.18 Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niin kuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut, siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika.

        Näin Apostoli Johannes ilmoittaa viimeisestä ajasta ja sen merkeistä, joista yksi näkyvin esimerkki on juuri anrtikristuksien tuleminen eksyttääkseen monia vääriin oppeihin.

        Saanko kysyä:
        Mistä moinen Antikristus muka tulee???


      • reinhard
        Asko minäkin kirjoitti:

        Saanko kysyä:
        Mistä moinen Antikristus muka tulee???

        Seuraavass pitkässä artikkelissa on sinulle roppakaupalla tietoa antikristuksesta.

        Antikristus on langennut kristillinen johtaja
        Raamatun ennustukset Antikristuksesta toteutuvat silmiemme edessä. Hän on paholainen, joka on pukeutunut valkeuden enkeliksi. Hän hurmaa kaikki muut paitsi ne jotka tuntevat Raamatun Jeesuksen.

        Hän on yksi meistä
        "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme..." 1Joh2:18

        Kaikkien kristillisten yhteisöjen piirissä on todellisia Jeesuksen seuraajia, joita minä kunnioitan. Silti puhun meidän hengellisten kotiemme antikristillisyydestä, koska vain totuus tuo rakkauden ja valhe johtaa rakkaudettomuuteen. Raamatun Jeesus on Totuus.

        Valtion ja uskonnon petomainen liitto Kaksi petoa
        Ilmestyskirjan 13 luku kertoo kahdesta pedosta, ensimmäinen nousee merestä ja toinen nousee maalta. Merestä nouseva kymmensarvinen peto on poliittinen johtaja ja maalta nouseva kaksisarvinen peto on kristillinen johtaja. Monet kristilliset kirjat ja saarnat pyörivät vain tämän poliittisen pedon ympärillä. Usein viitataan vain kuin ohimennen väärään profeettaan, joka on tuo maasta nouseva peto. Mistä tiedät, että tuo maasta noussut peto on meistä uskovista lähtöisin? "Sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme." Ilm.13:11

        Jeesus vertaa opetuslapsiaan lampaisiin ja sarvet kuvaavat johtajuutta. Myös Jeesusta itseään sanotaan Jumalan Karitsaksi. Antikristus on siis pastori, saarnaaja tai piispa. Hän on susi lammasten vaatteissa, koska hän karitsansarvisena "puhuu niinkuin lohikäärme." Uskonnollinen peto saa ihmiset kumartamaan poliittista petoa. Asetelma on kovin tuttu myös historiasta.

        Antikristuksen henki on koko ajan vaikuttanut seurakunnissa Paholainen seurakunnassa
        Tuo väärä profeetta saarnaa Jumalan sanaa, niin kuin paholainen saarnasi Eevalle paratiisissa, tai Jeesukselle erämaassa. Hän tulkitsee Raamattua suurella viisaudella.

        Paavali tiedosti Paholaisen vaikutuksen seurakunnassa varoittaessaan "toisen Jeesuksen" saarnaajista: "Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. Mutta minä en katso itseäni missään suhteessa noita isoisia apostoleja huonommaksi." 2Kor.11:3-5 Tuo kaksisarvinen peto on siis "isoinen apostoli".

        Raamatun Jeesus vastaan toiset Jeesukset. Eksyttäjä on lähellä
        Jeesus sanoo apostoli Juudaksesta Joh.17:12: "kadotuksen lapsi". Paavali sanoo Antikristuksesta saman nimen 2 Tess.2:3. Sekä 2Tess.2:3 että Ilm.13 kuvaavat kadotuksen lapsen samalla tavalla: "jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä." 2Tess.2:9 "Se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden." Ilm.13:13

        Juudas Iskariot on siis esikuva Antikristuksesta. Sen täytyi olla Jeesukselle tuskallista, että yksi hänen apostoleistaan oli paholaisen vallassa. "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele." Joh.6:70 Yhtä lähellä kuin Juudas oli Jeesusta on Antikristus lähellä meitä, jotka olemme Jeesuksen seuraajia tässä lopun ajassa. Kukaan Jeesuksen oma ei säästy tässä ajassa siltä tuskalta, että antikristillisyys on lähellä meitä.

        Maailman hallitus ja ekumeeninen kirkko ovat petoja. Kaksisarvinen ja kymmensarvinen peto
        Jumalan kansan huomio on usein voimakkaasti kiinnittynyt kansojen mereen, josta voidaan jo nähdä pedon alkavan nousta. EU on osa yhdentyvää maailmaa. Merestä nousseen pedon valtaan annetaan "kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot" Ilm.13:7 Kymmensarvinen peto on siis todellinen koko maailman valtakunta, mutta maasta nouseva peto on suuri uskonnollinen valta. Jos tarkkaat maalle (=seurakuntaan), voit nähdä merkkejä kaksisarvisen pedon noususta. Ekumenia on liikehtimistä kohti kaksisarvisen hallitsemaa maailman kirkkoa.

        Antikristillisyydessä korostetaan voimaa ja ihmeitä mieluummin kuin vanhurskautta. Siinä vaaditaan enemmän alamaisuutta hengelliselle johtajalle ja kirkon perinteelle kuin kuuliaisuutta Jeesuksen Herraudelle. Itsensä korottaminen, "lihan mukaan kerskaaminen", ja rahan ahneus julistajan käyttäytymisessä ovat varmoja merkkejä antikristillisyydestä. Juudaskin varasti Jeesuksen kukkarosta.

        Aito Kristus on seitsemän sarvinen. Jeesuksella on seitsemän sarvea
        Antikristus on kaksisarvinen Karitsa, kun Jeesus Kristus on seitsemän sarvinen Karitsa. "Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea,..." Ilm.5:6
        On siis viisi ominaisuutta Jeesuksen voitelussa, jotka puuttuvat antikristillisestä julistuksesta. Ne ovat Herran Henki, Ymmärryksen Henki, Neuvon Henki, Tiedon Henki ja Herran Pelon Henki. Kaksi seitsemästä, jotka korostuvat niin, ettei viiden puuttumista moni huomaa, ovat Voiman Henki ja Viisauden Henki. Katso Jesaja 11:2.

        Tuo karismaattinen, ihmeitä tekevä julistaja lankeaa samaan kuin paholainen aikanaan. Hän ylpistyy sydämessään saamastaan suuresta voitelusta. "laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala." 2Tess.2:4

        Jumalan seurakunta on nykyään Jumalan temppeli. "Te olette Jumalan temppeli" 1Kor.3:16 "Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli..." 2Kor.6:16 Antikristus asettuu siis Jumalan seurakuntaan ja korottaa siellä itsensä Jumalaksi.

        Antikristus korottaa itsensä Jumalaksi. Ylpeys voi muuttaa uskovan pedoksi!
        Jeesuksen mieli on: "Joka ei, vaikka Hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen." Fil.2:6

        Sana, joka saa uskovaisen hylkäämään Jeesuksen nöyryyden, on siemen, joka voi muuttaa hänet pedoksi. Jokainen sana, joka yllyttää hengellistä johtajaa herrana hallitsemaan seurakuntaa, on kyykäärmeen siemen. Kun tämä siemen kasvaa hänen sydämessään, niin hänestä tulee petosaarnaaja. Heistä Jeesus on sanonut: "Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt,..." Matt.23:33 Eräs tällainen ylpeyden sana sanoo, että saarnaaja on kuningas seurakunnassaan tai että seurakunnan johtaja korotetaan yli muiden vanhimpien. Oikea hengellinen johtaja sanoo: "Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja." 1Kor.11:1 Hän ei vaadi itselleen arvonantoa, vaan on kaikkien palvelija.

        Ylpeys käy luopumuksen edellä.

        Joka ei anna kunniaa Jeesukselle seurakunnassa, myy itsensä luopumukselle. Ylpeys hapatti seurakunnat
        "Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että Hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden." 2Kor.4:5

        Ihminen, Jeesus Kristus on Jumala. Raamatussa sana Herra (hebreaksi Jahve), tarkoittaa Jumalaa. Vaikka herra voi tarkoittaa myös ihmistä, niin se herra on alkutekstissä eri sana. Jos joku on Jeesuksen Kristuksen oma niin hän on Jumalan lapsi. Uskovainenkin on siis jotain jumalallista. Jeesus kutsuu opetuslapsiaan veljikseen. Jumalan lapsella on siten suuri kiusaus alkaa julistaa itseään.

        Mitä Paavali tarkoitti itsensä julistamisella? "Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus..." 1Kor.5:6 Millainen itsensä kehuminen on "vanhaa hapatusta"? Paavali antaa siitä esimerkin 2Kor.11:17- : "Mitä nyt puhun, kun näin suurella luottamuksella kerskaan, sitä en puhu Herran mielen mukaan, vaan niin kuin mieletön. Koska niin monet kerskaavat lihan mukaan, niin kerskaan minäkin..."

        Sitten hän luettelee mitä kaikkea hän on Jumalan valtakunnan työssä tehnyt ja miten paljon hän on kärsinyt Jeesuksen tähden. Tällainen Herrasta todistaminen on lihallista puhetta ja turmelee useiden uskon. Vähäinen hapatus hapattaa koko seurakunnan.

        Evankeliumista luopuminen ei yleensä tapahdu opillisesti, vaan "lihan mukaan kerskaamisella". Jumalan laatiman pelastussuunnitelman pääperiaate on : " ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä." 1Kor.1:29

        Sydän, johon kerran loisti Kristuksen kirkkauden evankeliumi, pimentyy ihmiskunnian tavoittelusta. "Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, Hänen, joka on Jumalan kuva." 2Kor.4:4

        Vanhoja porttoja

        Keski-ikäisiä porttoja
        Luopumuksen historiaa
        Alkuseurakunnassa tunnustettiin usko Jeesukseen sanomalla "Jeesus Kristus on Herra." Kirkkoisät muuttivat tuon tunnustuksen Jeesus-keskeisestä minä-keskeiseksi: "Minä uskon Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ja pyhän Katolisen Kirkon ja ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän."

        He olivat vastaanottaneet tuon Paavalin mainitseman toisen hengen, toisen Jeesuksen ja toisen evankeliumin. Kirkkoisät lankesivat pois Jeesuksen nöyryydestä ja alkoivat saalistamaan kristillisyydellä maailman suosiota. He menivät liittoon Rooman Keisarin kanssa tullen näin liitonrikkojiksi Jumalan silmissä.

        Uusi Liitto on tehty Jeesuksen veressä ja siinä Jumala on "pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt rakkaan Poikansa valtakuntaan" Kol.1:13. Jeesuksen valtakunta ei voi tehdä liittoa pimeyden valtakunnan kanssa. Jeesus sanoi paholaista "tämän maailman ruhtinaaksi" ilmaisten näin maailman valtakoneiston takana olevan todellisen vaikuttajan. "Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen." Jaak.4:4

        Samoin kuin Vanhan Liiton Israel teki liiton ympäröivien kuningasten kanssa ja joutui Jumalan tuomion alle, niin kristilliset johtajatkin ovat tehneet liittoja valtiovallan kanssa ja vetäneet Jumalan tuomion päälleen. Martin Luther piti Paavia antikristuksena, mutta hänestä itsestään tuli samanlainen. Näin kävi siksi, koska hän luopui seuraamasta Jeesusta kääntyessään ystävineen Kaarle kuninkaan ja Ausburgin valtiopäivien puoleen. Valtiopäivät käsittelivät turkkilaisten hyökkäystä ja he tarvitsivat uskonnon tukea sodassa islamilaisia vastaan. Sen ajan vihollisuudet jopa elävät vielä tämän päivän Kosovossa osoituksena uskonnon ja politiikan vaarallisesta liitosta.

        Kun he menivät tekemään liiton valtiovallan kanssa, he osoittivat epäuskonsa Jumalan evankeliumia kohtaan. Luther nojasi valtiovallan suojelukseen uskoen siten voivansa vapaasti saarnata evankeliumia. Näin hän petti itsensä ja seuraajansa, sillä Galatalaiskirje julistaa, että Jumalan evankeliumi "ei ole ihmisten mukaista". Paavali sanoo: "Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi en olisi Kristuksen palvelija." Gal.1:10

        Ausburgin tunnustus, joka on Ausburgin valtiopäiville laadittu selonteko luterilaisesta opista, alkaa liehittelevästi otsakkeella: "Oi voittamaton Kaarle Kuningas". Luther meni jossakin mielessä syvemmälle luopumuksessa kuin kirkkoisät. Hän luovutti kirkon johtajuuden kuninkaalle. Näin "tämän maailman ruhtinaasta" tuli luterilaisen kirkon pää. Luterilaiselta maaperältä noussut Hitler osoitti mitä hedelmää Lutherin luopumus kantoi.

        Valheen voimaa sakramenteissa
        Valtiokirkko, kaste ja pedon merkki
        Katolinen kirkko oli luonut opin kasteessa tapahtuvasta pelastuksesta. Paavi uskoo saaneensa Pietarilta taivasten valtakunnan avaimet, joiden käyttöoikeudet hän on jakanut papeilleen, jotka edelleen käyttävät noita avaimia kasteessa. Tämä suuri valhe siirtyi luterilaiseen kirkkoon. Kuolleesta uskosta vanhurskauttamisen oppi on luterilainen korostus, jolla on yritetty vahvistaa kasteen sakramentin taikaa.

        Oppi kasteen armosta liittyy oleellisesti tuohon epäpyhään liittoon valtiovallan ja seurakunnan välillä. Valtiouskontoa ei voitu saada aikaan evankeliumia julistamalla, koska evankeliumissa Jumala odottaa ihmiseltä vapaaehtoista vastausta Golgatalta esittämäänsä kutsuhuutoon. "Kenen maa, sen uskonto" sopi valtiouskonnon perusajatukseksi. Toisin sanoen kansa täytyi pakottaa kuninkaansa uskontoon. Siitähän on kyse myös Ilmestyskirjan petovaltiossa.

        Luku 666 kuvaa taloudellista, poliittista ja uskonnollista valtaa. Suomessa ei olisi Luterilaista kirkkoa ilman miekkalähetystä ja pakkokastetta. Vielä tänäkin päivänä piispat ja papit pitävät kastetoimitusta evankeliumin synnyttämää kokemusta tärkeämpänä osoittaen siinä olevansa niitä lainalaisia, joita Galatalasikirjeessä kauhistutaan. Galatalaiset pilkkasivat Jumalan evankeliumia ympärileikkaus-uskollaan, luterilaiset pilkkaavat evankeliumia kasteen-armo uskollaan.

        Kirkollinen kastetoimitus onkin vanhin pedon merkin esikuva. Kukaan kastamaton ei voinut ostaa eikä myydä, eikä edes asua niissä maissa. Otsaan vedellä tehty risti merkitsee kastetun sielun kirkon omaisuudeksi samalla tavalla kuin otsaan tehty pedon merkki sinetöi sielun pedon omaksi.

        Jeesusta vihasivat lahkolaisena ne, jotka teeskentelivät palvelevansa Jumalaa. Juovuksissa Jeesuksen todistajain verestä
        Porttojen äiti vainoaa todellisia Jumalan seuraajia. "Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä." Ilm.17:6

        Jos tunsit vihan väristyksiä minua kohtaan lukiessasi edellistä kappaletta, niin koit vihaa samasta hengestä, joka vaikutti ylipapeissa ja kirjanoppineissa, kun he vaativat Jeesusta tapettavaksi. "Pois maan päältä tuommoinen lahkolainen."

        Sveitsin uskonpuhdistaja ja myöhemmin myös valtion päämies Zwingli oli aluksi uskovainen, mutta hänestä tuli lopulta veljiensä murhaaja. Vuonna 1521 hän selitti (Vapaan Kristillisyyden Historia, Westin s.70), että oppi, jonka mukaan ihminen puhdistuu perisynnistä kasteen avulla, oli taikauskoa. Monessa muussakin suhteessa hän tukeutui oikeaan evankeliumiin.

        Mitä hänen sydämessään tapahtui, kun hän lopulta meni mukaan uskovien vastaisiin toimiin? Syy hänen luopumukseensa oli lienee siinä, että hän oli mukana politiikassa.

        "Raati ja Zwingli kävivät sanoista tekoihin, kun Felix Manz tammikuussa 1527 hukutettiin Zürichin läpi virtaavaan Limmatiin." (VKH s.85) Tämä Manz oli ollut Zwinglin läheinen uskonystävä. Uudestikastamisesta sai joko maastakarkoituksen tai kuoleman rangaistuksen. Saksan keisarin asetus vuodelta 1528 ja valtakunnanlaki 1529 säätivät kastajille kuolemantuomion. (VKH s.158). Vuonna 1557 pidettiin Wormsin lähellä uskontokeskustelu, josta on säilynyt asiakirjoja, joissa monet luterilaiset teologit kehottavat hallituksiaan käymään kovakouraisesti käsiksi kastajiin. Allekirjoittajien joukossa on mm. Philip Melanchthon. (VKH s.161)

        Kuollut usko kääntää Jumalan pyhän armon irstaudeksi.

        Jeesus on historian suurin pasifisti, mutta kirkko on siunannut aseet.

        Jeesus, Luther ja avioliitto Kuollutta uskoa
        Lutherin usko ei ollut raamatullista, koska hänelle usko oli enemmän Raamatun sanan totenapitämistä kuin kuuliaisuutta Jeesukselle. Hän oli luomassa oppia siitä, että usko pelastaa, vaikka Raamattu opettaa, että Jeesus pelastaa - uskon kautta. Luther luo julistuksellaan passiivista asennetta Jumalaa kohtaan. Vielä tänäkin päivänä Lutherin opetukset saavat monet sydämet vastaamaan Pyhälle Hengelle: En voi tehdä tässä Jeesuksen tahtoa, koska pelkään, että siitä tulisi lainteko, joka olisi armosta pois joutumista. Tuon pelon aiheuttaa lapsikasteessa ihmiseen tullut antikristillinen henkivalta. On johdonmukaista, ettei Luther ymmärtänyt Jaakobin kirjeen sanomaa, koska siellä nuhdellaan kuolleesta uskosta.

        Jos uskovainen pysyy evankeliumin armossa, hänellä on armo tehdä uskon tekoja, kuten ottaa kasteen. Jumalan armossa pysyminen tekee meistä Jumalan ystäviä ja tämän maailman vihollisia. Raamatussa usko on kuuliaisuutta Sanalle, eikä vain sen totenapitämistä. Pyhä armo tekee aktiivisia Jeesuksen seuraajia, mutta irstas armo saa ihmisen lopulta teoillaan pilkkaamaan Armon Henkeä.

        Luterilainen ja calvinilainen teologia ovat myös nykyaikaisen liberaaliteologian kasvualusta. Luther alkoi murentaa monia Jeesuksen opetuksia.

        Liitto valtion kanssa pakotti hänet suhtautumaan sotaan Vanhan Testamentin tapaan, vaikka Jeesus opettaa: "Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa." Matt.5:43-45

        "Vihaa vihollistasi" oli Israelille annettu käsky tuhota Jumalan vihollinen. Se oikeutti "pyhään sotaan" sitä kansaa vastaan, jonka syntivelka oli täysi. Sensijaan Jeesus kielsi omiltaan kaiken Jumalan puolesta kostamisen. Hän otti päälleen juuri tuon syntisille kuuluvan Jumalan rangaistuksen. Tämä sai aikaan Hänen naulitsemisensa ristille. Hän ei puolustanut itseään aseella eikä myöskään käyttänyt asetta meidän puolustamiseemme. Siksi myös Hänen seuraajansa ovat pasifisteja.

        Toinen asia, missä Luther on puhunut Jeesusta vastaan on avioero. Hän katsoi, että eronnut voi joissakin tapauksissa avioitua uudelleen toisen kanssa, vaikka hyljätty puoliso vielä elää. (Kirjassa Häälahja, Lutherin kirjoista koonnut Brandt, s.151) Jeesus sanoo: " Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin." Luuk.16:18

        Kuolleelle uskolle on mahdotonta ymmärtää Jumalan armoa ja voimaa. Ei ihme, että nykypäivänä monet luterilaiset papit eivät usko Jeesuksen nousseen kuolleista. Näinä viimeisinä aikoina he ovat jopa tehneet väärennetyn Raamatun käännöksen pannakseen Jumalan Sanan kuolleen uskonsa muottiin.

        Vain Jeesuksen paluu tuo Jumalan kuningaskunnan maan päälle. Kirkko on pantu Jeesuksen tilalle
        Luther ja erityisesti Calvin uskoivat Jumalan valtakunnan tulevan maan päälle kirkon vallan kautta. Kuitenkin juutalaisilla on ainoa Jumalan hyväksymä valtiouskonto. Uuden Liiton valtiouskonto ilmestyy vasta, kun Jeesus tulee pilvissä takaisin maan päälle. Luther ja Calvin katsoivat, että juutalaiset olivat menettäneet oikeutensa Jumalan kansana ja tuo valtiouskonto olisi siirtynyt kristillisille kansoille. Tällä opillaan Luther edesauttoi Hitlerin toimeksipanemia juutalaisvainoja.

        Vielä tänäkin päivänä nämä kirkot uskovat tuhatvuotisen valtakunnan tuloon maan päälle kirkon vallan kautta. Voisiko olla mitään antikristillisempää oppia! Kirkko on pantu ei ainoastaan Israelin vaan myöskin Jeesuksen Kristuksen tilalle!

        Nuoria porttoja

        Vakituinen uskottomuus Jeesukselle johtaa liittoon Jumalan vihollisten kanssa. Kirkollistuvat Jeesus-liikkeet
        Tämän vuosisadan herätykset alkoivat Jeesus keskeisinä Pyhän Hengen vuodatuksina. Vuosisadan loppua kohden maailman suosion etsiminen on yhä useammin sokaissut uskovien sydämet Kristuksen kirkkauden evankeliumilta. Yhä useammat Jumalan voitelemat julistajat ovat alkaneet kuninkailla seurakunnissaan ja päättäneet perata puheistaan pois ne Jeesuksen sanat, joiden tähden tulisi maailman halveksunta tai vaino.
        Tavalliset portot myyvät itseään, mutta hengelliset portot ostavat maailman rakasteluja Jumalalta saamillaan rikkauksilla. "Kaikille muille portoille annetaan lahja, mutta sinä annoit portonlahjojasi kaikille rakastajillesi ja haureudessasi lahjoit heitä tulemaan luoksesi joka taholta." Hes.16:33 Näillä seurakunnilla onkin ollut paljon Jumalalta saatua kauneutta ja rikkautta, jota voi kaupata.

        Luther kauppasi kristillisyyttään valtiolle vetoamalla siihen, että kristityt ovat hyviä alamaisia kerisarille ja antavat voiton sodassa, koska Jumala on heidän kanssaan. Meidän aikamme kristillisyys kosiskelee maailmaa tekemällään sosiaalityöllä. Juopot raitistuvat, roistoista tulee kunnon kansalaisia ja lähetyssaarnaajat opettavat kansat lukemaan ja kirjoittamaan ja rakentavat sairaaloita. Ilmestyskirjan suuri portto tarkoittaa luopunutta kristillisyyttä, koska sen synti on liitto valtiovallan kanssa. "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat hauretta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet." Ilm.17:1-2

        Neitsyestä ei tule porttoa yhdessä yössä. Jokainen uskovainen on joskus uskoton Jeesukselle - ja sitten katuu ja tekee parannuksen. Vakituinen uskottomuus syntyy jatkuvasta katumattomuudesta ja huomaamatta tulevasta riippuvuudesta rakastajastaan. Luopunut kristillisyys kangistuu kaavoihinsa, koska se on kadottanut elämän lähteen. Kaavamainen pelastuskokemus astuu elävän pelastuskokemuksen tilalle, koska Jumalan Henki on poistunut antikristillisestä seurakunnasta.

        Jeesuksen ajan fariseukset opettivat, että kun vain on ympärileikattu ja kuuluu synagoogaan, niin pelastuu. Sama oppi on kirkon piispoilla, kun he sanovat, että kasteen armo pelastaa. Jeesuksella ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan, koska Hän opetti, että "ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte". Samasta syystä Jeesukselle uskolliset eivät harjoita yhteyttä kuolleen kristillisyyden kanssa.

        Uskottelua Pyhän Hengen vakuutuksen sijaan
        Ratkaisun sakramentti
        Oikea evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta. "Jumala näki hyväksi ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia Hänestä." Gal.1:16

        Kun tahdottiin olla mieliksi maailmalle, niin ei tahdottu julistaa evankeliumia Jeesuksesta, eikä kutsua ihmisiä muuttumaan Hänen kaltaisikseen. Sensijaan tahdottiin julistaa evankeliumia uskoontulosta, joka vaikuttaa myönteisesti ihmisen ajalliseen elämään. Kun teet uskonratkaisun, niin tulee elämääsi seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista.

        Uudestisyntyminen ja uusi hyvä elämä arvostetussa seurakunnassa kuulostaa paremmalta kuin tuleminen ahtaan portin kautta kaidalle Jeesus -tielle. Tuntuu siltä kuin paholainen olisi tullut seurakunnan johtoon mainonnan psykologin hahmossa. Vetoa ihmisten tarpeisiin, niin saat tuotteesi myytyä.

        Kun evankelioinnissa alettiin korostaa uudestisyntymistä, eikä Jeesuksen yhteyteen tulemista, niin painopiste siirrettiin Jumalan sanan vastaanottamisesta uskonratkaisukokemukseen.

        Suurina herätyksen vuosina 1800-luvulla tuli tavaksi tulla katumuspenkkiin taivuttamaan sydäntään kuuliaiseksi Jeesukselle. Tämä tapa muuttui 1900-luvulla paikaksi, jossa tehtiin ratkaisu Jumalan puoleen tai annettiin elämä Jeesukselle. Vaikka moni onkin siinä hetkessä tullut todellisesti uskoon, niin useille tuo paikka on kuitenkin tullut pahemmaksi petoksen paikaksi kuin sakramentillinen kaste. Katumuspenkki muuttui vähitellen kirkolliseksi alttariksi, pyhäksi pelastuksen paikaksi.

        Julistajat eivät enää odottaneet Pyhän Hengen työn esille tulemista ihmisessä, vaan he riensivät vakuuttelemaan esille tulleille, että nyt he ovat uudestisyntyneet. Siksi monet jäivät vaille henkilökohtaista Pyhän Hengen vakuutusta ja saivat tilalle "suuren" Hengen miehen mahtipontiset vakuuttelut. Näin monet niistä, jotka uskovat uudestisyntyneensä tehdessään kokouksessa ratkaisun kääntymyksestään, ovatkin saaneet valheellisen kokemuksen. Tälläinen menettely on työntänyt syrjään Pyhän Hengen arvovallan ja tilalle on vähitellen tullut seurakunnan ja sen saarnaajan arvovalta.

        Jos toinen uskoo pelastuneensa kastetoimituksessa, ja toinen uskoo pelastuneensa esilletulossaan, vaikkei kumpikaan kokenut sydämessään evankeliumin voimaa, niin he ovat molemmat samankaltaisessa taikauskoisessa tilassa.
        Temppelin evankeliumi
        Seurakunnat alkoivat rakentaa kirkkomaisen yleviä temppeleitä kokoustiloiksi, koska ihmisiä ennemminkin kutsuttiin kokouksiin kuin Jeesuksen tykö. Uskottiin että kunnian arvoisa kokoustila vetää ihmisiä. Kaupungin tai kunnan johtaja kutsuttiin pitämään puhe temppelin vihkiäisissä, jotta muutkin katsoisivat arvolleen sopivaksi tulla kokouksiin.

        Pyhä Henki ei tarvitse yleviä saleja vakuuttaakseen ihmiselle, että tämä on Jumalan lapsi ja perillinen. Sielullinen uskoon pumppaaminen sensijaan tarvitsee komeat kulissit, että ihmiset saisivat hyvän kokemuksen.

        Jeesus on ajettu ulos monista seurakunnista liian ahdasmielisenä. Jeesuksen nimen ja persoonan häpeäminen
        Jeesuksen nimeen ja persoonaan sitoutuminen ovat oleellista Jumalan armon vastaanottamisessa. Tosi uskovaiselle Hän ja Hänen sanansa ovat henki ja ovat elämä. Silti Jeesuksen nimi ja persoona on yleisesti hylätty ja jätetty pois esim. kokousilmoituksista. Sen sijaan on alettu uskoa enemmän uskoontulleitten julkkisten nimiin.

        Jeesusta hävetään siksi, että Hänen opetuksensa ovat tämän maailman ihmisistä niin ahdasmielisiä. Siksi kaikkien Raamatun kohtien lukeminenkaan ei enää ole mahdollista seurakuntien tilaisuuksissa, koska niitä pidetään liian lakihenkisinä. Jeesus ei ole näille uskottomille mikään vetonaula, vaikka Hän antoi itsensä naulattavaksi meidän tähtemme. Jeesus vakuuttaa vetovoimaansa: "Kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni." Joh.12:32

        Maailman viisaus on hullutusta Jumalalle. Ihmisviisauden palvontaa
        Saarnojen sisältö alkoi muuttua julistavasta selittäväksi, koska alettiin kuunnella tuota vanhaa kuisketta: "Onko Jumala todellakin sanonut niin?" Siksi sananjulistajiksi alettiin hyväksyä luonnollisten lahjojen ja lukeneisuuden, eikä Pyhän Hengen antamien armolahjojen perusteella. Ennen julistettiin: "Näin on Jumalan sanonut." Nyt selitetään: "Näin me opetamme".

        Sielunhoidossa alettiin tukeutua psykologiseen viisauteen, eikä Jumalan sanalla lääkitsemiseen. He uskaltavat turvautua tämän maailman viisauteen, vaikka Raamattu sanoo siitä: "Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?" 1Kor.1:20 Maailman ja Jumalan viisaus ovat hullutuksia toisilleen, sillä Raamattu sanoo: "Sana rististä on hullutus niille jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1Kor.1:17-18

        Seurakunnan kaitsemisessa ei enää luotettu siihen, että Hyvä Paimen, Jeesus läsnäolollaan pitää lauman koossa, vaan paimensauvaksi otettiin inhimillinen arvovaltaisuus ja yhteishenkeä luotiin vahvistamalla herätysliikeidentiteettiä. Kun Jeesus ei yhdistä seurakuntalaisia niin inhimillisellä "me hengellä" on korvattu Pyhä Henki.

        Antikristus tekee ihmeitä valheen voimalla.

        Jeesus tekee ihmeitä totuuden voimalla. Ihmeitä totuudesta luopumisen hinnalla
        Kun evankeliumia ei enää pidetä suurena sanomana Jeesuksesta, niin on tehty tilaa sekä järkeisuskolle että sielulliselle kiihoitukselle. Ihmisen oma kyky uskoa yliluonnollisiin asioihin on sielullista uskoa, mutta raamatullinen usko saa voimansa Jumalan sanasta. Jotkut ovat tämän maailman viisauden eksyttämiä, toiset taas ovat eksyneet etsiessään ihmeitä. "Juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta." 1Kor.1:22

        Muista, että Antikristuksella on kaksi sarvea, voiman ja viisauden sarvet. Hän siis kykenee hurmaamaan sekä juutalaiset että kreikkalaiset eli sekä uskonnolliset ihmiset että ateistit. Uskonnollinen ihminen vaatii uskomisensa ehdoksi tunnustekoja. Jumala ei kuitenkaan suostu tähän vaatimukseen. Hän suostuu vahvistamaan uskoamme ihmeillä, mutta uskomme ei saa perustua niihin, vaan sen tulee perustua Hänen sanaansa.

        Jumalan ihmeet todistavat meille siitä, että evankeliumi Jeesuksesta on totta. "Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta." Mark.16:20 Jumalan ihmeet ovat siis Jeesuksen Kristuksen todistajia ja vahvistavat meille evankeliumin totuuden sanan, että Hän on se, joka Hän sanoo olevansa. Jos ihmeet eivät vahvista Jumalan sanaa, vaan julistajan tai herätysliikkeen arvovaltaa, niin ihmeet eivät ole Jumalasta.

        Moni hengellinen herätys on nostanut suuren saarnaajan koko kansan tietoisuuteen. Silloin saarnaaja ja hänen ihmeensä ja merkkinsä ovat olleet yleinen keskustelunaihe, mutta ei Jeesus. Hän jäi taka-alalle. Saarnaajan velvollisuus on pitää huolta siitä, että Jumala saa kunnian Hänen ihmeistään. Pitäessään huolta tästä asiasta Paavali tuli kansan kivittämäksi, vaikka hänellä olisi ollut tilaisuus ottaa vastaan samojen ihmisten palvonnan. (Katso Apt.14) Jos Jumala ei saanut kunniaa ihmeistään, niin jatkossa välikappaleena olleen saarnaajan kautta on voinut alkaa ilmetä ihmeitä, jotka syntyvät valheen voimasta. Jos ihminen ottaa itselleen Jumalalle kuuluvaa kunniaa, niin se on valheen tekemistä. Totuudesta luopunut saarnaaja tahtoo antaa uskonnollisille ihmisille heidän vaatimansa tunnusteot.

        Valheentekijä on kuunnellut käärmettä, ja hänen mielensä on turmeltunut pois kuuliaisuudesta Totuudelle. "Sillä vääriä kristuksia (voideltuja) ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin." Matt.24:24

        Et voi ottaa Jeesusta vastaan syntiesi sovittajana ja samalla vastustaa Hänen opetuksiaan. Paha sukupolvi tavoittelee merkkiä
        Kaatumista esirukouksen aikana on pidetty merkkinä Jumalan Hengen kosketuksesta. Kaikki tällaiset merkit ovat aina olleet vaarallisia. Juutalaisetkin pyysivät Jeesukselta merkkiä, mutta Hän vastasi: "Tämä paha ja aviorikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki." Matt.12:38-39

        Koska Jeesus ei antanut juutalaisille muuta merkkiä kuin ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jumalan Pojan, niin uskon, ettei Hän ole antanut kaatumismerkkiäkään. Jeesus ei tahtonut juutalaisten ottavan Häntä vastaan ilman, että he ottaisivat vastaan Hänen opetuksensa. Jos Hän olisi tehnyt muutamia vaikuttavia temppuja, merkkejä, niin kansa olisi ihastunut suuresti ja ottanut Hänet vastaan Messiaana, mutta heidän sydämensä olisi silti jäänyt vastustamaan Hänen opetuksiaan.

        Kristillisyydessä on aina ollut jossain määrin sielullisen uskon ilmiöitä, mutta niin on erityisesti lopunaikana. Kun harjoitetaan sielullista uskoa niin voi alkaa todella tapahtua jotain yliluonnollista. Silloin olet vaarassa, koska sinulle on liian vaikeaa olla pitämättä sitä Jumalalta tulleena, ja niin joudut valheen hengen valtaan! Hypnoosi ja suggestiot ovat valheen voimaa, jonka valheen henki saa aikaan. Jumalan usko on totuuden voimaa, jonka Pyhä Henki saa aikaan.

        Monet käyttävät Raamatun lauseita loitsuina. He eivät kätke niiden sanomaa sydämeensä, vaan hokevat niitä itselleen kiihottaen itseään uskomaan. Pakene sellaista! Sensijaan kuule ja ymmärrä Jumalan sana sydämessäsi, yhdy sen sanomaan ja saat uskon lahjana Jumalalta. Hän antaa uskon niille, jotka nöyrtyvät Hänen sanojensa edessä anomaan armoa. Älä ole sellainen "uskon sankari", joka yrittää ottaa uskon sitä anomatta, kiihottamalla itseään uskomaan. Jos et saanut uskoa Jumalalta, niin vika oli ehkä kuulemisessasi. Nöyrry Jumalan sanan alle, niin Hän antaa sinulle uskon armostaan.

        Jotkut sielullisen uskon julistajat ovat menneet yhä pidemmälle ihmeiden ja merkkien korostamisessa. He ovat syrjäyttäneet katumuksen, parannuksen ja syntien tunnustamisen, maailmasta luopumisen ja itsensä kieltämisen ja ristinsä ottamisen ja Jeesuksen seuraamisen. Keskeiseksi asiaksi he ovat nostaneet ylösnousemukseen ja ruumiin terveyteen uskomisen. Jopa taloudellinen rikastuminen ja maailman valloittaminen seurakunnalle on nostettu esille.

        Vähitellen väärä voitelu on alkanut lisääntyä ja on saanut viimeaikoina piirteitä, jotka ennakoivat varsinaisen Antikristuksen pian nousevan karismaattisen kristillisyyden riveistä.

        Yhteenveto evankeliumeista
        Jeesukselle uskollisten sanoma: Vain Jeesus Kristus pelastaa
        Vanhan porton sanoma: Kirkko pelastaa.
        Keski-ikäisen porton sanoma: Usko pelastaa.
        Nuoren porton sanoma: Henki pelastaa.
        Antikristus on langennut kristillinen johtaja
        Raamatun ennustukset Antikristuksesta toteutuvat silmiemme edessä. Hän on paholainen, joka on pukeutunut valkeuden enkeliksi. Hän hurmaa kaikki muut paitsi ne jotka tuntevat Raamatun Jeesuksen.

        Hän on yksi meistä
        "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme..." 1Joh2:18

        Kaikkien kristillisten yhteisöjen piirissä on todellisia Jeesuksen seuraajia, joita minä kunnioitan. Silti puhun meidän hengellisten kotiemme antikristillisyydestä, koska vain totuus tuo rakkauden ja valhe johtaa rakkaudettomuuteen. Raamatun Jeesus on Totuus.

        Valtion ja uskonnon petomainen liitto Kaksi petoa
        Ilmestyskirjan 13 luku kertoo kahdesta pedosta, ensimmäinen nousee merestä ja toinen nousee maalta. Merestä nouseva kymmensarvinen peto on poliittinen johtaja ja maalta nouseva kaksisarvinen peto on kristillinen johtaja. Monet kristilliset kirjat ja saarnat pyörivät vain tämän poliittisen pedon ympärillä. Usein viitataan vain kuin ohimennen väärään profeettaan, joka on tuo maasta nouseva peto. Mistä tiedät, että tuo maasta noussut peto on meistä uskovista lähtöisin? "Sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme." Ilm.13:11

        Jeesus vertaa opetuslapsiaan lampaisiin ja sarvet kuvaavat johtajuutta. Myös Jeesusta itseään sanotaan Jumalan Karitsaksi. Antikristus on siis pastori, saarnaaja tai piispa. Hän on susi lammasten vaatteissa, koska hän karitsansarvisena "puhuu niinkuin lohikäärme." Uskonnollinen peto saa ihmiset kumartamaan poliittista petoa. Asetelma on kovin tuttu myös historiasta.

        Antikristuksen henki on koko ajan vaikuttanut seurakunnissa Paholainen seurakunnassa
        Tuo väärä profeetta saarnaa Jumalan sanaa, niin kuin paholainen saarnasi Eevalle paratiisissa, tai Jeesukselle erämaassa. Hän tulkitsee Raamattua suurella viisaudella.

        Paavali tiedosti Paholaisen vaikutuksen seurakunnassa varoittaessaan "toisen Jeesuksen" saarnaajista: "Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. Mutta minä en katso itseäni missään suhteessa noita isoisia apostoleja huonommaksi." 2Kor.11:3-5 Tuo kaksisarvinen peto on siis "isoinen apostoli".

        Raamatun Jeesus vastaan toiset Jeesukset. Eksyttäjä on lähellä
        Jeesus sanoo apostoli Juudaksesta Joh.17:12: "kadotuksen lapsi". Paavali sanoo Antikristuksesta saman nimen 2 Tess.2:3. Sekä 2Tess.2:3 että Ilm.13 kuvaavat kadotuksen lapsen samalla tavalla: "jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä." 2Tess.2:9 "Se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden." Ilm.13:13

        Juudas Iskariot on siis esikuva Antikristuksesta. Sen täytyi olla Jeesukselle tuskallista, että yksi hänen apostoleistaan oli paholaisen vallassa. "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele." Joh.6:70 Yhtä lähellä kuin Juudas oli Jeesusta on Antikristus lähellä meitä, jotka olemme Jeesuksen seuraajia tässä lopun ajassa. Kukaan Jeesuksen oma ei säästy tässä ajassa siltä tuskalta, että antikristillisyys on lähellä meitä.

        Maailman hallitus ja ekumeeninen kirkko ovat petoja. Kaksisarvinen ja kymmensarvinen peto
        Jumalan kansan huomio on usein voimakkaasti kiinnittynyt kansojen mereen, josta voidaan jo nähdä pedon alkavan nousta. EU on osa yhdentyvää maailmaa. Merestä nousseen pedon valtaan annetaan "kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot" Ilm.13:7 Kymmensarvinen peto on siis todellinen koko maailman valtakunta, mutta maasta nouseva peto on suuri uskonnollinen valta. Jos tarkkaat maalle (=seurakuntaan), voit nähdä merkkejä kaksisarvisen pedon noususta. Ekumenia on liikehtimistä kohti kaksisarvisen hallitsemaa maailman kirkkoa.

        Antikristillisyydessä korostetaan voimaa ja ihmeitä mieluummin kuin vanhurskautta. Siinä vaaditaan enemmän alamaisuutta hengelliselle johtajalle ja kirkon perinteelle kuin kuuliaisuutta Jeesuksen Herraudelle. Itsensä korottaminen, "lihan mukaan kerskaaminen", ja rahan ahneus julistajan käyttäytymisessä ovat varmoja merkkejä antikristillisyydestä. Juudaskin varasti Jeesuksen kukkarosta.

        Aito Kristus on seitsemän sarvinen. Jeesuksella on seitsemän sarvea
        Antikristus on kaksisarvinen Karitsa, kun Jeesus Kristus on seitsemän sarvinen Karitsa. "Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea,..." Ilm.5:6
        On siis viisi ominaisuutta Jeesuksen voitelussa, jotka puuttuvat antikristillisestä julistuksesta. Ne ovat Herran Henki, Ymmärryksen Henki, Neuvon Henki, Tiedon Henki ja Herran Pelon Henki. Kaksi seitsemästä, jotka korostuvat niin, ettei viiden puuttumista moni huomaa, ovat Voiman Henki ja Viisauden Henki. Katso Jesaja 11:2.

        Tuo karismaattinen, ihmeitä tekevä julistaja lankeaa samaan kuin paholainen aikanaan. Hän ylpistyy sydämessään saamastaan suuresta voitelusta. "laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala." 2Tess.2:4

        Jumalan seurakunta on nykyään Jumalan temppeli. "Te olette Jumalan temppeli" 1Kor.3:16 "Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli..." 2Kor.6:16 Antikristus asettuu siis Jumalan seurakuntaan ja korottaa siellä itsensä Jumalaksi.

        Antikristus korottaa itsensä Jumalaksi. Ylpeys voi muuttaa uskovan pedoksi!
        Jeesuksen mieli on: "Joka ei, vaikka Hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen." Fil.2:6

        Sana, joka saa uskovaisen hylkäämään Jeesuksen nöyryyden, on siemen, joka voi muuttaa hänet pedoksi. Jokainen sana, joka yllyttää hengellistä johtajaa herrana hallitsemaan seurakuntaa, on kyykäärmeen siemen. Kun tämä siemen kasvaa hänen sydämessään, niin hänestä tulee petosaarnaaja. Heistä Jeesus on sanonut: "Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt,..." Matt.23:33 Eräs tällainen ylpeyden sana sanoo, että saarnaaja on kuningas seurakunnassaan tai että seurakunnan johtaja korotetaan yli muiden vanhimpien. Oikea hengellinen johtaja sanoo: "Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja." 1Kor.11:1 Hän ei vaadi itselleen arvonantoa, vaan on kaikkien palvelija.

        Ylpeys käy luopumuksen edellä.

        Joka ei anna kunniaa Jeesukselle seurakunnassa, myy itsensä luopumukselle. Ylpeys hapatti seurakunnat
        "Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että Hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden." 2Kor.4:5

        Ihminen, Jeesus Kristus on Jumala. Raamatussa sana Herra (hebreaksi Jahve), tarkoittaa Jumalaa. Vaikka herra voi tarkoittaa myös ihmistä, niin se herra on alkutekstissä eri sana. Jos joku on Jeesuksen Kristuksen oma niin hän on Jumalan lapsi. Uskovainenkin on siis jotain jumalallista. Jeesus kutsuu opetuslapsiaan veljikseen. Jumalan lapsella on siten suuri kiusaus alkaa julistaa itseään.

        Mitä Paavali tarkoitti itsensä julistamisella? "Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus..." 1Kor.5:6 Millainen itsensä kehuminen on "vanhaa hapatusta"? Paavali antaa siitä esimerkin 2Kor.11:17- : "Mitä nyt puhun, kun näin suurella luottamuksella kerskaan, sitä en puhu Herran mielen mukaan, vaan niin kuin mieletön. Koska niin monet kerskaavat lihan mukaan, niin kerskaan minäkin..."

        Sitten hän luettelee mitä kaikkea hän on Jumalan valtakunnan työssä tehnyt ja miten paljon hän on kärsinyt Jeesuksen tähden. Tällainen Herrasta todistaminen on lihallista puhetta ja turmelee useiden uskon. Vähäinen hapatus hapattaa koko seurakunnan.

        Evankeliumista luopuminen ei yleensä tapahdu opillisesti, vaan "lihan mukaan kerskaamisella". Jumalan laatiman pelastussuunnitelman pääperiaate on : " ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä." 1Kor.1:29

        Sydän, johon kerran loisti Kristuksen kirkkauden evankeliumi, pimentyy ihmiskunnian tavoittelusta. "Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, Hänen, joka on Jumalan kuva." 2Kor.4:4

        Vanhoja porttoja

        Keski-ikäisiä porttoja
        Luopumuksen historiaa
        Alkuseurakunnassa tunnustettiin usko Jeesukseen sanomalla "Jeesus Kristus on Herra." Kirkkoisät muuttivat tuon tunnustuksen Jeesus-keskeisestä minä-keskeiseksi: "Minä uskon Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ja pyhän Katolisen Kirkon ja ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän."

        He olivat vastaanottaneet tuon Paavalin mainitseman toisen hengen, toisen Jeesuksen ja toisen evankeliumin. Kirkkoisät lankesivat pois Jeesuksen nöyryydestä ja alkoivat saalistamaan kristillisyydellä maailman suosiota. He menivät liittoon Rooman Keisarin kanssa tullen näin liitonrikkojiksi Jumalan silmissä.

        Uusi Liitto on tehty Jeesuksen veressä ja siinä Jumala on "pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt rakkaan Poikansa valtakuntaan" Kol.1:13. Jeesuksen valtakunta ei voi tehdä liittoa pimeyden valtakunnan kanssa. Jeesus sanoi paholaista "tämän maailman ruhtinaaksi" ilmaisten näin maailman valtakoneiston takana olevan todellisen vaikuttajan. "Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen." Jaak.4:4

        Samoin kuin Vanhan Liiton Israel teki liiton ympäröivien kuningasten kanssa ja joutui Jumalan tuomion alle, niin kristilliset johtajatkin ovat tehneet liittoja valtiovallan kanssa ja vetäneet Jumalan tuomion päälleen. Martin Luther piti Paavia antikristuksena, mutta hänestä itsestään tuli samanlainen. Näin kävi siksi, koska hän luopui seuraamasta Jeesusta kääntyessään ystävineen Kaarle kuninkaan ja Ausburgin valtiopäivien puoleen. Valtiopäivät käsittelivät turkkilaisten hyökkäystä ja he tarvitsivat uskonnon tukea sodassa islamilaisia vastaan. Sen ajan vihollisuudet jopa elävät vielä tämän päivän Kosovossa osoituksena uskonnon ja politiikan vaarallisesta liitosta.

        Kun he menivät tekemään liiton valtiovallan kanssa, he osoittivat epäuskonsa Jumalan evankeliumia kohtaan. Luther nojasi valtiovallan suojelukseen uskoen siten voivansa vapaasti saarnata evankeliumia. Näin hän petti itsensä ja seuraajansa, sillä Galatalaiskirje julistaa, että Jumalan evankeliumi "ei ole ihmisten mukaista". Paavali sanoo: "Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi en olisi Kristuksen palvelija." Gal.1:10

        Ausburgin tunnustus, joka on Ausburgin valtiopäiville laadittu selonteko luterilaisesta opista, alkaa liehittelevästi otsakkeella: "Oi voittamaton Kaarle Kuningas". Luther meni jossakin mielessä syvemmälle luopumuksessa kuin kirkkoisät. Hän luovutti kirkon johtajuuden kuninkaalle. Näin "tämän maailman ruhtinaasta" tuli luterilaisen kirkon pää. Luterilaiselta maaperältä noussut Hitler osoitti mitä hedelmää Lutherin luopumus kantoi.

        Valheen voimaa sakramenteissa
        Valtiokirkko, kaste ja pedon merkki
        Katolinen kirkko oli luonut opin kasteessa tapahtuvasta pelastuksesta. Paavi uskoo saaneensa Pietarilta taivasten valtakunnan avaimet, joiden käyttöoikeudet hän on jakanut papeilleen, jotka edelleen käyttävät noita avaimia kasteessa. Tämä suuri valhe siirtyi luterilaiseen kirkkoon. Kuolleesta uskosta vanhurskauttamisen oppi on luterilainen korostus, jolla on yritetty vahvistaa kasteen sakramentin taikaa.

        Oppi kasteen armosta liittyy oleellisesti tuohon epäpyhään liittoon valtiovallan ja seurakunnan välillä. Valtiouskontoa ei voitu saada aikaan evankeliumia julistamalla, koska evankeliumissa Jumala odottaa ihmiseltä vapaaehtoista vastausta Golgatalta esittämäänsä kutsuhuutoon. "Kenen maa, sen uskonto" sopi valtiouskonnon perusajatukseksi. Toisin sanoen kansa täytyi pakottaa kuninkaansa uskontoon. Siitähän on kyse myös Ilmestyskirjan petovaltiossa.

        Luku 666 kuvaa taloudellista, poliittista ja uskonnollista valtaa. Suomessa ei olisi Luterilaista kirkkoa ilman miekkalähetystä ja pakkokastetta. Vielä tänäkin päivänä piispat ja papit pitävät kastetoimitusta evankeliumin synnyttämää kokemusta tärkeämpänä osoittaen siinä olevansa niitä lainalaisia, joita Galatalasikirjeessä kauhistutaan. Galatalaiset pilkkasivat Jumalan evankeliumia ympärileikkaus-uskollaan, luterilaiset pilkkaavat evankeliumia kasteen-armo uskollaan.

        Kirkollinen kastetoimitus onkin vanhin pedon merkin esikuva. Kukaan kastamaton ei voinut ostaa eikä myydä, eikä edes asua niissä maissa. Otsaan vedellä tehty risti merkitsee kastetun sielun kirkon omaisuudeksi samalla tavalla kuin otsaan tehty pedon merkki sinetöi sielun pedon omaksi.

        Jeesusta vihasivat lahkolaisena ne, jotka teeskentelivät palvelevansa Jumalaa. Juovuksissa Jeesuksen todistajain verestä
        Porttojen äiti vainoaa todellisia Jumalan seuraajia. "Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä." Ilm.17:6

        Jos tunsit vihan väristyksiä minua kohtaan lukiessasi edellistä kappaletta, niin koit vihaa samasta hengestä, joka vaikutti ylipapeissa ja kirjanoppineissa, kun he vaativat Jeesusta tapettavaksi. "Pois maan päältä tuommoinen lahkolainen."

        Sveitsin uskonpuhdistaja ja myöhemmin myös valtion päämies Zwingli oli aluksi uskovainen, mutta hänestä tuli lopulta veljiensä murhaaja. Vuonna 1521 hän selitti (Vapaan Kristillisyyden Historia, Westin s.70), että oppi, jonka mukaan ihminen puhdistuu perisynnistä kasteen avulla, oli taikauskoa. Monessa muussakin suhteessa hän tukeutui oikeaan evankeliumiin.

        Mitä hänen sydämessään tapahtui, kun hän lopulta meni mukaan uskovien vastaisiin toimiin? Syy hänen luopumukseensa oli lienee siinä, että hän oli mukana politiikassa.

        "Raati ja Zwingli kävivät sanoista tekoihin, kun Felix Manz tammikuussa 1527 hukutettiin Zürichin läpi virtaavaan Limmatiin." (VKH s.85) Tämä Manz oli ollut Zwinglin läheinen uskonystävä. Uudestikastamisesta sai joko maastakarkoituksen tai kuoleman rangaistuksen. Saksan keisarin asetus vuodelta 1528 ja valtakunnanlaki 1529 säätivät kastajille kuolemantuomion. (VKH s.158). Vuonna 1557 pidettiin Wormsin lähellä uskontokeskustelu, josta on säilynyt asiakirjoja, joissa monet luterilaiset teologit kehottavat hallituksiaan käymään kovakouraisesti käsiksi kastajiin. Allekirjoittajien joukossa on mm. Philip Melanchthon. (VKH s.161)

        Kuollut usko kääntää Jumalan pyhän armon irstaudeksi.

        Jeesus on historian suurin pasifisti, mutta kirkko on siunannut aseet.

        Jeesus, Luther ja avioliitto Kuollutta uskoa
        Lutherin usko ei ollut raamatullista, koska hänelle usko oli enemmän Raamatun sanan totenapitämistä kuin kuuliaisuutta Jeesukselle. Hän oli luomassa oppia siitä, että usko pelastaa, vaikka Raamattu opettaa, että Jeesus pelastaa - uskon kautta. Luther luo julistuksellaan passiivista asennetta Jumalaa kohtaan. Vielä tänäkin päivänä Lutherin opetukset saavat monet sydämet vastaamaan Pyhälle Hengelle: En voi tehdä tässä Jeesuksen tahtoa, koska pelkään, että siitä tulisi lainteko, joka olisi armosta pois joutumista. Tuon pelon aiheuttaa lapsikasteessa ihmiseen tullut antikristillinen henkivalta. On johdonmukaista, ettei Luther ymmärtänyt Jaakobin kirjeen sanomaa, koska siellä nuhdellaan kuolleesta uskosta.

        Jos uskovainen pysyy evankeliumin armossa, hänellä on armo tehdä uskon tekoja, kuten ottaa kasteen. Jumalan armossa pysyminen tekee meistä Jumalan ystäviä ja tämän maailman vihollisia. Raamatussa usko on kuuliaisuutta Sanalle, eikä vain sen totenapitämistä. Pyhä armo tekee aktiivisia Jeesuksen seuraajia, mutta irstas armo saa ihmisen lopulta teoillaan pilkkaamaan Armon Henkeä.

        Luterilainen ja calvinilainen teologia ovat myös nykyaikaisen liberaaliteologian kasvualusta. Luther alkoi murentaa monia Jeesuksen opetuksia.

        Liitto valtion kanssa pakotti hänet suhtautumaan sotaan Vanhan Testamentin tapaan, vaikka Jeesus opettaa: "Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa." Matt.5:43-45

        "Vihaa vihollistasi" oli Israelille annettu käsky tuhota Jumalan vihollinen. Se oikeutti "pyhään sotaan" sitä kansaa vastaan, jonka syntivelka oli täysi. Sensijaan Jeesus kielsi omiltaan kaiken Jumalan puolesta kostamisen. Hän otti päälleen juuri tuon syntisille kuuluvan Jumalan rangaistuksen. Tämä sai aikaan Hänen naulitsemisensa ristille. Hän ei puolustanut itseään aseella eikä myöskään käyttänyt asetta meidän puolustamiseemme. Siksi myös Hänen seuraajansa ovat pasifisteja.

        Toinen asia, missä Luther on puhunut Jeesusta vastaan on avioero. Hän katsoi, että eronnut voi joissakin tapauksissa avioitua uudelleen toisen kanssa, vaikka hyljätty puoliso vielä elää. (Kirjassa Häälahja, Lutherin kirjoista koonnut Brandt, s.151) Jeesus sanoo: " Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin." Luuk.16:18

        Kuolleelle uskolle on mahdotonta ymmärtää Jumalan armoa ja voimaa. Ei ihme, että nykypäivänä monet luterilaiset papit eivät usko Jeesuksen nousseen kuolleista. Näinä viimeisinä aikoina he ovat jopa tehneet väärennetyn Raamatun käännöksen pannakseen Jumalan Sanan kuolleen uskonsa muottiin.

        Vain Jeesuksen paluu tuo Jumalan kuningaskunnan maan päälle. Kirkko on pantu Jeesuksen tilalle
        Luther ja erityisesti Calvin uskoivat Jumalan valtakunnan tulevan maan päälle kirkon vallan kautta. Kuitenkin juutalaisilla on ainoa Jumalan hyväksymä valtiouskonto. Uuden Liiton valtiouskonto ilmestyy vasta, kun Jeesus tulee pilvissä takaisin maan päälle. Luther ja Calvin katsoivat, että juutalaiset olivat menettäneet oikeutensa Jumalan kansana ja tuo valtiouskonto olisi siirtynyt kristillisille kansoille. Tällä opillaan Luther edesauttoi Hitlerin toimeksipanemia juutalaisvainoja.

        Vielä tänäkin päivänä nämä kirkot uskovat tuhatvuotisen valtakunnan tuloon maan päälle kirkon vallan kautta. Voisiko olla mitään antikristillisempää oppia! Kirkko on pantu ei ainoastaan Israelin vaan myöskin Jeesuksen Kristuksen tilalle!

        Nuoria porttoja

        Vakituinen uskottomuus Jeesukselle johtaa liittoon Jumalan vihollisten kanssa. Kirkollistuvat Jeesus-liikkeet
        Tämän vuosisadan herätykset alkoivat Jeesus keskeisinä Pyhän Hengen vuodatuksina. Vuosisadan loppua kohden maailman suosion etsiminen on yhä useammin sokaissut uskovien sydämet Kristuksen kirkkauden evankeliumilta. Yhä useammat Jumalan voitelemat julistajat ovat alkaneet kuninkailla seurakunnissaan ja päättäneet perata puheistaan pois ne Jeesuksen sanat, joiden tähden tulisi maailman halveksunta tai vaino.
        Tavalliset portot myyvät itseään, mutta hengelliset portot ostavat maailman rakasteluja Jumalalta saamillaan rikkauksilla. "Kaikille muille portoille annetaan lahja, mutta sinä annoit portonlahjojasi kaikille rakastajillesi ja haureudessasi lahjoit heitä tulemaan luoksesi joka taholta." Hes.16:33 Näillä seurakunnilla onkin ollut paljon Jumalalta saatua kauneutta ja rikkautta, jota voi kaupata.

        Luther kauppasi kristillisyyttään valtiolle vetoamalla siihen, että kristityt ovat hyviä alamaisia kerisarille ja antavat voiton sodassa, koska Jumala on heidän kanssaan. Meidän aikamme kristillisyys kosiskelee maailmaa tekemällään sosiaalityöllä. Juopot raitistuvat, roistoista tulee kunnon kansalaisia ja lähetyssaarnaajat opettavat kansat lukemaan ja kirjoittamaan ja rakentavat sairaaloita. Ilmestyskirjan suuri portto tarkoittaa luopunutta kristillisyyttä, koska sen synti on liitto valtiovallan kanssa. "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat hauretta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet." Ilm.17:1-2

        Neitsyestä ei tule porttoa yhdessä yössä. Jokainen uskovainen on joskus uskoton Jeesukselle - ja sitten katuu ja tekee parannuksen. Vakituinen uskottomuus syntyy jatkuvasta katumattomuudesta ja huomaamatta tulevasta riippuvuudesta rakastajastaan. Luopunut kristillisyys kangistuu kaavoihinsa, koska se on kadottanut elämän lähteen. Kaavamainen pelastuskokemus astuu elävän pelastuskokemuksen tilalle, koska Jumalan Henki on poistunut antikristillisestä seurakunnasta.

        Jeesuksen ajan fariseukset opettivat, että kun vain on ympärileikattu ja kuuluu synagoogaan, niin pelastuu. Sama oppi on kirkon piispoilla, kun he sanovat, että kasteen armo pelastaa. Jeesuksella ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan, koska Hän opetti, että "ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte". Samasta syystä Jeesukselle uskolliset eivät harjoita yhteyttä kuolleen kristillisyyden kanssa.

        Uskottelua Pyhän Hengen vakuutuksen sijaan
        Ratkaisun sakramentti
        Oikea evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta. "Jumala näki hyväksi ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia Hänestä." Gal.1:16

        Kun tahdottiin olla mieliksi maailmalle, niin ei tahdottu julistaa evankeliumia Jeesuksesta, eikä kutsua ihmisiä muuttumaan Hänen kaltaisikseen. Sensijaan tahdottiin julistaa evankeliumia uskoontulosta, joka vaikuttaa myönteisesti ihmisen ajalliseen elämään. Kun teet uskonratkaisun, niin tulee elämääsi seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista.

        Uudestisyntyminen ja uusi hyvä elämä arvostetussa seurakunnassa kuulostaa paremmalta kuin tuleminen ahtaan portin kautta kaidalle Jeesus -tielle. Tuntuu siltä kuin paholainen olisi tullut seurakunnan johtoon mainonnan psykologin hahmossa. Vetoa ihmisten tarpeisiin, niin saat tuotteesi myytyä.

        Kun evankelioinnissa alettiin korostaa uudestisyntymistä, eikä Jeesuksen yhteyteen tulemista, niin painopiste siirrettiin Jumalan sanan vastaanottamisesta uskonratkaisukokemukseen.

        Suurina herätyksen vuosina 1800-luvulla tuli tavaksi tulla katumuspenkkiin taivuttamaan sydäntään kuuliaiseksi Jeesukselle. Tämä tapa muuttui 1900-luvulla paikaksi, jossa tehtiin ratkaisu Jumalan puoleen tai annettiin elämä Jeesukselle. Vaikka moni onkin siinä hetkessä tullut todellisesti uskoon, niin useille tuo paikka on kuitenkin tullut pahemmaksi petoksen paikaksi kuin sakramentillinen kaste. Katumuspenkki muuttui vähitellen kirkolliseksi alttariksi, pyhäksi pelastuksen paikaksi.

        Julistajat eivät enää odottaneet Pyhän Hengen työn esille tulemista ihmisessä, vaan he riensivät vakuuttelemaan esille tulleille, että nyt he ovat uudestisyntyneet. Siksi monet jäivät vaille henkilökohtaista Pyhän Hengen vakuutusta ja saivat tilalle "suuren" Hengen miehen mahtipontiset vakuuttelut. Näin monet niistä, jotka uskovat uudestisyntyneensä tehdessään kokouksessa ratkaisun kääntymyksestään, ovatkin saaneet valheellisen kokemuksen. Tälläinen menettely on työntänyt syrjään Pyhän Hengen arvovallan ja tilalle on vähitellen tullut seurakunnan ja sen saarnaajan arvovalta.

        Jos toinen uskoo pelastuneensa kastetoimituksessa, ja toinen uskoo pelastuneensa esilletulossaan, vaikkei kumpikaan kokenut sydämessään evankeliumin voimaa, niin he ovat molemmat samankaltaisessa taikauskoisessa tilassa.
        Temppelin evankeliumi
        Seurakunnat alkoivat rakentaa kirkkomaisen yleviä temppeleitä kokoustiloiksi, koska ihmisiä ennemminkin kutsuttiin kokouksiin kuin Jeesuksen tykö. Uskottiin että kunnian arvoisa kokoustila vetää ihmisiä. Kaupungin tai kunnan johtaja kutsuttiin pitämään puhe temppelin vihkiäisissä, jotta muutkin katsoisivat arvolleen sopivaksi tulla kokouksiin.

        Pyhä Henki ei tarvitse yleviä saleja vakuuttaakseen ihmiselle, että tämä on Jumalan lapsi ja perillinen. Sielullinen uskoon pumppaaminen sensijaan tarvitsee komeat kulissit, että ihmiset saisivat hyvän kokemuksen.

        Jeesus on ajettu ulos monista seurakunnista liian ahdasmielisenä. Jeesuksen nimen ja persoonan häpeäminen
        Jeesuksen nimeen ja persoonaan sitoutuminen ovat oleellista Jumalan armon vastaanottamisessa. Tosi uskovaiselle Hän ja Hänen sanansa ovat henki ja ovat elämä. Silti Jeesuksen nimi ja persoona on yleisesti hylätty ja jätetty pois esim. kokousilmoituksista. Sen sijaan on alettu uskoa enemmän uskoontulleitten julkkisten nimiin.

        Jeesusta hävetään siksi, että Hänen opetuksensa ovat tämän maailman ihmisistä niin ahdasmielisiä. Siksi kaikkien Raamatun kohtien lukeminenkaan ei enää ole mahdollista seurakuntien tilaisuuksissa, koska niitä pidetään liian lakihenkisinä. Jeesus ei ole näille uskottomille mikään vetonaula, vaikka Hän antoi itsensä naulattavaksi meidän tähtemme. Jeesus vakuuttaa vetovoimaansa: "Kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni." Joh.12:32

        Maailman viisaus on hullutusta Jumalalle. Ihmisviisauden palvontaa
        Saarnojen sisältö alkoi muuttua julistavasta selittäväksi, koska alettiin kuunnella tuota vanhaa kuisketta: "Onko Jumala todellakin sanonut niin?" Siksi sananjulistajiksi alettiin hyväksyä luonnollisten lahjojen ja lukeneisuuden, eikä Pyhän Hengen antamien armolahjojen perusteella. Ennen julistettiin: "Näin on Jumalan sanonut." Nyt selitetään: "Näin me opetamme".

        Sielunhoidossa alettiin tukeutua psykologiseen viisauteen, eikä Jumalan sanalla lääkitsemiseen. He uskaltavat turvautua tämän maailman viisauteen, vaikka Raamattu sanoo siitä: "Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?" 1Kor.1:20 Maailman ja Jumalan viisaus ovat hullutuksia toisilleen, sillä Raamattu sanoo: "Sana rististä on hullutus niille jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1Kor.1:17-18

        Seurakunnan kaitsemisessa ei enää luotettu siihen, että Hyvä Paimen, Jeesus läsnäolollaan pitää lauman koossa, vaan paimensauvaksi otettiin inhimillinen arvovaltaisuus ja yhteishenkeä luotiin vahvistamalla herätysliikeidentiteettiä. Kun Jeesus ei yhdistä seurakuntalaisia niin inhimillisellä "me hengellä" on korvattu Pyhä Henki.

        Antikristus tekee ihmeitä valheen voimalla.

        Jeesus tekee ihmeitä totuuden voimalla. Ihmeitä totuudesta luopumisen hinnalla
        Kun evankeliumia ei enää pidetä suurena sanomana Jeesuksesta, niin on tehty tilaa sekä järkeisuskolle että sielulliselle kiihoitukselle. Ihmisen oma kyky uskoa yliluonnollisiin asioihin on sielullista uskoa, mutta raamatullinen usko saa voimansa Jumalan sanasta. Jotkut ovat tämän maailman viisauden eksyttämiä, toiset taas ovat eksyneet etsiessään ihmeitä. "Juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta." 1Kor.1:22

        Muista, että Antikristuksella on kaksi sarvea, voiman ja viisauden sarvet. Hän siis kykenee hurmaamaan sekä juutalaiset että kreikkalaiset eli sekä uskonnolliset ihmiset että ateistit. Uskonnollinen ihminen vaatii uskomisensa ehdoksi tunnustekoja. Jumala ei kuitenkaan suostu tähän vaatimukseen. Hän suostuu vahvistamaan uskoamme ihmeillä, mutta uskomme ei saa perustua niihin, vaan sen tulee perustua Hänen sanaansa.

        Jumalan ihmeet todistavat meille siitä, että evankeliumi Jeesuksesta on totta. "Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta." Mark.16:20 Jumalan ihmeet ovat siis Jeesuksen Kristuksen todistajia ja vahvistavat meille evankeliumin totuuden sanan, että Hän on se, joka Hän sanoo olevansa. Jos ihmeet eivät vahvista Jumalan sanaa, vaan julistajan tai herätysliikkeen arvovaltaa, niin ihmeet eivät ole Jumalasta.

        Moni hengellinen herätys on nostanut suuren saarnaajan koko kansan tietoisuuteen. Silloin saarnaaja ja hänen ihmeensä ja merkkinsä ovat olleet yleinen keskustelunaihe, mutta ei Jeesus. Hän jäi taka-alalle. Saarnaajan velvollisuus on pitää huolta siitä, että Jumala saa kunnian Hänen ihmeistään. Pitäessään huolta tästä asiasta Paavali tuli kansan kivittämäksi, vaikka hänellä olisi ollut tilaisuus ottaa vastaan samojen ihmisten palvonnan. (Katso Apt.14) Jos Jumala ei saanut kunniaa ihmeistään, niin jatkossa välikappaleena olleen saarnaajan kautta on voinut alkaa ilmetä ihmeitä, jotka syntyvät valheen voimasta. Jos ihminen ottaa itselleen Jumalalle kuuluvaa kunniaa, niin se on valheen tekemistä. Totuudesta luopunut saarnaaja tahtoo antaa uskonnollisille ihmisille heidän vaatimansa tunnusteot.

        Valheentekijä on kuunnellut käärmettä, ja hänen mielensä on turmeltunut pois kuuliaisuudesta Totuudelle. "Sillä vääriä kristuksia (voideltuja) ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin." Matt.24:24

        Et voi ottaa Jeesusta vastaan syntiesi sovittajana ja samalla vastustaa Hänen opetuksiaan. Paha sukupolvi tavoittelee merkkiä
        Kaatumista esirukouksen aikana on pidetty merkkinä Jumalan Hengen kosketuksesta. Kaikki tällaiset merkit ovat aina olleet vaarallisia. Juutalaisetkin pyysivät Jeesukselta merkkiä, mutta Hän vastasi: "Tämä paha ja aviorikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki." Matt.12:38-39

        Koska Jeesus ei antanut juutalaisille muuta merkkiä kuin ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jumalan Pojan, niin uskon, ettei Hän ole antanut kaatumismerkkiäkään. Jeesus ei tahtonut juutalaisten ottavan Häntä vastaan ilman, että he ottaisivat vastaan Hänen opetuksensa. Jos Hän olisi tehnyt muutamia vaikuttavia temppuja, merkkejä, niin kansa olisi ihastunut suuresti ja ottanut Hänet vastaan Messiaana, mutta heidän sydämensä olisi silti jäänyt vastustamaan Hänen opetuksiaan.

        Kristillisyydessä on aina ollut jossain määrin sielullisen uskon ilmiöitä, mutta niin on erityisesti lopunaikana. Kun harjoitetaan sielullista uskoa niin voi alkaa todella tapahtua jotain yliluonnollista. Silloin olet vaarassa, koska sinulle on liian vaikeaa olla pitämättä sitä Jumalalta tulleena, ja niin joudut valheen hengen valtaan! Hypnoosi ja suggestiot ovat valheen voimaa, jonka valheen henki saa aikaan. Jumalan usko on totuuden voimaa, jonka Pyhä Henki saa aikaan.

        Monet käyttävät Raamatun lauseita loitsuina. He eivät kätke niiden sanomaa sydämeensä, vaan hokevat niitä itselleen kiihottaen itseään uskomaan. Pakene sellaista! Sensijaan kuule ja ymmärrä Jumalan sana sydämessäsi, yhdy sen sanomaan ja saat uskon lahjana Jumalalta. Hän antaa uskon niille, jotka nöyrtyvät Hänen sanojensa edessä anomaan armoa. Älä ole sellainen "uskon sankari", joka yrittää ottaa uskon sitä anomatta, kiihottamalla itseään uskomaan. Jos et saanut uskoa Jumalalta, niin vika oli ehkä kuulemisessasi. Nöyrry Jumalan sanan alle, niin Hän antaa sinulle uskon armostaan.

        Jotkut sielullisen uskon julistajat ovat menneet yhä pidemmälle ihmeiden ja merkkien korostamisessa. He ovat syrjäyttäneet katumuksen, parannuksen ja syntien tunnustamisen, maailmasta luopumisen ja itsensä kieltämisen ja ristinsä ottamisen ja Jeesuksen seuraamisen. Keskeiseksi asiaksi he ovat nostaneet ylösnousemukseen ja ruumiin terveyteen uskomisen. Jopa taloudellinen rikastuminen ja maailman valloittaminen seurakunnalle on nostettu esille.

        Vähit


      • roppakaupalla
        reinhard kirjoitti:

        Seuraavass pitkässä artikkelissa on sinulle roppakaupalla tietoa antikristuksesta.

        Antikristus on langennut kristillinen johtaja
        Raamatun ennustukset Antikristuksesta toteutuvat silmiemme edessä. Hän on paholainen, joka on pukeutunut valkeuden enkeliksi. Hän hurmaa kaikki muut paitsi ne jotka tuntevat Raamatun Jeesuksen.

        Hän on yksi meistä
        "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme..." 1Joh2:18

        Kaikkien kristillisten yhteisöjen piirissä on todellisia Jeesuksen seuraajia, joita minä kunnioitan. Silti puhun meidän hengellisten kotiemme antikristillisyydestä, koska vain totuus tuo rakkauden ja valhe johtaa rakkaudettomuuteen. Raamatun Jeesus on Totuus.

        Valtion ja uskonnon petomainen liitto Kaksi petoa
        Ilmestyskirjan 13 luku kertoo kahdesta pedosta, ensimmäinen nousee merestä ja toinen nousee maalta. Merestä nouseva kymmensarvinen peto on poliittinen johtaja ja maalta nouseva kaksisarvinen peto on kristillinen johtaja. Monet kristilliset kirjat ja saarnat pyörivät vain tämän poliittisen pedon ympärillä. Usein viitataan vain kuin ohimennen väärään profeettaan, joka on tuo maasta nouseva peto. Mistä tiedät, että tuo maasta noussut peto on meistä uskovista lähtöisin? "Sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme." Ilm.13:11

        Jeesus vertaa opetuslapsiaan lampaisiin ja sarvet kuvaavat johtajuutta. Myös Jeesusta itseään sanotaan Jumalan Karitsaksi. Antikristus on siis pastori, saarnaaja tai piispa. Hän on susi lammasten vaatteissa, koska hän karitsansarvisena "puhuu niinkuin lohikäärme." Uskonnollinen peto saa ihmiset kumartamaan poliittista petoa. Asetelma on kovin tuttu myös historiasta.

        Antikristuksen henki on koko ajan vaikuttanut seurakunnissa Paholainen seurakunnassa
        Tuo väärä profeetta saarnaa Jumalan sanaa, niin kuin paholainen saarnasi Eevalle paratiisissa, tai Jeesukselle erämaassa. Hän tulkitsee Raamattua suurella viisaudella.

        Paavali tiedosti Paholaisen vaikutuksen seurakunnassa varoittaessaan "toisen Jeesuksen" saarnaajista: "Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. Mutta minä en katso itseäni missään suhteessa noita isoisia apostoleja huonommaksi." 2Kor.11:3-5 Tuo kaksisarvinen peto on siis "isoinen apostoli".

        Raamatun Jeesus vastaan toiset Jeesukset. Eksyttäjä on lähellä
        Jeesus sanoo apostoli Juudaksesta Joh.17:12: "kadotuksen lapsi". Paavali sanoo Antikristuksesta saman nimen 2 Tess.2:3. Sekä 2Tess.2:3 että Ilm.13 kuvaavat kadotuksen lapsen samalla tavalla: "jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä." 2Tess.2:9 "Se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden." Ilm.13:13

        Juudas Iskariot on siis esikuva Antikristuksesta. Sen täytyi olla Jeesukselle tuskallista, että yksi hänen apostoleistaan oli paholaisen vallassa. "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele." Joh.6:70 Yhtä lähellä kuin Juudas oli Jeesusta on Antikristus lähellä meitä, jotka olemme Jeesuksen seuraajia tässä lopun ajassa. Kukaan Jeesuksen oma ei säästy tässä ajassa siltä tuskalta, että antikristillisyys on lähellä meitä.

        Maailman hallitus ja ekumeeninen kirkko ovat petoja. Kaksisarvinen ja kymmensarvinen peto
        Jumalan kansan huomio on usein voimakkaasti kiinnittynyt kansojen mereen, josta voidaan jo nähdä pedon alkavan nousta. EU on osa yhdentyvää maailmaa. Merestä nousseen pedon valtaan annetaan "kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot" Ilm.13:7 Kymmensarvinen peto on siis todellinen koko maailman valtakunta, mutta maasta nouseva peto on suuri uskonnollinen valta. Jos tarkkaat maalle (=seurakuntaan), voit nähdä merkkejä kaksisarvisen pedon noususta. Ekumenia on liikehtimistä kohti kaksisarvisen hallitsemaa maailman kirkkoa.

        Antikristillisyydessä korostetaan voimaa ja ihmeitä mieluummin kuin vanhurskautta. Siinä vaaditaan enemmän alamaisuutta hengelliselle johtajalle ja kirkon perinteelle kuin kuuliaisuutta Jeesuksen Herraudelle. Itsensä korottaminen, "lihan mukaan kerskaaminen", ja rahan ahneus julistajan käyttäytymisessä ovat varmoja merkkejä antikristillisyydestä. Juudaskin varasti Jeesuksen kukkarosta.

        Aito Kristus on seitsemän sarvinen. Jeesuksella on seitsemän sarvea
        Antikristus on kaksisarvinen Karitsa, kun Jeesus Kristus on seitsemän sarvinen Karitsa. "Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea,..." Ilm.5:6
        On siis viisi ominaisuutta Jeesuksen voitelussa, jotka puuttuvat antikristillisestä julistuksesta. Ne ovat Herran Henki, Ymmärryksen Henki, Neuvon Henki, Tiedon Henki ja Herran Pelon Henki. Kaksi seitsemästä, jotka korostuvat niin, ettei viiden puuttumista moni huomaa, ovat Voiman Henki ja Viisauden Henki. Katso Jesaja 11:2.

        Tuo karismaattinen, ihmeitä tekevä julistaja lankeaa samaan kuin paholainen aikanaan. Hän ylpistyy sydämessään saamastaan suuresta voitelusta. "laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala." 2Tess.2:4

        Jumalan seurakunta on nykyään Jumalan temppeli. "Te olette Jumalan temppeli" 1Kor.3:16 "Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli..." 2Kor.6:16 Antikristus asettuu siis Jumalan seurakuntaan ja korottaa siellä itsensä Jumalaksi.

        Antikristus korottaa itsensä Jumalaksi. Ylpeys voi muuttaa uskovan pedoksi!
        Jeesuksen mieli on: "Joka ei, vaikka Hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen." Fil.2:6

        Sana, joka saa uskovaisen hylkäämään Jeesuksen nöyryyden, on siemen, joka voi muuttaa hänet pedoksi. Jokainen sana, joka yllyttää hengellistä johtajaa herrana hallitsemaan seurakuntaa, on kyykäärmeen siemen. Kun tämä siemen kasvaa hänen sydämessään, niin hänestä tulee petosaarnaaja. Heistä Jeesus on sanonut: "Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt,..." Matt.23:33 Eräs tällainen ylpeyden sana sanoo, että saarnaaja on kuningas seurakunnassaan tai että seurakunnan johtaja korotetaan yli muiden vanhimpien. Oikea hengellinen johtaja sanoo: "Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja." 1Kor.11:1 Hän ei vaadi itselleen arvonantoa, vaan on kaikkien palvelija.

        Ylpeys käy luopumuksen edellä.

        Joka ei anna kunniaa Jeesukselle seurakunnassa, myy itsensä luopumukselle. Ylpeys hapatti seurakunnat
        "Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että Hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden." 2Kor.4:5

        Ihminen, Jeesus Kristus on Jumala. Raamatussa sana Herra (hebreaksi Jahve), tarkoittaa Jumalaa. Vaikka herra voi tarkoittaa myös ihmistä, niin se herra on alkutekstissä eri sana. Jos joku on Jeesuksen Kristuksen oma niin hän on Jumalan lapsi. Uskovainenkin on siis jotain jumalallista. Jeesus kutsuu opetuslapsiaan veljikseen. Jumalan lapsella on siten suuri kiusaus alkaa julistaa itseään.

        Mitä Paavali tarkoitti itsensä julistamisella? "Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus..." 1Kor.5:6 Millainen itsensä kehuminen on "vanhaa hapatusta"? Paavali antaa siitä esimerkin 2Kor.11:17- : "Mitä nyt puhun, kun näin suurella luottamuksella kerskaan, sitä en puhu Herran mielen mukaan, vaan niin kuin mieletön. Koska niin monet kerskaavat lihan mukaan, niin kerskaan minäkin..."

        Sitten hän luettelee mitä kaikkea hän on Jumalan valtakunnan työssä tehnyt ja miten paljon hän on kärsinyt Jeesuksen tähden. Tällainen Herrasta todistaminen on lihallista puhetta ja turmelee useiden uskon. Vähäinen hapatus hapattaa koko seurakunnan.

        Evankeliumista luopuminen ei yleensä tapahdu opillisesti, vaan "lihan mukaan kerskaamisella". Jumalan laatiman pelastussuunnitelman pääperiaate on : " ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä." 1Kor.1:29

        Sydän, johon kerran loisti Kristuksen kirkkauden evankeliumi, pimentyy ihmiskunnian tavoittelusta. "Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, Hänen, joka on Jumalan kuva." 2Kor.4:4

        Vanhoja porttoja

        Keski-ikäisiä porttoja
        Luopumuksen historiaa
        Alkuseurakunnassa tunnustettiin usko Jeesukseen sanomalla "Jeesus Kristus on Herra." Kirkkoisät muuttivat tuon tunnustuksen Jeesus-keskeisestä minä-keskeiseksi: "Minä uskon Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ja pyhän Katolisen Kirkon ja ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän."

        He olivat vastaanottaneet tuon Paavalin mainitseman toisen hengen, toisen Jeesuksen ja toisen evankeliumin. Kirkkoisät lankesivat pois Jeesuksen nöyryydestä ja alkoivat saalistamaan kristillisyydellä maailman suosiota. He menivät liittoon Rooman Keisarin kanssa tullen näin liitonrikkojiksi Jumalan silmissä.

        Uusi Liitto on tehty Jeesuksen veressä ja siinä Jumala on "pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt rakkaan Poikansa valtakuntaan" Kol.1:13. Jeesuksen valtakunta ei voi tehdä liittoa pimeyden valtakunnan kanssa. Jeesus sanoi paholaista "tämän maailman ruhtinaaksi" ilmaisten näin maailman valtakoneiston takana olevan todellisen vaikuttajan. "Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen." Jaak.4:4

        Samoin kuin Vanhan Liiton Israel teki liiton ympäröivien kuningasten kanssa ja joutui Jumalan tuomion alle, niin kristilliset johtajatkin ovat tehneet liittoja valtiovallan kanssa ja vetäneet Jumalan tuomion päälleen. Martin Luther piti Paavia antikristuksena, mutta hänestä itsestään tuli samanlainen. Näin kävi siksi, koska hän luopui seuraamasta Jeesusta kääntyessään ystävineen Kaarle kuninkaan ja Ausburgin valtiopäivien puoleen. Valtiopäivät käsittelivät turkkilaisten hyökkäystä ja he tarvitsivat uskonnon tukea sodassa islamilaisia vastaan. Sen ajan vihollisuudet jopa elävät vielä tämän päivän Kosovossa osoituksena uskonnon ja politiikan vaarallisesta liitosta.

        Kun he menivät tekemään liiton valtiovallan kanssa, he osoittivat epäuskonsa Jumalan evankeliumia kohtaan. Luther nojasi valtiovallan suojelukseen uskoen siten voivansa vapaasti saarnata evankeliumia. Näin hän petti itsensä ja seuraajansa, sillä Galatalaiskirje julistaa, että Jumalan evankeliumi "ei ole ihmisten mukaista". Paavali sanoo: "Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi en olisi Kristuksen palvelija." Gal.1:10

        Ausburgin tunnustus, joka on Ausburgin valtiopäiville laadittu selonteko luterilaisesta opista, alkaa liehittelevästi otsakkeella: "Oi voittamaton Kaarle Kuningas". Luther meni jossakin mielessä syvemmälle luopumuksessa kuin kirkkoisät. Hän luovutti kirkon johtajuuden kuninkaalle. Näin "tämän maailman ruhtinaasta" tuli luterilaisen kirkon pää. Luterilaiselta maaperältä noussut Hitler osoitti mitä hedelmää Lutherin luopumus kantoi.

        Valheen voimaa sakramenteissa
        Valtiokirkko, kaste ja pedon merkki
        Katolinen kirkko oli luonut opin kasteessa tapahtuvasta pelastuksesta. Paavi uskoo saaneensa Pietarilta taivasten valtakunnan avaimet, joiden käyttöoikeudet hän on jakanut papeilleen, jotka edelleen käyttävät noita avaimia kasteessa. Tämä suuri valhe siirtyi luterilaiseen kirkkoon. Kuolleesta uskosta vanhurskauttamisen oppi on luterilainen korostus, jolla on yritetty vahvistaa kasteen sakramentin taikaa.

        Oppi kasteen armosta liittyy oleellisesti tuohon epäpyhään liittoon valtiovallan ja seurakunnan välillä. Valtiouskontoa ei voitu saada aikaan evankeliumia julistamalla, koska evankeliumissa Jumala odottaa ihmiseltä vapaaehtoista vastausta Golgatalta esittämäänsä kutsuhuutoon. "Kenen maa, sen uskonto" sopi valtiouskonnon perusajatukseksi. Toisin sanoen kansa täytyi pakottaa kuninkaansa uskontoon. Siitähän on kyse myös Ilmestyskirjan petovaltiossa.

        Luku 666 kuvaa taloudellista, poliittista ja uskonnollista valtaa. Suomessa ei olisi Luterilaista kirkkoa ilman miekkalähetystä ja pakkokastetta. Vielä tänäkin päivänä piispat ja papit pitävät kastetoimitusta evankeliumin synnyttämää kokemusta tärkeämpänä osoittaen siinä olevansa niitä lainalaisia, joita Galatalasikirjeessä kauhistutaan. Galatalaiset pilkkasivat Jumalan evankeliumia ympärileikkaus-uskollaan, luterilaiset pilkkaavat evankeliumia kasteen-armo uskollaan.

        Kirkollinen kastetoimitus onkin vanhin pedon merkin esikuva. Kukaan kastamaton ei voinut ostaa eikä myydä, eikä edes asua niissä maissa. Otsaan vedellä tehty risti merkitsee kastetun sielun kirkon omaisuudeksi samalla tavalla kuin otsaan tehty pedon merkki sinetöi sielun pedon omaksi.

        Jeesusta vihasivat lahkolaisena ne, jotka teeskentelivät palvelevansa Jumalaa. Juovuksissa Jeesuksen todistajain verestä
        Porttojen äiti vainoaa todellisia Jumalan seuraajia. "Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä." Ilm.17:6

        Jos tunsit vihan väristyksiä minua kohtaan lukiessasi edellistä kappaletta, niin koit vihaa samasta hengestä, joka vaikutti ylipapeissa ja kirjanoppineissa, kun he vaativat Jeesusta tapettavaksi. "Pois maan päältä tuommoinen lahkolainen."

        Sveitsin uskonpuhdistaja ja myöhemmin myös valtion päämies Zwingli oli aluksi uskovainen, mutta hänestä tuli lopulta veljiensä murhaaja. Vuonna 1521 hän selitti (Vapaan Kristillisyyden Historia, Westin s.70), että oppi, jonka mukaan ihminen puhdistuu perisynnistä kasteen avulla, oli taikauskoa. Monessa muussakin suhteessa hän tukeutui oikeaan evankeliumiin.

        Mitä hänen sydämessään tapahtui, kun hän lopulta meni mukaan uskovien vastaisiin toimiin? Syy hänen luopumukseensa oli lienee siinä, että hän oli mukana politiikassa.

        "Raati ja Zwingli kävivät sanoista tekoihin, kun Felix Manz tammikuussa 1527 hukutettiin Zürichin läpi virtaavaan Limmatiin." (VKH s.85) Tämä Manz oli ollut Zwinglin läheinen uskonystävä. Uudestikastamisesta sai joko maastakarkoituksen tai kuoleman rangaistuksen. Saksan keisarin asetus vuodelta 1528 ja valtakunnanlaki 1529 säätivät kastajille kuolemantuomion. (VKH s.158). Vuonna 1557 pidettiin Wormsin lähellä uskontokeskustelu, josta on säilynyt asiakirjoja, joissa monet luterilaiset teologit kehottavat hallituksiaan käymään kovakouraisesti käsiksi kastajiin. Allekirjoittajien joukossa on mm. Philip Melanchthon. (VKH s.161)

        Kuollut usko kääntää Jumalan pyhän armon irstaudeksi.

        Jeesus on historian suurin pasifisti, mutta kirkko on siunannut aseet.

        Jeesus, Luther ja avioliitto Kuollutta uskoa
        Lutherin usko ei ollut raamatullista, koska hänelle usko oli enemmän Raamatun sanan totenapitämistä kuin kuuliaisuutta Jeesukselle. Hän oli luomassa oppia siitä, että usko pelastaa, vaikka Raamattu opettaa, että Jeesus pelastaa - uskon kautta. Luther luo julistuksellaan passiivista asennetta Jumalaa kohtaan. Vielä tänäkin päivänä Lutherin opetukset saavat monet sydämet vastaamaan Pyhälle Hengelle: En voi tehdä tässä Jeesuksen tahtoa, koska pelkään, että siitä tulisi lainteko, joka olisi armosta pois joutumista. Tuon pelon aiheuttaa lapsikasteessa ihmiseen tullut antikristillinen henkivalta. On johdonmukaista, ettei Luther ymmärtänyt Jaakobin kirjeen sanomaa, koska siellä nuhdellaan kuolleesta uskosta.

        Jos uskovainen pysyy evankeliumin armossa, hänellä on armo tehdä uskon tekoja, kuten ottaa kasteen. Jumalan armossa pysyminen tekee meistä Jumalan ystäviä ja tämän maailman vihollisia. Raamatussa usko on kuuliaisuutta Sanalle, eikä vain sen totenapitämistä. Pyhä armo tekee aktiivisia Jeesuksen seuraajia, mutta irstas armo saa ihmisen lopulta teoillaan pilkkaamaan Armon Henkeä.

        Luterilainen ja calvinilainen teologia ovat myös nykyaikaisen liberaaliteologian kasvualusta. Luther alkoi murentaa monia Jeesuksen opetuksia.

        Liitto valtion kanssa pakotti hänet suhtautumaan sotaan Vanhan Testamentin tapaan, vaikka Jeesus opettaa: "Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa." Matt.5:43-45

        "Vihaa vihollistasi" oli Israelille annettu käsky tuhota Jumalan vihollinen. Se oikeutti "pyhään sotaan" sitä kansaa vastaan, jonka syntivelka oli täysi. Sensijaan Jeesus kielsi omiltaan kaiken Jumalan puolesta kostamisen. Hän otti päälleen juuri tuon syntisille kuuluvan Jumalan rangaistuksen. Tämä sai aikaan Hänen naulitsemisensa ristille. Hän ei puolustanut itseään aseella eikä myöskään käyttänyt asetta meidän puolustamiseemme. Siksi myös Hänen seuraajansa ovat pasifisteja.

        Toinen asia, missä Luther on puhunut Jeesusta vastaan on avioero. Hän katsoi, että eronnut voi joissakin tapauksissa avioitua uudelleen toisen kanssa, vaikka hyljätty puoliso vielä elää. (Kirjassa Häälahja, Lutherin kirjoista koonnut Brandt, s.151) Jeesus sanoo: " Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin." Luuk.16:18

        Kuolleelle uskolle on mahdotonta ymmärtää Jumalan armoa ja voimaa. Ei ihme, että nykypäivänä monet luterilaiset papit eivät usko Jeesuksen nousseen kuolleista. Näinä viimeisinä aikoina he ovat jopa tehneet väärennetyn Raamatun käännöksen pannakseen Jumalan Sanan kuolleen uskonsa muottiin.

        Vain Jeesuksen paluu tuo Jumalan kuningaskunnan maan päälle. Kirkko on pantu Jeesuksen tilalle
        Luther ja erityisesti Calvin uskoivat Jumalan valtakunnan tulevan maan päälle kirkon vallan kautta. Kuitenkin juutalaisilla on ainoa Jumalan hyväksymä valtiouskonto. Uuden Liiton valtiouskonto ilmestyy vasta, kun Jeesus tulee pilvissä takaisin maan päälle. Luther ja Calvin katsoivat, että juutalaiset olivat menettäneet oikeutensa Jumalan kansana ja tuo valtiouskonto olisi siirtynyt kristillisille kansoille. Tällä opillaan Luther edesauttoi Hitlerin toimeksipanemia juutalaisvainoja.

        Vielä tänäkin päivänä nämä kirkot uskovat tuhatvuotisen valtakunnan tuloon maan päälle kirkon vallan kautta. Voisiko olla mitään antikristillisempää oppia! Kirkko on pantu ei ainoastaan Israelin vaan myöskin Jeesuksen Kristuksen tilalle!

        Nuoria porttoja

        Vakituinen uskottomuus Jeesukselle johtaa liittoon Jumalan vihollisten kanssa. Kirkollistuvat Jeesus-liikkeet
        Tämän vuosisadan herätykset alkoivat Jeesus keskeisinä Pyhän Hengen vuodatuksina. Vuosisadan loppua kohden maailman suosion etsiminen on yhä useammin sokaissut uskovien sydämet Kristuksen kirkkauden evankeliumilta. Yhä useammat Jumalan voitelemat julistajat ovat alkaneet kuninkailla seurakunnissaan ja päättäneet perata puheistaan pois ne Jeesuksen sanat, joiden tähden tulisi maailman halveksunta tai vaino.
        Tavalliset portot myyvät itseään, mutta hengelliset portot ostavat maailman rakasteluja Jumalalta saamillaan rikkauksilla. "Kaikille muille portoille annetaan lahja, mutta sinä annoit portonlahjojasi kaikille rakastajillesi ja haureudessasi lahjoit heitä tulemaan luoksesi joka taholta." Hes.16:33 Näillä seurakunnilla onkin ollut paljon Jumalalta saatua kauneutta ja rikkautta, jota voi kaupata.

        Luther kauppasi kristillisyyttään valtiolle vetoamalla siihen, että kristityt ovat hyviä alamaisia kerisarille ja antavat voiton sodassa, koska Jumala on heidän kanssaan. Meidän aikamme kristillisyys kosiskelee maailmaa tekemällään sosiaalityöllä. Juopot raitistuvat, roistoista tulee kunnon kansalaisia ja lähetyssaarnaajat opettavat kansat lukemaan ja kirjoittamaan ja rakentavat sairaaloita. Ilmestyskirjan suuri portto tarkoittaa luopunutta kristillisyyttä, koska sen synti on liitto valtiovallan kanssa. "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat hauretta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet." Ilm.17:1-2

        Neitsyestä ei tule porttoa yhdessä yössä. Jokainen uskovainen on joskus uskoton Jeesukselle - ja sitten katuu ja tekee parannuksen. Vakituinen uskottomuus syntyy jatkuvasta katumattomuudesta ja huomaamatta tulevasta riippuvuudesta rakastajastaan. Luopunut kristillisyys kangistuu kaavoihinsa, koska se on kadottanut elämän lähteen. Kaavamainen pelastuskokemus astuu elävän pelastuskokemuksen tilalle, koska Jumalan Henki on poistunut antikristillisestä seurakunnasta.

        Jeesuksen ajan fariseukset opettivat, että kun vain on ympärileikattu ja kuuluu synagoogaan, niin pelastuu. Sama oppi on kirkon piispoilla, kun he sanovat, että kasteen armo pelastaa. Jeesuksella ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan, koska Hän opetti, että "ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte". Samasta syystä Jeesukselle uskolliset eivät harjoita yhteyttä kuolleen kristillisyyden kanssa.

        Uskottelua Pyhän Hengen vakuutuksen sijaan
        Ratkaisun sakramentti
        Oikea evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta. "Jumala näki hyväksi ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia Hänestä." Gal.1:16

        Kun tahdottiin olla mieliksi maailmalle, niin ei tahdottu julistaa evankeliumia Jeesuksesta, eikä kutsua ihmisiä muuttumaan Hänen kaltaisikseen. Sensijaan tahdottiin julistaa evankeliumia uskoontulosta, joka vaikuttaa myönteisesti ihmisen ajalliseen elämään. Kun teet uskonratkaisun, niin tulee elämääsi seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista.

        Uudestisyntyminen ja uusi hyvä elämä arvostetussa seurakunnassa kuulostaa paremmalta kuin tuleminen ahtaan portin kautta kaidalle Jeesus -tielle. Tuntuu siltä kuin paholainen olisi tullut seurakunnan johtoon mainonnan psykologin hahmossa. Vetoa ihmisten tarpeisiin, niin saat tuotteesi myytyä.

        Kun evankelioinnissa alettiin korostaa uudestisyntymistä, eikä Jeesuksen yhteyteen tulemista, niin painopiste siirrettiin Jumalan sanan vastaanottamisesta uskonratkaisukokemukseen.

        Suurina herätyksen vuosina 1800-luvulla tuli tavaksi tulla katumuspenkkiin taivuttamaan sydäntään kuuliaiseksi Jeesukselle. Tämä tapa muuttui 1900-luvulla paikaksi, jossa tehtiin ratkaisu Jumalan puoleen tai annettiin elämä Jeesukselle. Vaikka moni onkin siinä hetkessä tullut todellisesti uskoon, niin useille tuo paikka on kuitenkin tullut pahemmaksi petoksen paikaksi kuin sakramentillinen kaste. Katumuspenkki muuttui vähitellen kirkolliseksi alttariksi, pyhäksi pelastuksen paikaksi.

        Julistajat eivät enää odottaneet Pyhän Hengen työn esille tulemista ihmisessä, vaan he riensivät vakuuttelemaan esille tulleille, että nyt he ovat uudestisyntyneet. Siksi monet jäivät vaille henkilökohtaista Pyhän Hengen vakuutusta ja saivat tilalle "suuren" Hengen miehen mahtipontiset vakuuttelut. Näin monet niistä, jotka uskovat uudestisyntyneensä tehdessään kokouksessa ratkaisun kääntymyksestään, ovatkin saaneet valheellisen kokemuksen. Tälläinen menettely on työntänyt syrjään Pyhän Hengen arvovallan ja tilalle on vähitellen tullut seurakunnan ja sen saarnaajan arvovalta.

        Jos toinen uskoo pelastuneensa kastetoimituksessa, ja toinen uskoo pelastuneensa esilletulossaan, vaikkei kumpikaan kokenut sydämessään evankeliumin voimaa, niin he ovat molemmat samankaltaisessa taikauskoisessa tilassa.
        Temppelin evankeliumi
        Seurakunnat alkoivat rakentaa kirkkomaisen yleviä temppeleitä kokoustiloiksi, koska ihmisiä ennemminkin kutsuttiin kokouksiin kuin Jeesuksen tykö. Uskottiin että kunnian arvoisa kokoustila vetää ihmisiä. Kaupungin tai kunnan johtaja kutsuttiin pitämään puhe temppelin vihkiäisissä, jotta muutkin katsoisivat arvolleen sopivaksi tulla kokouksiin.

        Pyhä Henki ei tarvitse yleviä saleja vakuuttaakseen ihmiselle, että tämä on Jumalan lapsi ja perillinen. Sielullinen uskoon pumppaaminen sensijaan tarvitsee komeat kulissit, että ihmiset saisivat hyvän kokemuksen.

        Jeesus on ajettu ulos monista seurakunnista liian ahdasmielisenä. Jeesuksen nimen ja persoonan häpeäminen
        Jeesuksen nimeen ja persoonaan sitoutuminen ovat oleellista Jumalan armon vastaanottamisessa. Tosi uskovaiselle Hän ja Hänen sanansa ovat henki ja ovat elämä. Silti Jeesuksen nimi ja persoona on yleisesti hylätty ja jätetty pois esim. kokousilmoituksista. Sen sijaan on alettu uskoa enemmän uskoontulleitten julkkisten nimiin.

        Jeesusta hävetään siksi, että Hänen opetuksensa ovat tämän maailman ihmisistä niin ahdasmielisiä. Siksi kaikkien Raamatun kohtien lukeminenkaan ei enää ole mahdollista seurakuntien tilaisuuksissa, koska niitä pidetään liian lakihenkisinä. Jeesus ei ole näille uskottomille mikään vetonaula, vaikka Hän antoi itsensä naulattavaksi meidän tähtemme. Jeesus vakuuttaa vetovoimaansa: "Kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni." Joh.12:32

        Maailman viisaus on hullutusta Jumalalle. Ihmisviisauden palvontaa
        Saarnojen sisältö alkoi muuttua julistavasta selittäväksi, koska alettiin kuunnella tuota vanhaa kuisketta: "Onko Jumala todellakin sanonut niin?" Siksi sananjulistajiksi alettiin hyväksyä luonnollisten lahjojen ja lukeneisuuden, eikä Pyhän Hengen antamien armolahjojen perusteella. Ennen julistettiin: "Näin on Jumalan sanonut." Nyt selitetään: "Näin me opetamme".

        Sielunhoidossa alettiin tukeutua psykologiseen viisauteen, eikä Jumalan sanalla lääkitsemiseen. He uskaltavat turvautua tämän maailman viisauteen, vaikka Raamattu sanoo siitä: "Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?" 1Kor.1:20 Maailman ja Jumalan viisaus ovat hullutuksia toisilleen, sillä Raamattu sanoo: "Sana rististä on hullutus niille jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1Kor.1:17-18

        Seurakunnan kaitsemisessa ei enää luotettu siihen, että Hyvä Paimen, Jeesus läsnäolollaan pitää lauman koossa, vaan paimensauvaksi otettiin inhimillinen arvovaltaisuus ja yhteishenkeä luotiin vahvistamalla herätysliikeidentiteettiä. Kun Jeesus ei yhdistä seurakuntalaisia niin inhimillisellä "me hengellä" on korvattu Pyhä Henki.

        Antikristus tekee ihmeitä valheen voimalla.

        Jeesus tekee ihmeitä totuuden voimalla. Ihmeitä totuudesta luopumisen hinnalla
        Kun evankeliumia ei enää pidetä suurena sanomana Jeesuksesta, niin on tehty tilaa sekä järkeisuskolle että sielulliselle kiihoitukselle. Ihmisen oma kyky uskoa yliluonnollisiin asioihin on sielullista uskoa, mutta raamatullinen usko saa voimansa Jumalan sanasta. Jotkut ovat tämän maailman viisauden eksyttämiä, toiset taas ovat eksyneet etsiessään ihmeitä. "Juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta." 1Kor.1:22

        Muista, että Antikristuksella on kaksi sarvea, voiman ja viisauden sarvet. Hän siis kykenee hurmaamaan sekä juutalaiset että kreikkalaiset eli sekä uskonnolliset ihmiset että ateistit. Uskonnollinen ihminen vaatii uskomisensa ehdoksi tunnustekoja. Jumala ei kuitenkaan suostu tähän vaatimukseen. Hän suostuu vahvistamaan uskoamme ihmeillä, mutta uskomme ei saa perustua niihin, vaan sen tulee perustua Hänen sanaansa.

        Jumalan ihmeet todistavat meille siitä, että evankeliumi Jeesuksesta on totta. "Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta." Mark.16:20 Jumalan ihmeet ovat siis Jeesuksen Kristuksen todistajia ja vahvistavat meille evankeliumin totuuden sanan, että Hän on se, joka Hän sanoo olevansa. Jos ihmeet eivät vahvista Jumalan sanaa, vaan julistajan tai herätysliikkeen arvovaltaa, niin ihmeet eivät ole Jumalasta.

        Moni hengellinen herätys on nostanut suuren saarnaajan koko kansan tietoisuuteen. Silloin saarnaaja ja hänen ihmeensä ja merkkinsä ovat olleet yleinen keskustelunaihe, mutta ei Jeesus. Hän jäi taka-alalle. Saarnaajan velvollisuus on pitää huolta siitä, että Jumala saa kunnian Hänen ihmeistään. Pitäessään huolta tästä asiasta Paavali tuli kansan kivittämäksi, vaikka hänellä olisi ollut tilaisuus ottaa vastaan samojen ihmisten palvonnan. (Katso Apt.14) Jos Jumala ei saanut kunniaa ihmeistään, niin jatkossa välikappaleena olleen saarnaajan kautta on voinut alkaa ilmetä ihmeitä, jotka syntyvät valheen voimasta. Jos ihminen ottaa itselleen Jumalalle kuuluvaa kunniaa, niin se on valheen tekemistä. Totuudesta luopunut saarnaaja tahtoo antaa uskonnollisille ihmisille heidän vaatimansa tunnusteot.

        Valheentekijä on kuunnellut käärmettä, ja hänen mielensä on turmeltunut pois kuuliaisuudesta Totuudelle. "Sillä vääriä kristuksia (voideltuja) ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin." Matt.24:24

        Et voi ottaa Jeesusta vastaan syntiesi sovittajana ja samalla vastustaa Hänen opetuksiaan. Paha sukupolvi tavoittelee merkkiä
        Kaatumista esirukouksen aikana on pidetty merkkinä Jumalan Hengen kosketuksesta. Kaikki tällaiset merkit ovat aina olleet vaarallisia. Juutalaisetkin pyysivät Jeesukselta merkkiä, mutta Hän vastasi: "Tämä paha ja aviorikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki." Matt.12:38-39

        Koska Jeesus ei antanut juutalaisille muuta merkkiä kuin ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jumalan Pojan, niin uskon, ettei Hän ole antanut kaatumismerkkiäkään. Jeesus ei tahtonut juutalaisten ottavan Häntä vastaan ilman, että he ottaisivat vastaan Hänen opetuksensa. Jos Hän olisi tehnyt muutamia vaikuttavia temppuja, merkkejä, niin kansa olisi ihastunut suuresti ja ottanut Hänet vastaan Messiaana, mutta heidän sydämensä olisi silti jäänyt vastustamaan Hänen opetuksiaan.

        Kristillisyydessä on aina ollut jossain määrin sielullisen uskon ilmiöitä, mutta niin on erityisesti lopunaikana. Kun harjoitetaan sielullista uskoa niin voi alkaa todella tapahtua jotain yliluonnollista. Silloin olet vaarassa, koska sinulle on liian vaikeaa olla pitämättä sitä Jumalalta tulleena, ja niin joudut valheen hengen valtaan! Hypnoosi ja suggestiot ovat valheen voimaa, jonka valheen henki saa aikaan. Jumalan usko on totuuden voimaa, jonka Pyhä Henki saa aikaan.

        Monet käyttävät Raamatun lauseita loitsuina. He eivät kätke niiden sanomaa sydämeensä, vaan hokevat niitä itselleen kiihottaen itseään uskomaan. Pakene sellaista! Sensijaan kuule ja ymmärrä Jumalan sana sydämessäsi, yhdy sen sanomaan ja saat uskon lahjana Jumalalta. Hän antaa uskon niille, jotka nöyrtyvät Hänen sanojensa edessä anomaan armoa. Älä ole sellainen "uskon sankari", joka yrittää ottaa uskon sitä anomatta, kiihottamalla itseään uskomaan. Jos et saanut uskoa Jumalalta, niin vika oli ehkä kuulemisessasi. Nöyrry Jumalan sanan alle, niin Hän antaa sinulle uskon armostaan.

        Jotkut sielullisen uskon julistajat ovat menneet yhä pidemmälle ihmeiden ja merkkien korostamisessa. He ovat syrjäyttäneet katumuksen, parannuksen ja syntien tunnustamisen, maailmasta luopumisen ja itsensä kieltämisen ja ristinsä ottamisen ja Jeesuksen seuraamisen. Keskeiseksi asiaksi he ovat nostaneet ylösnousemukseen ja ruumiin terveyteen uskomisen. Jopa taloudellinen rikastuminen ja maailman valloittaminen seurakunnalle on nostettu esille.

        Vähitellen väärä voitelu on alkanut lisääntyä ja on saanut viimeaikoina piirteitä, jotka ennakoivat varsinaisen Antikristuksen pian nousevan karismaattisen kristillisyyden riveistä.

        Yhteenveto evankeliumeista
        Jeesukselle uskollisten sanoma: Vain Jeesus Kristus pelastaa
        Vanhan porton sanoma: Kirkko pelastaa.
        Keski-ikäisen porton sanoma: Usko pelastaa.
        Nuoren porton sanoma: Henki pelastaa.
        Antikristus on langennut kristillinen johtaja
        Raamatun ennustukset Antikristuksesta toteutuvat silmiemme edessä. Hän on paholainen, joka on pukeutunut valkeuden enkeliksi. Hän hurmaa kaikki muut paitsi ne jotka tuntevat Raamatun Jeesuksen.

        Hän on yksi meistä
        "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme..." 1Joh2:18

        Kaikkien kristillisten yhteisöjen piirissä on todellisia Jeesuksen seuraajia, joita minä kunnioitan. Silti puhun meidän hengellisten kotiemme antikristillisyydestä, koska vain totuus tuo rakkauden ja valhe johtaa rakkaudettomuuteen. Raamatun Jeesus on Totuus.

        Valtion ja uskonnon petomainen liitto Kaksi petoa
        Ilmestyskirjan 13 luku kertoo kahdesta pedosta, ensimmäinen nousee merestä ja toinen nousee maalta. Merestä nouseva kymmensarvinen peto on poliittinen johtaja ja maalta nouseva kaksisarvinen peto on kristillinen johtaja. Monet kristilliset kirjat ja saarnat pyörivät vain tämän poliittisen pedon ympärillä. Usein viitataan vain kuin ohimennen väärään profeettaan, joka on tuo maasta nouseva peto. Mistä tiedät, että tuo maasta noussut peto on meistä uskovista lähtöisin? "Sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme." Ilm.13:11

        Jeesus vertaa opetuslapsiaan lampaisiin ja sarvet kuvaavat johtajuutta. Myös Jeesusta itseään sanotaan Jumalan Karitsaksi. Antikristus on siis pastori, saarnaaja tai piispa. Hän on susi lammasten vaatteissa, koska hän karitsansarvisena "puhuu niinkuin lohikäärme." Uskonnollinen peto saa ihmiset kumartamaan poliittista petoa. Asetelma on kovin tuttu myös historiasta.

        Antikristuksen henki on koko ajan vaikuttanut seurakunnissa Paholainen seurakunnassa
        Tuo väärä profeetta saarnaa Jumalan sanaa, niin kuin paholainen saarnasi Eevalle paratiisissa, tai Jeesukselle erämaassa. Hän tulkitsee Raamattua suurella viisaudella.

        Paavali tiedosti Paholaisen vaikutuksen seurakunnassa varoittaessaan "toisen Jeesuksen" saarnaajista: "Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. Mutta minä en katso itseäni missään suhteessa noita isoisia apostoleja huonommaksi." 2Kor.11:3-5 Tuo kaksisarvinen peto on siis "isoinen apostoli".

        Raamatun Jeesus vastaan toiset Jeesukset. Eksyttäjä on lähellä
        Jeesus sanoo apostoli Juudaksesta Joh.17:12: "kadotuksen lapsi". Paavali sanoo Antikristuksesta saman nimen 2 Tess.2:3. Sekä 2Tess.2:3 että Ilm.13 kuvaavat kadotuksen lapsen samalla tavalla: "jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä." 2Tess.2:9 "Se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden." Ilm.13:13

        Juudas Iskariot on siis esikuva Antikristuksesta. Sen täytyi olla Jeesukselle tuskallista, että yksi hänen apostoleistaan oli paholaisen vallassa. "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele." Joh.6:70 Yhtä lähellä kuin Juudas oli Jeesusta on Antikristus lähellä meitä, jotka olemme Jeesuksen seuraajia tässä lopun ajassa. Kukaan Jeesuksen oma ei säästy tässä ajassa siltä tuskalta, että antikristillisyys on lähellä meitä.

        Maailman hallitus ja ekumeeninen kirkko ovat petoja. Kaksisarvinen ja kymmensarvinen peto
        Jumalan kansan huomio on usein voimakkaasti kiinnittynyt kansojen mereen, josta voidaan jo nähdä pedon alkavan nousta. EU on osa yhdentyvää maailmaa. Merestä nousseen pedon valtaan annetaan "kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot" Ilm.13:7 Kymmensarvinen peto on siis todellinen koko maailman valtakunta, mutta maasta nouseva peto on suuri uskonnollinen valta. Jos tarkkaat maalle (=seurakuntaan), voit nähdä merkkejä kaksisarvisen pedon noususta. Ekumenia on liikehtimistä kohti kaksisarvisen hallitsemaa maailman kirkkoa.

        Antikristillisyydessä korostetaan voimaa ja ihmeitä mieluummin kuin vanhurskautta. Siinä vaaditaan enemmän alamaisuutta hengelliselle johtajalle ja kirkon perinteelle kuin kuuliaisuutta Jeesuksen Herraudelle. Itsensä korottaminen, "lihan mukaan kerskaaminen", ja rahan ahneus julistajan käyttäytymisessä ovat varmoja merkkejä antikristillisyydestä. Juudaskin varasti Jeesuksen kukkarosta.

        Aito Kristus on seitsemän sarvinen. Jeesuksella on seitsemän sarvea
        Antikristus on kaksisarvinen Karitsa, kun Jeesus Kristus on seitsemän sarvinen Karitsa. "Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea,..." Ilm.5:6
        On siis viisi ominaisuutta Jeesuksen voitelussa, jotka puuttuvat antikristillisestä julistuksesta. Ne ovat Herran Henki, Ymmärryksen Henki, Neuvon Henki, Tiedon Henki ja Herran Pelon Henki. Kaksi seitsemästä, jotka korostuvat niin, ettei viiden puuttumista moni huomaa, ovat Voiman Henki ja Viisauden Henki. Katso Jesaja 11:2.

        Tuo karismaattinen, ihmeitä tekevä julistaja lankeaa samaan kuin paholainen aikanaan. Hän ylpistyy sydämessään saamastaan suuresta voitelusta. "laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala." 2Tess.2:4

        Jumalan seurakunta on nykyään Jumalan temppeli. "Te olette Jumalan temppeli" 1Kor.3:16 "Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli..." 2Kor.6:16 Antikristus asettuu siis Jumalan seurakuntaan ja korottaa siellä itsensä Jumalaksi.

        Antikristus korottaa itsensä Jumalaksi. Ylpeys voi muuttaa uskovan pedoksi!
        Jeesuksen mieli on: "Joka ei, vaikka Hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen." Fil.2:6

        Sana, joka saa uskovaisen hylkäämään Jeesuksen nöyryyden, on siemen, joka voi muuttaa hänet pedoksi. Jokainen sana, joka yllyttää hengellistä johtajaa herrana hallitsemaan seurakuntaa, on kyykäärmeen siemen. Kun tämä siemen kasvaa hänen sydämessään, niin hänestä tulee petosaarnaaja. Heistä Jeesus on sanonut: "Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt,..." Matt.23:33 Eräs tällainen ylpeyden sana sanoo, että saarnaaja on kuningas seurakunnassaan tai että seurakunnan johtaja korotetaan yli muiden vanhimpien. Oikea hengellinen johtaja sanoo: "Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja." 1Kor.11:1 Hän ei vaadi itselleen arvonantoa, vaan on kaikkien palvelija.

        Ylpeys käy luopumuksen edellä.

        Joka ei anna kunniaa Jeesukselle seurakunnassa, myy itsensä luopumukselle. Ylpeys hapatti seurakunnat
        "Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että Hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden." 2Kor.4:5

        Ihminen, Jeesus Kristus on Jumala. Raamatussa sana Herra (hebreaksi Jahve), tarkoittaa Jumalaa. Vaikka herra voi tarkoittaa myös ihmistä, niin se herra on alkutekstissä eri sana. Jos joku on Jeesuksen Kristuksen oma niin hän on Jumalan lapsi. Uskovainenkin on siis jotain jumalallista. Jeesus kutsuu opetuslapsiaan veljikseen. Jumalan lapsella on siten suuri kiusaus alkaa julistaa itseään.

        Mitä Paavali tarkoitti itsensä julistamisella? "Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan? Peratkaa pois vanha hapatus..." 1Kor.5:6 Millainen itsensä kehuminen on "vanhaa hapatusta"? Paavali antaa siitä esimerkin 2Kor.11:17- : "Mitä nyt puhun, kun näin suurella luottamuksella kerskaan, sitä en puhu Herran mielen mukaan, vaan niin kuin mieletön. Koska niin monet kerskaavat lihan mukaan, niin kerskaan minäkin..."

        Sitten hän luettelee mitä kaikkea hän on Jumalan valtakunnan työssä tehnyt ja miten paljon hän on kärsinyt Jeesuksen tähden. Tällainen Herrasta todistaminen on lihallista puhetta ja turmelee useiden uskon. Vähäinen hapatus hapattaa koko seurakunnan.

        Evankeliumista luopuminen ei yleensä tapahdu opillisesti, vaan "lihan mukaan kerskaamisella". Jumalan laatiman pelastussuunnitelman pääperiaate on : " ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä." 1Kor.1:29

        Sydän, johon kerran loisti Kristuksen kirkkauden evankeliumi, pimentyy ihmiskunnian tavoittelusta. "Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, Hänen, joka on Jumalan kuva." 2Kor.4:4

        Vanhoja porttoja

        Keski-ikäisiä porttoja
        Luopumuksen historiaa
        Alkuseurakunnassa tunnustettiin usko Jeesukseen sanomalla "Jeesus Kristus on Herra." Kirkkoisät muuttivat tuon tunnustuksen Jeesus-keskeisestä minä-keskeiseksi: "Minä uskon Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ja pyhän Katolisen Kirkon ja ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän."

        He olivat vastaanottaneet tuon Paavalin mainitseman toisen hengen, toisen Jeesuksen ja toisen evankeliumin. Kirkkoisät lankesivat pois Jeesuksen nöyryydestä ja alkoivat saalistamaan kristillisyydellä maailman suosiota. He menivät liittoon Rooman Keisarin kanssa tullen näin liitonrikkojiksi Jumalan silmissä.

        Uusi Liitto on tehty Jeesuksen veressä ja siinä Jumala on "pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt rakkaan Poikansa valtakuntaan" Kol.1:13. Jeesuksen valtakunta ei voi tehdä liittoa pimeyden valtakunnan kanssa. Jeesus sanoi paholaista "tämän maailman ruhtinaaksi" ilmaisten näin maailman valtakoneiston takana olevan todellisen vaikuttajan. "Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen." Jaak.4:4

        Samoin kuin Vanhan Liiton Israel teki liiton ympäröivien kuningasten kanssa ja joutui Jumalan tuomion alle, niin kristilliset johtajatkin ovat tehneet liittoja valtiovallan kanssa ja vetäneet Jumalan tuomion päälleen. Martin Luther piti Paavia antikristuksena, mutta hänestä itsestään tuli samanlainen. Näin kävi siksi, koska hän luopui seuraamasta Jeesusta kääntyessään ystävineen Kaarle kuninkaan ja Ausburgin valtiopäivien puoleen. Valtiopäivät käsittelivät turkkilaisten hyökkäystä ja he tarvitsivat uskonnon tukea sodassa islamilaisia vastaan. Sen ajan vihollisuudet jopa elävät vielä tämän päivän Kosovossa osoituksena uskonnon ja politiikan vaarallisesta liitosta.

        Kun he menivät tekemään liiton valtiovallan kanssa, he osoittivat epäuskonsa Jumalan evankeliumia kohtaan. Luther nojasi valtiovallan suojelukseen uskoen siten voivansa vapaasti saarnata evankeliumia. Näin hän petti itsensä ja seuraajansa, sillä Galatalaiskirje julistaa, että Jumalan evankeliumi "ei ole ihmisten mukaista". Paavali sanoo: "Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi en olisi Kristuksen palvelija." Gal.1:10

        Ausburgin tunnustus, joka on Ausburgin valtiopäiville laadittu selonteko luterilaisesta opista, alkaa liehittelevästi otsakkeella: "Oi voittamaton Kaarle Kuningas". Luther meni jossakin mielessä syvemmälle luopumuksessa kuin kirkkoisät. Hän luovutti kirkon johtajuuden kuninkaalle. Näin "tämän maailman ruhtinaasta" tuli luterilaisen kirkon pää. Luterilaiselta maaperältä noussut Hitler osoitti mitä hedelmää Lutherin luopumus kantoi.

        Valheen voimaa sakramenteissa
        Valtiokirkko, kaste ja pedon merkki
        Katolinen kirkko oli luonut opin kasteessa tapahtuvasta pelastuksesta. Paavi uskoo saaneensa Pietarilta taivasten valtakunnan avaimet, joiden käyttöoikeudet hän on jakanut papeilleen, jotka edelleen käyttävät noita avaimia kasteessa. Tämä suuri valhe siirtyi luterilaiseen kirkkoon. Kuolleesta uskosta vanhurskauttamisen oppi on luterilainen korostus, jolla on yritetty vahvistaa kasteen sakramentin taikaa.

        Oppi kasteen armosta liittyy oleellisesti tuohon epäpyhään liittoon valtiovallan ja seurakunnan välillä. Valtiouskontoa ei voitu saada aikaan evankeliumia julistamalla, koska evankeliumissa Jumala odottaa ihmiseltä vapaaehtoista vastausta Golgatalta esittämäänsä kutsuhuutoon. "Kenen maa, sen uskonto" sopi valtiouskonnon perusajatukseksi. Toisin sanoen kansa täytyi pakottaa kuninkaansa uskontoon. Siitähän on kyse myös Ilmestyskirjan petovaltiossa.

        Luku 666 kuvaa taloudellista, poliittista ja uskonnollista valtaa. Suomessa ei olisi Luterilaista kirkkoa ilman miekkalähetystä ja pakkokastetta. Vielä tänäkin päivänä piispat ja papit pitävät kastetoimitusta evankeliumin synnyttämää kokemusta tärkeämpänä osoittaen siinä olevansa niitä lainalaisia, joita Galatalasikirjeessä kauhistutaan. Galatalaiset pilkkasivat Jumalan evankeliumia ympärileikkaus-uskollaan, luterilaiset pilkkaavat evankeliumia kasteen-armo uskollaan.

        Kirkollinen kastetoimitus onkin vanhin pedon merkin esikuva. Kukaan kastamaton ei voinut ostaa eikä myydä, eikä edes asua niissä maissa. Otsaan vedellä tehty risti merkitsee kastetun sielun kirkon omaisuudeksi samalla tavalla kuin otsaan tehty pedon merkki sinetöi sielun pedon omaksi.

        Jeesusta vihasivat lahkolaisena ne, jotka teeskentelivät palvelevansa Jumalaa. Juovuksissa Jeesuksen todistajain verestä
        Porttojen äiti vainoaa todellisia Jumalan seuraajia. "Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä." Ilm.17:6

        Jos tunsit vihan väristyksiä minua kohtaan lukiessasi edellistä kappaletta, niin koit vihaa samasta hengestä, joka vaikutti ylipapeissa ja kirjanoppineissa, kun he vaativat Jeesusta tapettavaksi. "Pois maan päältä tuommoinen lahkolainen."

        Sveitsin uskonpuhdistaja ja myöhemmin myös valtion päämies Zwingli oli aluksi uskovainen, mutta hänestä tuli lopulta veljiensä murhaaja. Vuonna 1521 hän selitti (Vapaan Kristillisyyden Historia, Westin s.70), että oppi, jonka mukaan ihminen puhdistuu perisynnistä kasteen avulla, oli taikauskoa. Monessa muussakin suhteessa hän tukeutui oikeaan evankeliumiin.

        Mitä hänen sydämessään tapahtui, kun hän lopulta meni mukaan uskovien vastaisiin toimiin? Syy hänen luopumukseensa oli lienee siinä, että hän oli mukana politiikassa.

        "Raati ja Zwingli kävivät sanoista tekoihin, kun Felix Manz tammikuussa 1527 hukutettiin Zürichin läpi virtaavaan Limmatiin." (VKH s.85) Tämä Manz oli ollut Zwinglin läheinen uskonystävä. Uudestikastamisesta sai joko maastakarkoituksen tai kuoleman rangaistuksen. Saksan keisarin asetus vuodelta 1528 ja valtakunnanlaki 1529 säätivät kastajille kuolemantuomion. (VKH s.158). Vuonna 1557 pidettiin Wormsin lähellä uskontokeskustelu, josta on säilynyt asiakirjoja, joissa monet luterilaiset teologit kehottavat hallituksiaan käymään kovakouraisesti käsiksi kastajiin. Allekirjoittajien joukossa on mm. Philip Melanchthon. (VKH s.161)

        Kuollut usko kääntää Jumalan pyhän armon irstaudeksi.

        Jeesus on historian suurin pasifisti, mutta kirkko on siunannut aseet.

        Jeesus, Luther ja avioliitto Kuollutta uskoa
        Lutherin usko ei ollut raamatullista, koska hänelle usko oli enemmän Raamatun sanan totenapitämistä kuin kuuliaisuutta Jeesukselle. Hän oli luomassa oppia siitä, että usko pelastaa, vaikka Raamattu opettaa, että Jeesus pelastaa - uskon kautta. Luther luo julistuksellaan passiivista asennetta Jumalaa kohtaan. Vielä tänäkin päivänä Lutherin opetukset saavat monet sydämet vastaamaan Pyhälle Hengelle: En voi tehdä tässä Jeesuksen tahtoa, koska pelkään, että siitä tulisi lainteko, joka olisi armosta pois joutumista. Tuon pelon aiheuttaa lapsikasteessa ihmiseen tullut antikristillinen henkivalta. On johdonmukaista, ettei Luther ymmärtänyt Jaakobin kirjeen sanomaa, koska siellä nuhdellaan kuolleesta uskosta.

        Jos uskovainen pysyy evankeliumin armossa, hänellä on armo tehdä uskon tekoja, kuten ottaa kasteen. Jumalan armossa pysyminen tekee meistä Jumalan ystäviä ja tämän maailman vihollisia. Raamatussa usko on kuuliaisuutta Sanalle, eikä vain sen totenapitämistä. Pyhä armo tekee aktiivisia Jeesuksen seuraajia, mutta irstas armo saa ihmisen lopulta teoillaan pilkkaamaan Armon Henkeä.

        Luterilainen ja calvinilainen teologia ovat myös nykyaikaisen liberaaliteologian kasvualusta. Luther alkoi murentaa monia Jeesuksen opetuksia.

        Liitto valtion kanssa pakotti hänet suhtautumaan sotaan Vanhan Testamentin tapaan, vaikka Jeesus opettaa: "Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa." Matt.5:43-45

        "Vihaa vihollistasi" oli Israelille annettu käsky tuhota Jumalan vihollinen. Se oikeutti "pyhään sotaan" sitä kansaa vastaan, jonka syntivelka oli täysi. Sensijaan Jeesus kielsi omiltaan kaiken Jumalan puolesta kostamisen. Hän otti päälleen juuri tuon syntisille kuuluvan Jumalan rangaistuksen. Tämä sai aikaan Hänen naulitsemisensa ristille. Hän ei puolustanut itseään aseella eikä myöskään käyttänyt asetta meidän puolustamiseemme. Siksi myös Hänen seuraajansa ovat pasifisteja.

        Toinen asia, missä Luther on puhunut Jeesusta vastaan on avioero. Hän katsoi, että eronnut voi joissakin tapauksissa avioitua uudelleen toisen kanssa, vaikka hyljätty puoliso vielä elää. (Kirjassa Häälahja, Lutherin kirjoista koonnut Brandt, s.151) Jeesus sanoo: " Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin." Luuk.16:18

        Kuolleelle uskolle on mahdotonta ymmärtää Jumalan armoa ja voimaa. Ei ihme, että nykypäivänä monet luterilaiset papit eivät usko Jeesuksen nousseen kuolleista. Näinä viimeisinä aikoina he ovat jopa tehneet väärennetyn Raamatun käännöksen pannakseen Jumalan Sanan kuolleen uskonsa muottiin.

        Vain Jeesuksen paluu tuo Jumalan kuningaskunnan maan päälle. Kirkko on pantu Jeesuksen tilalle
        Luther ja erityisesti Calvin uskoivat Jumalan valtakunnan tulevan maan päälle kirkon vallan kautta. Kuitenkin juutalaisilla on ainoa Jumalan hyväksymä valtiouskonto. Uuden Liiton valtiouskonto ilmestyy vasta, kun Jeesus tulee pilvissä takaisin maan päälle. Luther ja Calvin katsoivat, että juutalaiset olivat menettäneet oikeutensa Jumalan kansana ja tuo valtiouskonto olisi siirtynyt kristillisille kansoille. Tällä opillaan Luther edesauttoi Hitlerin toimeksipanemia juutalaisvainoja.

        Vielä tänäkin päivänä nämä kirkot uskovat tuhatvuotisen valtakunnan tuloon maan päälle kirkon vallan kautta. Voisiko olla mitään antikristillisempää oppia! Kirkko on pantu ei ainoastaan Israelin vaan myöskin Jeesuksen Kristuksen tilalle!

        Nuoria porttoja

        Vakituinen uskottomuus Jeesukselle johtaa liittoon Jumalan vihollisten kanssa. Kirkollistuvat Jeesus-liikkeet
        Tämän vuosisadan herätykset alkoivat Jeesus keskeisinä Pyhän Hengen vuodatuksina. Vuosisadan loppua kohden maailman suosion etsiminen on yhä useammin sokaissut uskovien sydämet Kristuksen kirkkauden evankeliumilta. Yhä useammat Jumalan voitelemat julistajat ovat alkaneet kuninkailla seurakunnissaan ja päättäneet perata puheistaan pois ne Jeesuksen sanat, joiden tähden tulisi maailman halveksunta tai vaino.
        Tavalliset portot myyvät itseään, mutta hengelliset portot ostavat maailman rakasteluja Jumalalta saamillaan rikkauksilla. "Kaikille muille portoille annetaan lahja, mutta sinä annoit portonlahjojasi kaikille rakastajillesi ja haureudessasi lahjoit heitä tulemaan luoksesi joka taholta." Hes.16:33 Näillä seurakunnilla onkin ollut paljon Jumalalta saatua kauneutta ja rikkautta, jota voi kaupata.

        Luther kauppasi kristillisyyttään valtiolle vetoamalla siihen, että kristityt ovat hyviä alamaisia kerisarille ja antavat voiton sodassa, koska Jumala on heidän kanssaan. Meidän aikamme kristillisyys kosiskelee maailmaa tekemällään sosiaalityöllä. Juopot raitistuvat, roistoista tulee kunnon kansalaisia ja lähetyssaarnaajat opettavat kansat lukemaan ja kirjoittamaan ja rakentavat sairaaloita. Ilmestyskirjan suuri portto tarkoittaa luopunutta kristillisyyttä, koska sen synti on liitto valtiovallan kanssa. "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat hauretta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet." Ilm.17:1-2

        Neitsyestä ei tule porttoa yhdessä yössä. Jokainen uskovainen on joskus uskoton Jeesukselle - ja sitten katuu ja tekee parannuksen. Vakituinen uskottomuus syntyy jatkuvasta katumattomuudesta ja huomaamatta tulevasta riippuvuudesta rakastajastaan. Luopunut kristillisyys kangistuu kaavoihinsa, koska se on kadottanut elämän lähteen. Kaavamainen pelastuskokemus astuu elävän pelastuskokemuksen tilalle, koska Jumalan Henki on poistunut antikristillisestä seurakunnasta.

        Jeesuksen ajan fariseukset opettivat, että kun vain on ympärileikattu ja kuuluu synagoogaan, niin pelastuu. Sama oppi on kirkon piispoilla, kun he sanovat, että kasteen armo pelastaa. Jeesuksella ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan, koska Hän opetti, että "ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte". Samasta syystä Jeesukselle uskolliset eivät harjoita yhteyttä kuolleen kristillisyyden kanssa.

        Uskottelua Pyhän Hengen vakuutuksen sijaan
        Ratkaisun sakramentti
        Oikea evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta. "Jumala näki hyväksi ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia Hänestä." Gal.1:16

        Kun tahdottiin olla mieliksi maailmalle, niin ei tahdottu julistaa evankeliumia Jeesuksesta, eikä kutsua ihmisiä muuttumaan Hänen kaltaisikseen. Sensijaan tahdottiin julistaa evankeliumia uskoontulosta, joka vaikuttaa myönteisesti ihmisen ajalliseen elämään. Kun teet uskonratkaisun, niin tulee elämääsi seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista.

        Uudestisyntyminen ja uusi hyvä elämä arvostetussa seurakunnassa kuulostaa paremmalta kuin tuleminen ahtaan portin kautta kaidalle Jeesus -tielle. Tuntuu siltä kuin paholainen olisi tullut seurakunnan johtoon mainonnan psykologin hahmossa. Vetoa ihmisten tarpeisiin, niin saat tuotteesi myytyä.

        Kun evankelioinnissa alettiin korostaa uudestisyntymistä, eikä Jeesuksen yhteyteen tulemista, niin painopiste siirrettiin Jumalan sanan vastaanottamisesta uskonratkaisukokemukseen.

        Suurina herätyksen vuosina 1800-luvulla tuli tavaksi tulla katumuspenkkiin taivuttamaan sydäntään kuuliaiseksi Jeesukselle. Tämä tapa muuttui 1900-luvulla paikaksi, jossa tehtiin ratkaisu Jumalan puoleen tai annettiin elämä Jeesukselle. Vaikka moni onkin siinä hetkessä tullut todellisesti uskoon, niin useille tuo paikka on kuitenkin tullut pahemmaksi petoksen paikaksi kuin sakramentillinen kaste. Katumuspenkki muuttui vähitellen kirkolliseksi alttariksi, pyhäksi pelastuksen paikaksi.

        Julistajat eivät enää odottaneet Pyhän Hengen työn esille tulemista ihmisessä, vaan he riensivät vakuuttelemaan esille tulleille, että nyt he ovat uudestisyntyneet. Siksi monet jäivät vaille henkilökohtaista Pyhän Hengen vakuutusta ja saivat tilalle "suuren" Hengen miehen mahtipontiset vakuuttelut. Näin monet niistä, jotka uskovat uudestisyntyneensä tehdessään kokouksessa ratkaisun kääntymyksestään, ovatkin saaneet valheellisen kokemuksen. Tälläinen menettely on työntänyt syrjään Pyhän Hengen arvovallan ja tilalle on vähitellen tullut seurakunnan ja sen saarnaajan arvovalta.

        Jos toinen uskoo pelastuneensa kastetoimituksessa, ja toinen uskoo pelastuneensa esilletulossaan, vaikkei kumpikaan kokenut sydämessään evankeliumin voimaa, niin he ovat molemmat samankaltaisessa taikauskoisessa tilassa.
        Temppelin evankeliumi
        Seurakunnat alkoivat rakentaa kirkkomaisen yleviä temppeleitä kokoustiloiksi, koska ihmisiä ennemminkin kutsuttiin kokouksiin kuin Jeesuksen tykö. Uskottiin että kunnian arvoisa kokoustila vetää ihmisiä. Kaupungin tai kunnan johtaja kutsuttiin pitämään puhe temppelin vihkiäisissä, jotta muutkin katsoisivat arvolleen sopivaksi tulla kokouksiin.

        Pyhä Henki ei tarvitse yleviä saleja vakuuttaakseen ihmiselle, että tämä on Jumalan lapsi ja perillinen. Sielullinen uskoon pumppaaminen sensijaan tarvitsee komeat kulissit, että ihmiset saisivat hyvän kokemuksen.

        Jeesus on ajettu ulos monista seurakunnista liian ahdasmielisenä. Jeesuksen nimen ja persoonan häpeäminen
        Jeesuksen nimeen ja persoonaan sitoutuminen ovat oleellista Jumalan armon vastaanottamisessa. Tosi uskovaiselle Hän ja Hänen sanansa ovat henki ja ovat elämä. Silti Jeesuksen nimi ja persoona on yleisesti hylätty ja jätetty pois esim. kokousilmoituksista. Sen sijaan on alettu uskoa enemmän uskoontulleitten julkkisten nimiin.

        Jeesusta hävetään siksi, että Hänen opetuksensa ovat tämän maailman ihmisistä niin ahdasmielisiä. Siksi kaikkien Raamatun kohtien lukeminenkaan ei enää ole mahdollista seurakuntien tilaisuuksissa, koska niitä pidetään liian lakihenkisinä. Jeesus ei ole näille uskottomille mikään vetonaula, vaikka Hän antoi itsensä naulattavaksi meidän tähtemme. Jeesus vakuuttaa vetovoimaansa: "Kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni." Joh.12:32

        Maailman viisaus on hullutusta Jumalalle. Ihmisviisauden palvontaa
        Saarnojen sisältö alkoi muuttua julistavasta selittäväksi, koska alettiin kuunnella tuota vanhaa kuisketta: "Onko Jumala todellakin sanonut niin?" Siksi sananjulistajiksi alettiin hyväksyä luonnollisten lahjojen ja lukeneisuuden, eikä Pyhän Hengen antamien armolahjojen perusteella. Ennen julistettiin: "Näin on Jumalan sanonut." Nyt selitetään: "Näin me opetamme".

        Sielunhoidossa alettiin tukeutua psykologiseen viisauteen, eikä Jumalan sanalla lääkitsemiseen. He uskaltavat turvautua tämän maailman viisauteen, vaikka Raamattu sanoo siitä: "Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?" 1Kor.1:20 Maailman ja Jumalan viisaus ovat hullutuksia toisilleen, sillä Raamattu sanoo: "Sana rististä on hullutus niille jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1Kor.1:17-18

        Seurakunnan kaitsemisessa ei enää luotettu siihen, että Hyvä Paimen, Jeesus läsnäolollaan pitää lauman koossa, vaan paimensauvaksi otettiin inhimillinen arvovaltaisuus ja yhteishenkeä luotiin vahvistamalla herätysliikeidentiteettiä. Kun Jeesus ei yhdistä seurakuntalaisia niin inhimillisellä "me hengellä" on korvattu Pyhä Henki.

        Antikristus tekee ihmeitä valheen voimalla.

        Jeesus tekee ihmeitä totuuden voimalla. Ihmeitä totuudesta luopumisen hinnalla
        Kun evankeliumia ei enää pidetä suurena sanomana Jeesuksesta, niin on tehty tilaa sekä järkeisuskolle että sielulliselle kiihoitukselle. Ihmisen oma kyky uskoa yliluonnollisiin asioihin on sielullista uskoa, mutta raamatullinen usko saa voimansa Jumalan sanasta. Jotkut ovat tämän maailman viisauden eksyttämiä, toiset taas ovat eksyneet etsiessään ihmeitä. "Juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta." 1Kor.1:22

        Muista, että Antikristuksella on kaksi sarvea, voiman ja viisauden sarvet. Hän siis kykenee hurmaamaan sekä juutalaiset että kreikkalaiset eli sekä uskonnolliset ihmiset että ateistit. Uskonnollinen ihminen vaatii uskomisensa ehdoksi tunnustekoja. Jumala ei kuitenkaan suostu tähän vaatimukseen. Hän suostuu vahvistamaan uskoamme ihmeillä, mutta uskomme ei saa perustua niihin, vaan sen tulee perustua Hänen sanaansa.

        Jumalan ihmeet todistavat meille siitä, että evankeliumi Jeesuksesta on totta. "Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta." Mark.16:20 Jumalan ihmeet ovat siis Jeesuksen Kristuksen todistajia ja vahvistavat meille evankeliumin totuuden sanan, että Hän on se, joka Hän sanoo olevansa. Jos ihmeet eivät vahvista Jumalan sanaa, vaan julistajan tai herätysliikkeen arvovaltaa, niin ihmeet eivät ole Jumalasta.

        Moni hengellinen herätys on nostanut suuren saarnaajan koko kansan tietoisuuteen. Silloin saarnaaja ja hänen ihmeensä ja merkkinsä ovat olleet yleinen keskustelunaihe, mutta ei Jeesus. Hän jäi taka-alalle. Saarnaajan velvollisuus on pitää huolta siitä, että Jumala saa kunnian Hänen ihmeistään. Pitäessään huolta tästä asiasta Paavali tuli kansan kivittämäksi, vaikka hänellä olisi ollut tilaisuus ottaa vastaan samojen ihmisten palvonnan. (Katso Apt.14) Jos Jumala ei saanut kunniaa ihmeistään, niin jatkossa välikappaleena olleen saarnaajan kautta on voinut alkaa ilmetä ihmeitä, jotka syntyvät valheen voimasta. Jos ihminen ottaa itselleen Jumalalle kuuluvaa kunniaa, niin se on valheen tekemistä. Totuudesta luopunut saarnaaja tahtoo antaa uskonnollisille ihmisille heidän vaatimansa tunnusteot.

        Valheentekijä on kuunnellut käärmettä, ja hänen mielensä on turmeltunut pois kuuliaisuudesta Totuudelle. "Sillä vääriä kristuksia (voideltuja) ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin." Matt.24:24

        Et voi ottaa Jeesusta vastaan syntiesi sovittajana ja samalla vastustaa Hänen opetuksiaan. Paha sukupolvi tavoittelee merkkiä
        Kaatumista esirukouksen aikana on pidetty merkkinä Jumalan Hengen kosketuksesta. Kaikki tällaiset merkit ovat aina olleet vaarallisia. Juutalaisetkin pyysivät Jeesukselta merkkiä, mutta Hän vastasi: "Tämä paha ja aviorikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki." Matt.12:38-39

        Koska Jeesus ei antanut juutalaisille muuta merkkiä kuin ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jumalan Pojan, niin uskon, ettei Hän ole antanut kaatumismerkkiäkään. Jeesus ei tahtonut juutalaisten ottavan Häntä vastaan ilman, että he ottaisivat vastaan Hänen opetuksensa. Jos Hän olisi tehnyt muutamia vaikuttavia temppuja, merkkejä, niin kansa olisi ihastunut suuresti ja ottanut Hänet vastaan Messiaana, mutta heidän sydämensä olisi silti jäänyt vastustamaan Hänen opetuksiaan.

        Kristillisyydessä on aina ollut jossain määrin sielullisen uskon ilmiöitä, mutta niin on erityisesti lopunaikana. Kun harjoitetaan sielullista uskoa niin voi alkaa todella tapahtua jotain yliluonnollista. Silloin olet vaarassa, koska sinulle on liian vaikeaa olla pitämättä sitä Jumalalta tulleena, ja niin joudut valheen hengen valtaan! Hypnoosi ja suggestiot ovat valheen voimaa, jonka valheen henki saa aikaan. Jumalan usko on totuuden voimaa, jonka Pyhä Henki saa aikaan.

        Monet käyttävät Raamatun lauseita loitsuina. He eivät kätke niiden sanomaa sydämeensä, vaan hokevat niitä itselleen kiihottaen itseään uskomaan. Pakene sellaista! Sensijaan kuule ja ymmärrä Jumalan sana sydämessäsi, yhdy sen sanomaan ja saat uskon lahjana Jumalalta. Hän antaa uskon niille, jotka nöyrtyvät Hänen sanojensa edessä anomaan armoa. Älä ole sellainen "uskon sankari", joka yrittää ottaa uskon sitä anomatta, kiihottamalla itseään uskomaan. Jos et saanut uskoa Jumalalta, niin vika oli ehkä kuulemisessasi. Nöyrry Jumalan sanan alle, niin Hän antaa sinulle uskon armostaan.

        Jotkut sielullisen uskon julistajat ovat menneet yhä pidemmälle ihmeiden ja merkkien korostamisessa. He ovat syrjäyttäneet katumuksen, parannuksen ja syntien tunnustamisen, maailmasta luopumisen ja itsensä kieltämisen ja ristinsä ottamisen ja Jeesuksen seuraamisen. Keskeiseksi asiaksi he ovat nostaneet ylösnousemukseen ja ruumiin terveyteen uskomisen. Jopa taloudellinen rikastuminen ja maailman valloittaminen seurakunnalle on nostettu esille.

        Vähit

        Antikristuksesta.

        Oli kuitenkin niin mielenkiintoista että hyvin jaksoi lukea kaikki:) Kiitti vaivannäöstäsi!


    • ev.lut.kirkon pappi

      Sakarjan kirjan luvussa 6 jakeessa 8 on kysymys Sakarjan näystä. Siinä puhutaan hevosista (vanhan
      raamatunkäännöksen mukaan orhista), joiden yleensä tulkitaan kuvaavan sitä, kuinka Jumalan
      pelastussuunnitelma toteutuu historian kuluessa; valkeiden hevosten on ajateltu kuvaavan evankeliumin sanaa, punaiset hevoset kuvaavat sotia, mustat hevoset kuvaavat nälkää ja harmaiden hevosten on ajateltu kuvaavan tuhoisia
      sairauksia ym.koetteluksia. Nämä kaikki em. seikat historian kuluessa ovat asioita, joiden kautta Jumala puhuttelee ihmisiä. Tosin tällaisten näkyjen merkityksen kovin tarkkaan selittämiseen sinänsä tulee suhtautua varauksella, koska Sakarjan kirjan tämänkin osan kirjoittamisesta on kulunut sentään n.2500 vuotta ja on vaikeaa tämän päivän näkökulmasta päästä kovin yksiselitteiseen ja varmaan selitykseen siitä, mitä esim.ko raamatunkohdalla on aikoinaan tarkoitettu. Joka väittää tällaiset kohdat varmuudella pystyvänsä selittämään, ei todellakaan tiedä mistä puhuu.

      Vanhassa raamatunkäännöksessä (siis lestadiolaisten seuraraamatussa vuodelta 1776)
      sanotaan pohjoiseen menevistä mustista orhista Sakarjalle näin;"Katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla." (Sak.6:8)Uudessa raamatunkäännöksessä
      sama kohta on käännetty näin. "Paina mieleesi ne
      hevoset, jotka lähtivät pohjoista kohti. Ne vievät minun henkeni pohjoiseen maahan, jotta se
      vaikuttaisi siellä."

      Historiallisesti katsottuna tämä näky liittyy juutalaisten Babyloniasta paluun aikaan 500-luvulle eKr., (tarkemmin n.vuoteen 520 eKr.) Menemättä sen syvemmälle koko näyn selitykseen (mitä ei kenenkään pitäisi varsinaisesti rintaa
      röyhistellen tehdä), totean vain, että historiallisesti tarkasteltuna pohjoinen maa tässä yhteydessä tarkoittaa luultavimmin Babyloniaa, josta juutalaisten paluu omaan maahansa persialaisten myötävaikutuksella oli juuri alkanut. Jakeen sanojen voi ajatella merkitsevän Jumalan vihan tyyntymistä tai leppy-
      mistä Babylonian alueella. Tosin raamatuntekstien
      tulkinta tämänkaltaisten näkyjen kohdalla tulee
      tehdä aina tietyllä varovaisuudella eikä varmaa
      lopullista totuutta esittäen.

      Joka tapauksessa eri raamatunkohtien tulkinnalle tekee parhaiten oikeutta se, että pysytään histo-
      riallisissa yhteyksissä ja etsitään vasta sen jälkeen yleismerkitystä siihen mitä kullakin raamatunkohdalla voi olla annettavaa meille tämän päivän yhteyksissä.

      Joka tapauksessa niin lestadiolaisten kuin myös muissa suomalaisissa herätysliikkeissä viljelty selitys siitä, että ko.raamatunkohta tarkoittaisi
      esim.omaa maatamme on tyyppiesimerkki karkeasta raamatunselittämisestä. Míssään tapauksessa em.ajatus ei tee oikeutta ko.kohdan alkuperäisellä merkitykselle. Sitä ei osata oikein etsiäkään. Raamatuntulkinnan alkeellinen taso on usein silmiinpistävää esim.suomalaisissa
      herätysliikkeissä ja tämä kyllä johtaa monia ih-
      misiä pahasti harhaan.

      • kessu

        Voiko järjen valossa raamatun ilmoitusta selittää?
        Raamattu on jotain muuta kuin historiankirja.Taitaa moni kohta olla aukeamatta vaikka kuinka lukisi jos ei selitetä so. Pyhän hengen valossa. Sekin vaikka karkeakin niin parempi ja enempi hyödyttää ihmisen kuolematonta sielua kuin filosofiset jaaritukset.


      • Elmeri
        kessu kirjoitti:

        Voiko järjen valossa raamatun ilmoitusta selittää?
        Raamattu on jotain muuta kuin historiankirja.Taitaa moni kohta olla aukeamatta vaikka kuinka lukisi jos ei selitetä so. Pyhän hengen valossa. Sekin vaikka karkeakin niin parempi ja enempi hyödyttää ihmisen kuolematonta sielua kuin filosofiset jaaritukset.

        Olet jossakin suhteessa aivan oikeassa. Jumalan sanan salaisuudet raamatussa ei avaudu kuin Pyhän Hengen valossa. Filosofit jäävät ulkopuolelle heille raamattu on suljettu kirja. Myöskin monet hengelliset joukkiot saavat myöskin olla sanan ulkopuolella heillekin avautuu vain ulkonainen Jumalan sanan palvelus sisällinen ihminen jää kokonaan ulkopuolelle, koska mitään sisällistä muutosta eli uudesti syntymää ei ole koskaan tapahtunutkaan. Suuressa määrin nämä joukkiot apinoi elävää kristillisyyttä eli ottavat opiksi miten kristityt uskovat ja elävät mutta oikeat uskon hedelmät puuttuvat, jotka tulevat elävästä uskosta. Kyllä raamatussa myöskin historiaa on mutta sana on kätketty myöskin siihen.


    • Eeva-Maija

      ainakin 4 ja 5 kohtiin:

      Katselin kartta ja kas kummaa Israelista katsottuna suunta suoraan pohjoiseen osuu Suomen ja Venäjän rajamaille suurinpiirtein äänisjärven leveysasteelle joka taisi olla suomella vielä ennen toista maailman sotaa.
      Ja Egyptistä katsottuna suora suunta pohjoiseen on täsmälleen Suomeen.
      Vielä vähän raamattua ja näitä asioita tuntevana ajattelen kuitenkin raamatun kirjoitetun noilla seuduilla. Tietääkö kukaan faktaa?. Janiin minä ainakin käsitän että että he ovat kirjoittaessaan tarkoittaneen näitä alueita jossa me juuri asumme.

      • x-vl

        Noiden Raamatun kohtien kirjoitusaikoina maailmankuva on varmaan suppeampi kuin tänään. Ei heillä ollut maailman karttoja, mistä olisi näkynyt tämä ns. pohjoinen alue. Tuskin tiesivät edes sellaisen olemassaoloakaan!

        Maailma käsitettiin melko pieneksi alueeksi tämän päivän mitassa. Muutamia maanosiakin oli löytämättä!

        Mutta mikäpä minä olen oikomaan käsityksiäsi. Ainahan voi selittää, että Jumalan Henkensä kautta on kirkastanut Raamatun kirjoittajille sellaisia asioita, joita ihminen ei ole tiennyt olevankaan? Eikä kirjoittajalla ole ollut inhimillisesti katsoen edes oikeita sanoja kuvaamaan saamaansa ilmestystä tulevista ajoista.

        Tulkinta on siten ainoa mahdollisuus ja se voi joskus mennä pahasti hakoteille. Ja kautta historian tällaista on ollut havaittavissa. Erityisesti Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevien keskuudessa.


      • lukenut
        x-vl kirjoitti:

        Noiden Raamatun kohtien kirjoitusaikoina maailmankuva on varmaan suppeampi kuin tänään. Ei heillä ollut maailman karttoja, mistä olisi näkynyt tämä ns. pohjoinen alue. Tuskin tiesivät edes sellaisen olemassaoloakaan!

        Maailma käsitettiin melko pieneksi alueeksi tämän päivän mitassa. Muutamia maanosiakin oli löytämättä!

        Mutta mikäpä minä olen oikomaan käsityksiäsi. Ainahan voi selittää, että Jumalan Henkensä kautta on kirkastanut Raamatun kirjoittajille sellaisia asioita, joita ihminen ei ole tiennyt olevankaan? Eikä kirjoittajalla ole ollut inhimillisesti katsoen edes oikeita sanoja kuvaamaan saamaansa ilmestystä tulevista ajoista.

        Tulkinta on siten ainoa mahdollisuus ja se voi joskus mennä pahasti hakoteille. Ja kautta historian tällaista on ollut havaittavissa. Erityisesti Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevien keskuudessa.

        monessakin kohdissa on mainittu ilmansuunnista, eipä tietenkään sellaiset ole jääneet mieleen missä kohdin on mainittu kun en nykyisin ole paljoa sitä tutkinut.Jokatapauksessa Profeetta Sakarian ajoilla ja ennenkin on ollut esillä myös ilmansuunnat.


      • x-vl
        lukenut kirjoitti:

        monessakin kohdissa on mainittu ilmansuunnista, eipä tietenkään sellaiset ole jääneet mieleen missä kohdin on mainittu kun en nykyisin ole paljoa sitä tutkinut.Jokatapauksessa Profeetta Sakarian ajoilla ja ennenkin on ollut esillä myös ilmansuunnat.

        En minä tarkoittanut, että ihmiset eivät siihen aikaan olisi tienneet ilmansuunnista. Vaikka olisi miten pieni alue, niin löytyy kai sieltäkin pohjoinen?

        Vaikka maa olisi kuviteltu suh. pieneksi pannukakuksi, niin silti voitiin määritellä ilmansuunnat.

        Mutta käsittääkseni maailma oli kuvitelmissa tosi paljon pienempi kuin nyt. Eikä edes tiedetty, missä pannukakun reunat olivat! Sieltähän saattoi tipahtaa jonnekin?

        En tiedä, millainen käsitys ihmisen asuma-alueen laajuudesta oli siellä Raamatun maissa silloin.

        Joku tietävämpi voisi valistaa!


    • acimlainen

      Ei kannata kenekään ruveta tuollaisen perusteella arvioimaan oman pelastumisensa mahdollisuuksia.
      Vaikka olisi niin että tuolla pohjoisella tarkoittaisi peräti Suomea niin ei sitä sillä pelastu että on suomalainen.

      Tämä haiskahtaa vähän siltä kuin tällä haettaisiin lisätodisteita sille että vanhoillislestadiolaisuus olisi "se oikea usko" ja pelastuksen tae. Liukuminen tähän on hyvin lähellä.

      Älkää unohtako että vain Jeesuksessa on pelastus.
      Kun tämän pidätte mielessänne niin keskustelkaa toki ihan mistä tahansa.

      • vanh.lest.

        "Älkää unohtako että vain Jeesuksssa on pelastus".

        Miksi et ota kaikkea pelastukseen kuuluvaa omaksesi vain joitakin. Sillä raamattu pitää ottaa kokonaan todesta, eikä sieltä täältä joitakin asioita kuten ystävä näytät tekevän.

        On tärkeää muistaa ja toteuttaa myös Jeesuksen opetus mikäli aikoo autuaaksi tulla:
        "Missä kaksi tai kolme kokoontuu minun nimeeni, siellä minä olen heidän keskellänsä"

        Ota acimlainen todesta KAIKKI Jeesuksen opetukset ja ota vaari niistä!


      • vanh.lest.

        "Ja ei yhdekään asuvaisen pidä sanoman. minä olen heikko, että kansalla, joka siellä asuu. pitää oleman synteinpäästö" (Jes. 33.24).


      • acimlainen
        vanh.lest. kirjoitti:

        "Älkää unohtako että vain Jeesuksssa on pelastus".

        Miksi et ota kaikkea pelastukseen kuuluvaa omaksesi vain joitakin. Sillä raamattu pitää ottaa kokonaan todesta, eikä sieltä täältä joitakin asioita kuten ystävä näytät tekevän.

        On tärkeää muistaa ja toteuttaa myös Jeesuksen opetus mikäli aikoo autuaaksi tulla:
        "Missä kaksi tai kolme kokoontuu minun nimeeni, siellä minä olen heidän keskellänsä"

        Ota acimlainen todesta KAIKKI Jeesuksen opetukset ja ota vaari niistä!

        En tarkoittanut ettei tuota käsittelyssä olevaa kohtaa tulisi ottaa todesta vaan paremminkin varoitin ettei sitä käyttettäisi väärin ja alettaisi pelastusta rakentamaan sen pohjalle.

        Mitä pelastukseen kuuluvaa en ota todesta? Selitä lisää, nyt en ole oikein kärryillä.
        Yritän pysytellä pelastuksen ytimessä.


      • ev.lut.kirkon pappi
        vanh.lest. kirjoitti:

        "Ja ei yhdekään asuvaisen pidä sanoman. minä olen heikko, että kansalla, joka siellä asuu. pitää oleman synteinpäästö" (Jes. 33.24).

        Tässä keskustelussa on tuotu esille mm. näkemys, että raamattu on jotain muuta kuin historiankirja. Tämä pitää paikkansa, koska raamattu on myös Jumalan sanaa ja ilmoitusta. Mutta silti raamattu on suurimmalta osaltaan myös historiankirja, se kertoo Jumalan teoista Israelin kansan historiassa sekä kristinuskon synnystä ja leviämisestä pakanakansojenkin keskuuteen. Nämä kaikki ovat historiassa tapahtu-
        neita asioita eikä sen tähden raamattua koskaan pitäisi tulkita irrallisina raamatunlauseina irroittaen ne historiallisista yhteyksistään. Sinä,joka toit ilmeisesti hyvässä tahdossa, mutta ymmärtämättömyydessäsi esille ajatuksen, että raamattu on jotain muuta kuin historiankirja, et taida olla kovin vahvasti selvillä edes oman liikkeesi(oletan että olet
        vl.) raamatuntulkinnan perusteista. Itsellänikin on sentään kirjahyllyssäni koko liuta SRK:n kustantamia kirjoja ja kehotan sinua tutustumaan esim. Erkki Reinikaisen teokseen "Näin on kirjoitettu", jossa hän tuo esille vanhoillislestadiolaisen käsityksen raamatun tutkimisesta ja tulkinnasta pelastushistoriallisesta näkökulmasta. (s.131-170)

        Toinen huomioni käytyyn keskusteluun koskee näkemystä viimeisistä ajoista. On selvää, että kristityt ovat aina uskoneet eläneensä viimeisiä aikoja ja esim. Jeesuksen kuoleman jäl-
        keen kristityt odottivat hänen pikaista paluutaan. Ennustukset viimeisistä tapahtumista ovat olleet aina yleisenä puhutteluna Kristuksen
        paluun mahdollisuudesta, johon meidän ihmisinä tulisi olla aina valmiita. Sen sijaan niiden kovin tarkka tulkitseminen koskemaan esim.tiettyjä määrättyjä sotia tai vaikka luonnonmullistuksia johtaa helposti vääriin maailmanlopun ennustuksiin,joita tunnetaankin historian varrelta koko liuta. Ne eivät ole olleet rakentavia. Tällainen raamatunselitystapa ei ole myöskään vanhoillislestadiolaisissa puheissa enää nykyään esillä. Onkin hyvä tyytyä siihen, että sodat, maanjäristykset, nälänhädät yms. ovat aina olleet Jumalan puhuttelua ihmisille Kristuksen paluun väistämättömyydestä.
        Kovin yksityiskohtiin menevien tulkintojen sijasta on hyvä muistaa Jeesuksen sanat:"Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes poika, ei kukaan muu kuin Isä." (Mark.13:32)Sinänsä ajatus, että koko uuden liiton aika on ollut viimeisten aikojen aikaa, on osa Uuden testamentin ilmoitusta, lukekaapa esim. Apostolien tekojen 2.luvusta, kuinka Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen Pietari piti puheen, jossa hän sanoi mm.näin:"Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu: -Viimeisinä päivinä,sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin."(Ap.t.2:16-17)

        Profeetta Sakarjan kirjan näkyjä, joiden kahdeksannesta näystä otettua lausetta: "Ne vievät minun henkeni pohjoiseen maahan, jotta se vaikuttaisi siellä." (Sak.6:8), ei sen sijaan
        voi pitää viimeisinä aikoja koskevina näkyinä, niin kuin tässä keskustelussa näytetään niitä sellaisina pidettävän. On vakavasti erheellinen käsitys, että VT:n profeettojen näyt koskisivat automaattisesti viimeisiä aikoja.Niiden tulkitseminen sellaisina johtaa kyllä mielikuvitukselliseen raamatuntulkintaan ja harhaopillisiin käsityksiin. Ottakaa hyvät ihmiset vakavasti Jumalan ilmoitus ja perehtykää siihen! Esim.Sakarjan kirjan näyt ovat tarkoitettu sen ajan juutalaisille vaikeassa pakkosiirtolaisuuden paluun tilanteessa rohkaisuksi, lohdutukseksi ja opetukseksi siitä, että Jumala sittenkin pitää heistä huolta ja antaa esim. Jerusalemille onnellisen tulevaisuuden. Profeetta Sakarjan kirjan näyt ja ennustukset käsittelevät Israelin kansan ja sen
        naapurikansojen vaiheita. Ne sisältävät puhuttelevia kuvauksia myös tulevasta Messiaskuninkaasta ja hänen vallastaan.
        Mutta viimeisten aikojen kuvausta Sakarjan kirjan näyt eivät ole, eikä koko Sakarjan kirjasta itsestään löydy sanaakaan siitä, että puhe olisi viimeisistä ajoista. Tässä suhteessa te, jotka liitätte Sakarjan kirjan näyt ja ennus-
        tukset viimeisiin aikoihin liityviksi, olette silloin kyllä kirjoittaneet raamattua uudelleen.

        Sitten vastaus sen ajan tunnettuun maailmaan. On
        selvää, että sen ajan ihmisten maailmankuva käsitti lähinnä niitä alueita ja kansoja, joiden
        kanssa oli oltu tekemisissä. Jos luette ajatuksella esim. Sakarjan kirjan läpi, voitte saada ikäänkuin sisältäpäin nousevan käsityksen siitä, minkälainen maailmankuva sen ajan juutalaisillakin oli. Tunnettiin esim.Egypti ja
        Babylonia ja sen ajan naapurikansoja, mutta on selvää, että esim.Suomen olemassaolosta ei silloin ollut mitään käsitystä.

        Sitten vielä alkuperäiseen kysymykseen, kun pyydettiin ajatuksia raamatunkohdasta Sak.6:8.
        Toistan uudelleen näkemykseni, että ko.raamatun-
        kohdassa ei voida tarkoittaa esim.omaa maatamme,niin kuin esim.lestadiolaisessa perinteessä ainakin laajalti uskotaan asian olevan. Kysymys on Jumalan ilmoituksesta, jonka
        500-luvulla eKr.eläneet juutalaiset ottivat Jumalan ilmoituksena, rohkaisuna ja opetuksena omaan elämäntilanteeseensa. Ja tällaisena Jumalan ilmoituksena meidän tulee Sakarjan kirjan näkyjäkin kunnioittaa ja ammentaa niistä voimaa siihen uskoon, että Jumala pitää omistaan
        kaikissa elämänvaiheissa huolta. Vielä uudelleen: pohjoisessa maassa on
        kysymys luutavimmin Babyloniasta, vai mitä sitten
        sanotte Sakarjan kirjan omista sanoista:" -Pois,
        pois! Paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra. Minä olin hajottanut teidät kaikkiin ilmansuuntiin, sanoo Herra. Pois, pois Babylonista! Lähtekää sieltä, Siionin asukkaat!"
        (Sak.2:10-11).

        Vielä: sen ajan juutalaiset eivät missään tapauksessa voineet ajatella, että kysymys olisi jostain tuntemattomasta pakanamaasta. Itse asiassa heidän historiankäsityksensäkin tulevaisuudesta rajoittui lähinnä Messiaskuninkaan odottamiseen, jonka he uskoivat rakentavan lopullisen valtakuntansa tänne maan päälle. Ja mm. Jeesuksen ajan juutalaisilla oli vankasti käsitys, ettei usko edes kuulunut muille kansoille kuin juutalaisille. Jeesus mursi tätä juutalaisten käsitystä opettamalla toisin, mutta vielä esim.apostolit joutuivat taistelemaan juutalaiskristtyjen näkymyksiä vastaan oikeudestaan saarnata evankeliumia myös pakanoille. Lukekaapa esim.Apostolien tekojen luku 11, jossa Pietarin selvityksen jälkeen juutalaiskristittyjenkin mieli rauhoittui ja he sanoivat:"Jumala on siis avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään." (Ap.t.11:18) Jos juutalaisilla olisi siis ollut jo esim.puheena olleen Sakarjan kirjan kohdan kautta käsitys jostain tuntemattomasta pohjoisesta pakanamaasta,jossa Herran henki kerran vaikuttaa, niin tätäkään keskustelua, joka kerrotaan Apostolien tekojen 11.luvussa ei kertakaikkiaan olisi tarvinnut koskaan käydä.

        Tiedän kyllä, että puheena ollutta raamatunkohtaa on esim. vanhoillislestadiolaisessa selitysperinteessä
        käytetty paljolti tukemaan omaa seurakuntankäsitystä. Mutta ainakin tältä osin tämä selitysperinne on ikävän ja vastuuttoman tuntuista lonkaltaheittelyä tuntematta vähääkään raamatuntulkinnan perusteita. Myös raamatunhistorian tuntemus on usein luvattoman heikkoa. Näkemykseni mukaan Jumalan sanan edessä tulisi nöyrästi etsiä sitä, mitä Jumala on kunkin ajan ihmisille sanonut ja
        ammentaa siitä omaan elämäntilanteeseensa. Sen sijaan mielikuvituksellisten tulkintojen esittäminen johtaa väistämättä harhaopillisiin käsityksiin. Mielikuvituksellisten tulkintojen esittäminen ei ainakaan minulle kerro mistään Pyhän hengen viisaudesta, vaan päinvastoin ihmismielen ymmärtämättömyydestä ja jonkinasteisesta välinpitämättömästä ylpeydestä
        ja ylimielisyydestä Jumalan sanan äärellä, kun ei viitsitä edes paneutua asioihin, vaikka siihen olisi nykyään hyvät mahdollisuudet.
        Kehoitankin jokaista tähän keskusteluun osallistunutta ja keskustelua lukeneita perehtymään raamatun syntyhistoriaan.
        Näin teette oikeutta Jumalan omalle ilmoitukselle.


      • x-vl
        ev.lut.kirkon pappi kirjoitti:

        Tässä keskustelussa on tuotu esille mm. näkemys, että raamattu on jotain muuta kuin historiankirja. Tämä pitää paikkansa, koska raamattu on myös Jumalan sanaa ja ilmoitusta. Mutta silti raamattu on suurimmalta osaltaan myös historiankirja, se kertoo Jumalan teoista Israelin kansan historiassa sekä kristinuskon synnystä ja leviämisestä pakanakansojenkin keskuuteen. Nämä kaikki ovat historiassa tapahtu-
        neita asioita eikä sen tähden raamattua koskaan pitäisi tulkita irrallisina raamatunlauseina irroittaen ne historiallisista yhteyksistään. Sinä,joka toit ilmeisesti hyvässä tahdossa, mutta ymmärtämättömyydessäsi esille ajatuksen, että raamattu on jotain muuta kuin historiankirja, et taida olla kovin vahvasti selvillä edes oman liikkeesi(oletan että olet
        vl.) raamatuntulkinnan perusteista. Itsellänikin on sentään kirjahyllyssäni koko liuta SRK:n kustantamia kirjoja ja kehotan sinua tutustumaan esim. Erkki Reinikaisen teokseen "Näin on kirjoitettu", jossa hän tuo esille vanhoillislestadiolaisen käsityksen raamatun tutkimisesta ja tulkinnasta pelastushistoriallisesta näkökulmasta. (s.131-170)

        Toinen huomioni käytyyn keskusteluun koskee näkemystä viimeisistä ajoista. On selvää, että kristityt ovat aina uskoneet eläneensä viimeisiä aikoja ja esim. Jeesuksen kuoleman jäl-
        keen kristityt odottivat hänen pikaista paluutaan. Ennustukset viimeisistä tapahtumista ovat olleet aina yleisenä puhutteluna Kristuksen
        paluun mahdollisuudesta, johon meidän ihmisinä tulisi olla aina valmiita. Sen sijaan niiden kovin tarkka tulkitseminen koskemaan esim.tiettyjä määrättyjä sotia tai vaikka luonnonmullistuksia johtaa helposti vääriin maailmanlopun ennustuksiin,joita tunnetaankin historian varrelta koko liuta. Ne eivät ole olleet rakentavia. Tällainen raamatunselitystapa ei ole myöskään vanhoillislestadiolaisissa puheissa enää nykyään esillä. Onkin hyvä tyytyä siihen, että sodat, maanjäristykset, nälänhädät yms. ovat aina olleet Jumalan puhuttelua ihmisille Kristuksen paluun väistämättömyydestä.
        Kovin yksityiskohtiin menevien tulkintojen sijasta on hyvä muistaa Jeesuksen sanat:"Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes poika, ei kukaan muu kuin Isä." (Mark.13:32)Sinänsä ajatus, että koko uuden liiton aika on ollut viimeisten aikojen aikaa, on osa Uuden testamentin ilmoitusta, lukekaapa esim. Apostolien tekojen 2.luvusta, kuinka Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen Pietari piti puheen, jossa hän sanoi mm.näin:"Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu: -Viimeisinä päivinä,sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin."(Ap.t.2:16-17)

        Profeetta Sakarjan kirjan näkyjä, joiden kahdeksannesta näystä otettua lausetta: "Ne vievät minun henkeni pohjoiseen maahan, jotta se vaikuttaisi siellä." (Sak.6:8), ei sen sijaan
        voi pitää viimeisinä aikoja koskevina näkyinä, niin kuin tässä keskustelussa näytetään niitä sellaisina pidettävän. On vakavasti erheellinen käsitys, että VT:n profeettojen näyt koskisivat automaattisesti viimeisiä aikoja.Niiden tulkitseminen sellaisina johtaa kyllä mielikuvitukselliseen raamatuntulkintaan ja harhaopillisiin käsityksiin. Ottakaa hyvät ihmiset vakavasti Jumalan ilmoitus ja perehtykää siihen! Esim.Sakarjan kirjan näyt ovat tarkoitettu sen ajan juutalaisille vaikeassa pakkosiirtolaisuuden paluun tilanteessa rohkaisuksi, lohdutukseksi ja opetukseksi siitä, että Jumala sittenkin pitää heistä huolta ja antaa esim. Jerusalemille onnellisen tulevaisuuden. Profeetta Sakarjan kirjan näyt ja ennustukset käsittelevät Israelin kansan ja sen
        naapurikansojen vaiheita. Ne sisältävät puhuttelevia kuvauksia myös tulevasta Messiaskuninkaasta ja hänen vallastaan.
        Mutta viimeisten aikojen kuvausta Sakarjan kirjan näyt eivät ole, eikä koko Sakarjan kirjasta itsestään löydy sanaakaan siitä, että puhe olisi viimeisistä ajoista. Tässä suhteessa te, jotka liitätte Sakarjan kirjan näyt ja ennus-
        tukset viimeisiin aikoihin liityviksi, olette silloin kyllä kirjoittaneet raamattua uudelleen.

        Sitten vastaus sen ajan tunnettuun maailmaan. On
        selvää, että sen ajan ihmisten maailmankuva käsitti lähinnä niitä alueita ja kansoja, joiden
        kanssa oli oltu tekemisissä. Jos luette ajatuksella esim. Sakarjan kirjan läpi, voitte saada ikäänkuin sisältäpäin nousevan käsityksen siitä, minkälainen maailmankuva sen ajan juutalaisillakin oli. Tunnettiin esim.Egypti ja
        Babylonia ja sen ajan naapurikansoja, mutta on selvää, että esim.Suomen olemassaolosta ei silloin ollut mitään käsitystä.

        Sitten vielä alkuperäiseen kysymykseen, kun pyydettiin ajatuksia raamatunkohdasta Sak.6:8.
        Toistan uudelleen näkemykseni, että ko.raamatun-
        kohdassa ei voida tarkoittaa esim.omaa maatamme,niin kuin esim.lestadiolaisessa perinteessä ainakin laajalti uskotaan asian olevan. Kysymys on Jumalan ilmoituksesta, jonka
        500-luvulla eKr.eläneet juutalaiset ottivat Jumalan ilmoituksena, rohkaisuna ja opetuksena omaan elämäntilanteeseensa. Ja tällaisena Jumalan ilmoituksena meidän tulee Sakarjan kirjan näkyjäkin kunnioittaa ja ammentaa niistä voimaa siihen uskoon, että Jumala pitää omistaan
        kaikissa elämänvaiheissa huolta. Vielä uudelleen: pohjoisessa maassa on
        kysymys luutavimmin Babyloniasta, vai mitä sitten
        sanotte Sakarjan kirjan omista sanoista:" -Pois,
        pois! Paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra. Minä olin hajottanut teidät kaikkiin ilmansuuntiin, sanoo Herra. Pois, pois Babylonista! Lähtekää sieltä, Siionin asukkaat!"
        (Sak.2:10-11).

        Vielä: sen ajan juutalaiset eivät missään tapauksessa voineet ajatella, että kysymys olisi jostain tuntemattomasta pakanamaasta. Itse asiassa heidän historiankäsityksensäkin tulevaisuudesta rajoittui lähinnä Messiaskuninkaan odottamiseen, jonka he uskoivat rakentavan lopullisen valtakuntansa tänne maan päälle. Ja mm. Jeesuksen ajan juutalaisilla oli vankasti käsitys, ettei usko edes kuulunut muille kansoille kuin juutalaisille. Jeesus mursi tätä juutalaisten käsitystä opettamalla toisin, mutta vielä esim.apostolit joutuivat taistelemaan juutalaiskristtyjen näkymyksiä vastaan oikeudestaan saarnata evankeliumia myös pakanoille. Lukekaapa esim.Apostolien tekojen luku 11, jossa Pietarin selvityksen jälkeen juutalaiskristittyjenkin mieli rauhoittui ja he sanoivat:"Jumala on siis avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään." (Ap.t.11:18) Jos juutalaisilla olisi siis ollut jo esim.puheena olleen Sakarjan kirjan kohdan kautta käsitys jostain tuntemattomasta pohjoisesta pakanamaasta,jossa Herran henki kerran vaikuttaa, niin tätäkään keskustelua, joka kerrotaan Apostolien tekojen 11.luvussa ei kertakaikkiaan olisi tarvinnut koskaan käydä.

        Tiedän kyllä, että puheena ollutta raamatunkohtaa on esim. vanhoillislestadiolaisessa selitysperinteessä
        käytetty paljolti tukemaan omaa seurakuntankäsitystä. Mutta ainakin tältä osin tämä selitysperinne on ikävän ja vastuuttoman tuntuista lonkaltaheittelyä tuntematta vähääkään raamatuntulkinnan perusteita. Myös raamatunhistorian tuntemus on usein luvattoman heikkoa. Näkemykseni mukaan Jumalan sanan edessä tulisi nöyrästi etsiä sitä, mitä Jumala on kunkin ajan ihmisille sanonut ja
        ammentaa siitä omaan elämäntilanteeseensa. Sen sijaan mielikuvituksellisten tulkintojen esittäminen johtaa väistämättä harhaopillisiin käsityksiin. Mielikuvituksellisten tulkintojen esittäminen ei ainakaan minulle kerro mistään Pyhän hengen viisaudesta, vaan päinvastoin ihmismielen ymmärtämättömyydestä ja jonkinasteisesta välinpitämättömästä ylpeydestä
        ja ylimielisyydestä Jumalan sanan äärellä, kun ei viitsitä edes paneutua asioihin, vaikka siihen olisi nykyään hyvät mahdollisuudet.
        Kehoitankin jokaista tähän keskusteluun osallistunutta ja keskustelua lukeneita perehtymään raamatun syntyhistoriaan.
        Näin teette oikeutta Jumalan omalle ilmoitukselle.

        Olen itsekin lukenut hieman teologiaa.
        Oli todella mukava lukea selitystäsi tuosta Raamatun kohdasta sekä yleensä Raamatun syntyajoista ja tulkinnoista.

        Ne ovat tarpeen, jotta emme yksinkertaisuudessamme tekisi vääryyttä Jumalan ilmoitukselle, joka löytyy Raamatusta.

        Emme toki me tavalliset kristityt voi kuin hippusen ymmärtää noita suuria raameja ja ympyröitä. Meille riittää vähempikin.

        Pääasia, ettemme omissa luuloissamme ala vaatimaan muilta samoja "yksinkertaisia" käsityksiä kuin itsellä on.

        Jos se vaatimus tapahtuu ns. autuuden ehdolla, niin pelkäänpä, että olemme kaukana kristinuskon sanoman ytimestä.

        Itse olen innokas perehtymään juuri mainitsemisiisi asioihin. Minulla on vilpitön halu oppimiseen ja ymmärtämiseen tällä saralla. Ehkä se antaa varmuutta myös uskomiseen. Sitä toivoisin.


    • Täytyy myöntää

      Vanhoillisuulestadiolaisuus sopinee noihin raameihin.

    • Eeva -Maija

      Tulihan siinä jotakin valaistusta tästä raamatunkohdasta. Jotakin jäi kuitenkin vielä hämärän peittoon.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      646
      7936
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2220
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      2124
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      1696
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1229
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1218
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1103
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      834
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      751
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      727
    Aihe